DI miettii: Mihin tarvitaan KTM:iä

No joo. Ite olen suorittanut maisterin tutkinnot kauppiksessa ja sitä ennen luonnontieteellisellä alalla. Vähän silleen se on, että toinen tutkinto on aina helpompi (mieti, jos menisit takaisin lukioon vaikealle kurssille - ei olis vaikee enää) ja sivuaineet samoin, koska niistä suoritetaan vaan perus- ja ehkä aineopintoja. Monessa tutkinnossa varsinainen "tiede" tulee vasta maisterivaiheessa.

Ekonomeja tarvitaan, mutta ei ehkä ihan niin paljon, kun niitä nyt on vaikuttamassa työelämässä ja politiikassa. Esimerkiksi kansantaloustiede voi olla just niin syvällistä kun mikä vaan tiede (eri asia, missä laitoksilla tai paremminkin ketkä opiskelijat sille syvälliselle tasolle pääsee) ja siinä mielessä inhimillisen kehityksen kannalta olennaista. Samoin rahoituksessa (kuin kansiksessakin) voidaan käyttää melkein miten vaan syvällisiä matemaattisia menetelmiä. Ilkeästi sanottuna kauppislaisten korkea määrä (sisäänotto yhdistettynä vähäiseen keskeyttämiseen) johtaa heikompaan laatuun.

Yhteenvetona toteaisin ehkä, että kauppatieteitä sinänsä ei pidä aliarvioida, mutta kauppatieteellisten aineiden opetusta voisi varmasti kehittää teoreettisempaan suuntaan. Silloin ekonomit osaisivat paremmin sopeutua uusiin tilanteisiin ja hankkia lisää koulutusta helpommin.

Vielä voisin todeta, että sen "oikean" teoreettisen kauppatieteen hallinta edellyttää kypsyyttä ja sen myötä myös ikää, joten harvemmin niistä kauppatieteilijöistä sitten tulee mitään muuta. Bill Gates tuskin oikeasti on mikään kummoinen kauppatieteilijä.

"Bill Gates tuskin oikeasti on mikään kummoinen kauppatieteilijä."

Ei tietenkään ole. Pointtini olikin, että vaikka Bill Gates ei ole minkään sortin kauppatieteilijä vaan tietojenkäsittelytieteilijä, niin silti bisnekset ovat luistaneet paremmin kuin yhdelläkään kauppatieteilijällä tällä planeetalla. Bisneksen voi oppia tietojenkäsittelytieteilijä nopeasti työn ohessa, mutta epäilempä, että aika harvasta kauppatieteilijästä on kunnon hakkeriksi.

-AP

PS. Ja täytyy vielä todeta, että tunnen paljon todella päteviä KTM:iä, mutta useimmiten he ovat sitä koulutuksestaan huolimatta, eivät siitä johtuen.

Puhutaan varmaan liian eri asioista, ap. Mun intresseissä raha ja menestys tulee paljon tieteen ja ymmärryksen jälkeen. Mun mielestä rahan teolle ja bisnekselle ei tarvii yhtään mitään yliopistokoulutusta, menetelmätieteet voi opetella jossain muualla. Jos pätevä on se, jonka yritys menestyy, juuri mitään koulutusta ei tarvita yhtään mihinkään.

"Puhutaan varmaan liian eri asioista, ap. Mun intresseissä raha ja menestys tulee paljon tieteen ja ymmärryksen jälkeen. Mun mielestä rahan teolle ja bisnekselle ei tarvii yhtään mitään yliopistokoulutusta, menetelmätieteet voi opetella jossain muualla. Jos pätevä on se, jonka yritys menestyy, juuri mitään koulutusta ei tarvita yhtään mihinkään."

Olen itsekkin tiede-ihminen henkeen vereen ja ymmärrän toki, että jos puhutaan puhtaasti taloustieteestä, niin heillä on toki paikkansa akatemiassa. Mutta jos mietitään laajemmin kauppatieteitä, niin se onkin eri asia. Varsinkin jos mietitään jotain markkinointia tai johtamista niin jotenkin tuntuu uskomattomalta, että tuollaisia aineita edes luetaan yliopistossa.

