Taas joutuu passsamaan perhettä
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tykkään passata. Olen sellainen puolestatekijä. Ihana laittaa lapsille voileipiä ja pedata sänkyjä, silittää vaatteita ja kyydittää. Huoneensakin siivoan kun tilaisuus koittaa, ja sängyn päälle jätän maitosuklaalevyt. Taidan olla vähän hössö.
Mä en tykkää yhtään. Mies oikein herätti, kun olen masentunut ja haluaisin vain nukkua. Ei itse viitsinyt ruokaa laittaa.
Lähde ulos. Mene johonkin metsään, puiston penkille tai missä nyt vain saat olla rauhassa. Laita puhelin pois päältä. Siinäpähän huolestuvat kun eivät saa sinuun yhteyttä. 1-2 tunnin päästä menet kotiin, ja kysyt, joko ruoka on valmis.
Voin kokemuksesta sanoa ettei ole ruoka valmiina. ap
Periaatteessa en passaa, varsinkaan lapsia, niiden on ihan hyvä huomata ettei koti pyöri yksikseen vaan jokaisen on tehtävä osansa. Toki meilläkin huolehditaan ettei kellään ole hommaa kiireeksi asti ilman lepoa ja ilahdutetaan toisia välillä hoitamalla hommia heidän puolestaan. Tai kuskataan lasta sinne harrastuksiin.... oli ilmeisesti aika shokki 10-vuotiaana kun aikataulutettiin illan menoja, ettei me vanhemmat erityisesti nautita kuskaamisesta ja että samaan aikaan voisi tehdä muutakin, mutta että tämä nyt on haluttu lapsen puolesta järjestää.
Mutta jos lapsi tulee kysymään rintsikkapyykin perään, niin en minä mene kääntämään konetta päälle kun 14-vuotias voi tehdä sen itsekin.
Musta olisi kiva passata vauvoja ja taaperoita. Passaan sitten koululaisia ja miestäni..
Vierailija kirjoitti:
No voi voi, toivottavasti joku taikoo perheen pois nii saat olla yksinäs.
Sopisi oikein hyvin. Kun vaan olisi rahaa millä elää niin mielelläni olisin yksin.
Kahden lapsen äitinä ainakin itse koen, että lapsille ruoan ja vaatteiden ym. laittaminen ei ole passaamista, vaan itsestäänselvyys ja velvollisuus.
^edellinen vielä: lasten "passaaminen" on täysin ok, mutta aikuisen miehen passaaminen tuntuu kiusalliselta.
Vierailija kirjoitti:
Kahden lapsen äitinä ainakin itse koen, että lapsille ruoan ja vaatteiden ym. laittaminen ei ole passaamista, vaan itsestäänselvyys ja velvollisuus.
Ei lapsi haittaakaan mutta mies haittaa. Toivoisin että saataisiin raha-asiat niin että se voisi häipyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En muutes itse nuorena joutunut tekemään juuri mitään kotona, en edes roskia viemään. Isä hoiti lähes kaiken. Oli ihanaa olla siinämielessä vapaa. Kaikki tuli eteen kuin manulle illallinen, myönnän. En silti muuttaessani parikymppisenä ollut mikään tampio, vaan osasin kyllä pestä vessan/pyykit/astiat/vaatteet/ikkunat/lattiat, ym ei niitä tarvinnut erikseen opetella. Nyt pidän kotitöistä ja haluan tehdä ne lasteni puolesta, mikäli he sallivat. En kuitenkaan mene huoneeseen siivoamaan, mikäli se kielletään. Järkkäilen pieniä yllätyksiä muutenkin kuin siivoamalla, esimerkiksi viikonloppuextempore reissuja, vielä kun matkustus oli sallittua, ennen koronaa, saatan tilata yllärinä jonkun kivan laukun tytölle tai pojalle tykkäämänsä harrastuksen juttuja tai kenkiä. Olen kyllä hössö ja kai vähän rasittavakin toisinaan. Olen ystävilleni samanlainen, en kuitenkaan yhtä ”tungetteleva” kuin lapsilleni, vaan hienovaraisempi.
Kiva juttu. Itse en tykkää yhtään ja vuosikymmenten kotona olo on vienyt loputkin innot passsaamisesta ja kodinhoidosta. ap
Miksi olet ollut vastentahtoisesti vuosikymmenet (yli 20v.) kotona?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahden lapsen äitinä ainakin itse koen, että lapsille ruoan ja vaatteiden ym. laittaminen ei ole passaamista, vaan itsestäänselvyys ja velvollisuus.
Ei lapsi haittaakaan mutta mies haittaa. Toivoisin että saataisiin raha-asiat niin että se voisi häipyä.