Ei pidä mollata koko kauppatieteitä, kyllä niitä oikeasti myös tarvitaan esim. laskentatoimi, talousoikeus, yrittäjyys, tai vaikka markkinointi.

Olen itse poikkitietelijä, perusopin saanut TKK:lta.

Mutta rahoitus ja taloustieteet ovat puhdasoppista lässytystä. 

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 23:30"]

"Puhutaan varmaan liian eri asioista, ap. Mun intresseissä raha ja menestys tulee paljon tieteen ja ymmärryksen jälkeen. Mun mielestä rahan teolle ja bisnekselle ei tarvii yhtään mitään yliopistokoulutusta, menetelmätieteet voi opetella jossain muualla. Jos pätevä on se, jonka yritys menestyy, juuri mitään koulutusta ei tarvita yhtään mihinkään."

Olen itsekkin tiede-ihminen henkeen vereen ja ymmärrän toki, että jos puhutaan puhtaasti taloustieteestä, niin heillä on toki paikkansa akatemiassa. Mutta jos mietitään laajemmin kauppatieteitä, niin se onkin eri asia. Varsinkin jos mietitään jotain markkinointia tai johtamista niin jotenkin tuntuu uskomattomalta, että tuollaisia aineita edes luetaan yliopistossa.

  [/quote]

Joo tosta on ehkä samaa mieltä. Munkin kokemuksen markkinoinnista ja johtamisesta on aika huonoja. Harvoin törmäsi mihinkään kunnolliseen ja silloinkin se oli poikkitieteellistä ja tehty ennemminkin jonkun muun tieteen lähtökohdista.

Mut nyt tarttee mennä nukkumaan.

Suomessa on niin paljon ekonomeja ja humanisteja, että jos ne laitettaisiin päiväntasaajalle riviin, niin hyvä olis.

Minulla tulee mieleen muutama ajatus.

Jos mitatataan globaalilla tasolla menestystä suurten yritysten johdossa, profiili on mba, ktm tai jopa jotain yleissivistävää muuta. Näin on laajasti usa:ssa, uk:ssa, aasiassa ym. Ajatus DI:stä johdossa r&d:n ulkopuolella on jotain hyvin paikallista Suomessa ja harvoilla alueilla. Eli syntyy kysymys, missä tarvitaan DI-tutkintoa, johtajalla joko on ongelmanratkaisukykyä/se kehittyy, tai ei ole.

Toinen ajatus: ktm-tutkinnossa toki on suht kovaakin substanssia kehittäviä linjoja, jotka eivät ole vahvoja DI:llä. Esim. sisäiseen mutta erityisesti ulkoiseen laskentatoimeen, taseeseen, tilinpäätökseen, verosuunnitteluun ja tilintarkastukseen liittyvillä alueilla.

Kolmas ajatus, ja provosoivin. Tämä ei kerro ktm/di tutkinnoista, vaan niitä suorittavista ihmisistä. Tunnen molempia satoja ja satoja. Jos otetaan 1000 molempia ja annetaan heidän vuorovaikuttaa muiden ihmisten kanssa päivän ajan, ja päivän päätteeksi he saavat palautetta, väitän, että palaute DI:stä on vähemmän mairittelevaa. He voivat olla hyviä kehitystehtävissä, mutta työyhteisössä hankalat, tylyt, suorasukaiset ja epäsosiaaliset kaverit ovat usein, jostain syystä, DI:tä. Eli huolimatta ktm koulutuksesta, persoonallisuustyypit on huomioitava. Vain harvoissa funktioissa yrityksen sisällä tai vuorovaikutettaessa ulospäin on varaa heikentää sosiaalista ilmapiiriä.

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 23:00"]

Saatika MBA-tutkinnon suorittaneita. Kyllä hakkerit aina oppii bisnestä siinä sivussa (Esimerkkeinä vaikkapa Bill Gates tai Mark Zuckerberg), mutta historiassa tuskin on ketään KTM:ää joka olisi tullut myöhemmin vaikkapa hyväksi fyysikoksi, koodariksi ym.

Oikeastaan täysin leikkikoulu koko kauppakorkea. Suoritin aikoinaan rahoituksen sivuaine-kokonaisuuden kauppakorkean puolelta ja valehtelematta voin sanoa, että koko sivuainekokonaisuus oli 10 kertaa helpompi kuin vaikkapa edes yksi fysiikan kurssi teknillisen puolella.