Miksi miehen pitäisi häipyä omasta kodistaan?! Sinähän siitä lähdet, jos joku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En muutes itse nuorena joutunut tekemään juuri mitään kotona, en edes roskia viemään. Isä hoiti lähes kaiken. Oli ihanaa olla siinämielessä vapaa. Kaikki tuli eteen kuin manulle illallinen, myönnän. En silti muuttaessani parikymppisenä ollut mikään tampio, vaan osasin kyllä pestä vessan/pyykit/astiat/vaatteet/ikkunat/lattiat, ym ei niitä tarvinnut erikseen opetella. Nyt pidän kotitöistä ja haluan tehdä ne lasteni puolesta, mikäli he sallivat. En kuitenkaan mene huoneeseen siivoamaan, mikäli se kielletään. Järkkäilen pieniä yllätyksiä muutenkin kuin siivoamalla, esimerkiksi viikonloppuextempore reissuja, vielä kun matkustus oli sallittua, ennen koronaa, saatan tilata yllärinä jonkun kivan laukun tytölle tai pojalle tykkäämänsä harrastuksen juttuja tai kenkiä. Olen kyllä hössö ja kai vähän rasittavakin toisinaan. Olen ystävilleni samanlainen, en kuitenkaan yhtä ”tungetteleva” kuin lapsilleni, vaan hienovaraisempi.
Kiva juttu. Itse en tykkää yhtään ja vuosikymmenten kotona olo on vienyt loputkin innot passsaamisesta ja kodinhoidosta. ap
Miksi olet ollut vastentahtoisesti vuosikymmenet (yli 20v.) kotona?
Siksi kun en pärjää missään enkä ole saanut ikinä mistään töitä. Eipä ole vapaaehtoinen valinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahden lapsen äitinä ainakin itse koen, että lapsille ruoan ja vaatteiden ym. laittaminen ei ole passaamista, vaan itsestäänselvyys ja velvollisuus.
Ei lapsi haittaakaan mutta mies haittaa. Toivoisin että saataisiin raha-asiat niin että se voisi häipyä.
Miksi miehen pitäisi häipyä omasta kodistaan?! Sinähän siitä lähdet, jos joku.
Sillä on toinen paikka minne voisi mennä.
Vierailija kirjoitti:
No voi voi, toivottavasti joku taikoo perheen pois nii saat olla yksinäs.
Taidat olla loman tarpeessa.
Minä tykkään passata, huomioida lapset arjessa. Haluan että he keskittyvät lukioonsa, eivätkä talon imurointiin. Haluan että heillä on ns ”helppoa” kuten minullakin oli nuorena. Tykkään myös hieroa lasten niskoja ja jalkoja, silittää heidän vaatteita ym. Käyn kyllä töissä. 38.15 tuntia viikossa. Ei ilman työtä voisi elää tällä tavalla, lahjoja ostellen ym.
Vierailija kirjoitti:
Minä tykkään passata, huomioida lapset arjessa. Haluan että he keskittyvät lukioonsa, eivätkä talon imurointiin. Haluan että heillä on ns ”helppoa” kuten minullakin oli nuorena. Tykkään myös hieroa lasten niskoja ja jalkoja, silittää heidän vaatteita ym. Käyn kyllä töissä. 38.15 tuntia viikossa. Ei ilman työtä voisi elää tällä tavalla, lahjoja ostellen ym.
Joo, no minullapa ei ole rahaa ostella lahjoja. Tämä sama tilanne jatkuu vuodesta toiseen
ap
Exää oli passattu ja palveltu koko lapsuutensa ja nuoruutensa ajan. Vanhin poika oikein ihmelapsi perheessään.
Eipä ollut oppinut järjestämään itse mitään, vaan loisi täysin tuskitta kaiken avun ja materian minkä irti sai. Sen ei ollut tarvinnut ottaa koskaan mitään vastuuta mistään. Se ei tehnyt mitään.
Hirveä kanssaihminen aikuisena.
Vierailija kirjoitti:
Kahden lapsen äitinä ainakin itse koen, että lapsille ruoan ja vaatteiden ym. laittaminen ei ole passaamista, vaan itsestäänselvyys ja velvollisuus.
No on lapsia ja lapsia. 3 - vuotiaan ja 16 - vuotiaan passaaminen ovat hiukan eri asioita.
Iltapala perheelle tehty. Nyt odotan että saan pyykit pesukoneesta. Mies kun ei jaksa niitä laittaa kuivumaan. Voin kuulemma mennä nukkumaan mutta hän herättää sitten joskus tunnin päästä kun pitää laittaa pyykit kuivumaan. En viitsi mennä nukkumaan, koska sitten kiukuttaa herätä. ap
Mitä olet heille sellaisen tavan opettanut. Lopeta passaus. Kaikki tuntemani passaajat ovat itse perheensä passattaviksi ensin opettaneet ja sen jälkeen uhriutuvat.
Vierailija kirjoitti:
Mitä olet heille sellaisen tavan opettanut. Lopeta passaus. Kaikki tuntemani passaajat ovat itse perheensä passattaviksi ensin opettaneet ja sen jälkeen uhriutuvat.
En mitenkään. Miehen mielestä tämä passaus ja kodinhoito on mun työni, kun en pääse mihinkään oikeisiin töihin. ap
No voi voi, toivottavasti joku taikoo perheen pois nii saat olla yksinäs.