[/quote]

Juu, niin on. Mutta sä luitkin rahoituksesta vasta ne mopokurssit. Ne on siis ihan pili pali tasoa. Veikkaan, että ne on tarkoitettu lähinnä tuleville myyntimiehille, jotta ne osaisivat jauhaa alan jargonia. Se todella vittumatikka alkaa sitten joskus noiden jälkeen, kun mennään syvemmälle portfoliomatikkaan yms vastaaviin laskelmiin. Voin vannoa, että et tunne itseäsi enää liian fiksuksi noita laskiessasi.

"Juu, niin on. Mutta sä luitkin rahoituksesta vasta ne mopokurssit. Ne on siis ihan pili pali tasoa. Veikkaan, että ne on tarkoitettu lähinnä tuleville myyntimiehille, jotta ne osaisivat jauhaa alan jargonia. Se todella vittumatikka alkaa sitten joskus noiden jälkeen, kun mennään syvemmälle portfoliomatikkaan yms vastaaviin laskelmiin. Voin vannoa, että et tunne itseäsi enää liian fiksuksi noita laskiessasi."

No voin kuule vannoa, että teknillisen fysiikan DI:nä on tullut laskeskeltua pikkaisen vaativampia laskuja kuin rahoituksen maisteritason kurssit.

Ja vielä niistä laskujen vaikeus-asteista

Mutta itseasiassa kaikkein vaikeimmat laskut eivät itselläni tulleet vastaan TKK:lla vaan suorittaessani Helsingin Yliopiston puolelta Yleisen Suhteellisuusteorian kurssin. Yleisen Suhteellisuusteorian päätulos, Einsteinin kenttäyhtälöt näyttävät sieviltä ja helpoilta, mutta todellisuudessa se kooshtuu 10 (Oikeammin 16, josta 6 häipyy symmetrian takia) epälineaarisessa osittaisdifferentiaaliyhtälöstä, jotka auki kirjoitettuna normaalikokoisella fontilla vievät kymmeniä ellei satoja A4:sia. Siinä vaiheessa sitä alkaa tuntemaan oman mitättömyytensä ankarien matemaattisten lainalaisuuksien edessä, ja oikeasti tulee sellainen tunne ettei itse voi vaikuttaa asioihan millään tapaa. Toisaalta sitä alkaa ymmärtämään, miksi vaikkapa Einstein on nimensä historiankirjoihin saanut.

Mutta tokihan rahiksen matematiikka on varmaan toooodellla paljoon haastavampaa, vai miten se meni ;)

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 03:20"]

Ja vielä niistä laskujen vaikeus-asteista

Mutta itseasiassa kaikkein vaikeimmat laskut eivät itselläni tulleet vastaan TKK:lla vaan suorittaessani Helsingin Yliopiston puolelta Yleisen Suhteellisuusteorian kurssin. Yleisen Suhteellisuusteorian päätulos, Einsteinin kenttäyhtälöt näyttävät sieviltä ja helpoilta, mutta todellisuudessa se kooshtuu 10 (Oikeammin 16, josta 6 häipyy symmetrian takia) epälineaarisessa osittaisdifferentiaaliyhtälöstä, jotka auki kirjoitettuna normaalikokoisella fontilla vievät kymmeniä ellei satoja A4:sia. Siinä vaiheessa sitä alkaa tuntemaan oman mitättömyytensä ankarien matemaattisten lainalaisuuksien edessä, ja oikeasti tulee sellainen tunne ettei itse voi vaikuttaa asioihan millään tapaa. Toisaalta sitä alkaa ymmärtämään, miksi vaikkapa Einstein on nimensä historiankirjoihin saanut.

Mutta tokihan rahiksen matematiikka on varmaan toooodellla paljoon haastavampaa, vai miten se meni ;)

[/quote]

M-teoria on kaikkein coolein. 11-dimensiota ... huh!

Ettei vaan tänne kirjoittanut "DI" olisi meidän ikioma vosudiletanttimme. Hän ei tee ollenkaan hyvää tekniikan akateemisten kunnialle. Ihmetyttää, miksi pitää noin kovin nostaa itseä ja mollata muita. Omista lapsistani kaksi opiskelee kauppatieteitä ja sen perusteella mitä olen kuullut ja nähnyt, opinnoista saa kyllä ihan niin haasteellisia kuin haluaa. Poikkitieteellisyyskin kannattaa. 

Huvittavaa, sillä minä olen taas monesti kironnut DIt (ja teknikot ja opistoinsinöörit) alimpaan sinne ja miettinyt mihin niitä oikein tarvitaan... :) -Ja olen työskennellyt erittäin tiivisti tällaisten kanssa.

T: yo-merkonomi, KTM

kaikki insinöörit tarvitsevat kauppatieteilijöitä selittämään heille miten homma toimii oikeassa elämässä, ihmisten kanssa (ei siihen humanistejakaan tarvita...).

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 07:56"]

Ettei vaan tänne kirjoittanut "DI" olisi meidän ikioma vosudiletanttimme. Hän ei tee ollenkaan hyvää tekniikan akateemisten kunnialle. Ihmetyttää, miksi pitää noin kovin nostaa itseä ja mollata muita. Omista lapsistani kaksi opiskelee kauppatieteitä ja sen perusteella mitä olen kuullut ja nähnyt, opinnoista saa kyllä ihan niin haasteellisia kuin haluaa. Poikkitieteellisyyskin kannattaa. 

[/quote]

En ole AP, johon viittaat, en siis DI, ehkä joskus DJ, mutta useimmin vain OU812, tai jotain sinnepäin. Poikkitietelijä ehkä, mieluummin generalisti, osin spealisti, mutta usein - ei tosin aina, eikä edes tyypillisesti, kenties keskimäärin pitkässä jouksussa - jotain siltä väliltä.

Oli niin tai näin, niin olen varma, vaikken tiedä, että pienen impivaaralaisen mökin poika sitä ollaan. Näin luulen tai ainakin uskon, mutta korostan en tiedä. Ainakaan varmuudella - siis 100%. Kaikki on mahdollista, joten myös ei mikään ole mahdollista, mukaanlukien tämän negaatio.

Joten kannattaa vaan mennä yliopistolle lukemaan, se selkeyttää ajatusmaailmaa tosi paljon. 

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 08:17"]

kaikki insinöörit tarvitsevat kauppatieteilijöitä selittämään heille miten homma toimii oikeassa elämässä, ihmisten kanssa (ei siihen humanistejakaan tarvita...).

[/quote]

Ei pidä paikkaansa :D

 Tunnen monia diplomi-insinöörejä, jotka ovat tehneet Kauppakorkeassa väikkärin, mutta en ketään KTM:ää, joka olisi tehnyt TKK:lla väikkärin.

t. Tuta-DI

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 08:17"]

kaikki insinöörit tarvitsevat kauppatieteilijöitä selittämään heille miten homma toimii oikeassa elämässä, ihmisten kanssa (ei siihen humanistejakaan tarvita...).

[/quote]

Ei pidä paikkaansa :D

 Tunnen monia diplomi-insinöörejä, jotka ovat tehneet Kauppakorkeassa väikkärin, mutta en ketään KTM:ää, joka olisi tehnyt TKK:lla väikkärin.

t. Tuta-DI

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 23:00"]

mutta historiassa tuskin on ketään KTM:ää joka olisi tullut myöhemmin vaikkapa hyväksi fyysikoksi, koodariksi ym.

[/quote]

Enpä ole törmännyt vielä diplomi-insinööriin, joka olisi ruudinkeksijä tai aivokirurgikaan. Ap:n saumat niille urille vaikuttavat kuitenkin loistavilta.

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 08:47"]

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 23:00"]

mutta historiassa tuskin on ketään KTM:ää joka olisi tullut myöhemmin vaikkapa hyväksi fyysikoksi, koodariksi ym.

[/quote]

Enpä ole törmännyt vielä diplomi-insinööriin, joka olisi ruudinkeksijä tai aivokirurgikaan. Ap:n saumat niille urille vaikuttavat kuitenkin loistavilta.

[/quote]

Kuka sen ruudinkeksi? Humanisti? Talousteoreetikko?

Kyllä aivokirurgille insinöörin kehittämät laitteet ja infra kelpaa. Onko insinööri tässä suhteessa lainkaan hyödytön?