"Enään" ja "siittä". Muita ärsyttäviä vikasanoja?
Harvinaisen yleisiä, ensimmäistä käytetään paljon näissä viesteissä, jälkimmäistä yllättävän paljon telkkarihaastatteluissa.
Särähtääkö joku muu korvaan?
Kommentit (2464)
Sinäänsä (sinänsä) ja osaanotto (osanotto).
Useat etelä-Pohjanmaan murresanat, varsinkin johona ja mihinä. Kyllä, tiedän että haettiin väärin ilmaistuja sanoja, mutta nuo aiheuttavat samanlaisia inhonväristyksiä, kuin esimerkiksi ”enään”.
Vierailija kirjoitti:
On lienee.
liekkö ollee, lieneekö ollee
Lounaismurteissa käytetään sanaa ketä kuka-sanan sijasta.
On ollut kova opetteleminen, etten niin tekisi, koska olen kuullut ja itsekin puhunut tyyliin " Ketä soitti?"
Ymmärrän, että se ärsyttää, koska ei selkeästi erotu jollain alueella asuneen/asuvan murteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Useat etelä-Pohjanmaan murresanat, varsinkin johona ja mihinä. Kyllä, tiedän että haettiin väärin ilmaistuja sanoja, mutta nuo aiheuttavat samanlaisia inhonväristyksiä, kuin esimerkiksi ”enään”.
En kyllä ymmärrä alkuunkaan.
Ihmiset puhuvat oman taustansa mukaista puhekieltä. Omassa yhteisössään, rakkaalta äidiltään ja isältään ja muusta kasvuympäristöstään oppimaansa kieltä. Ja sitten joku ulkopuolinen kertoo pahimmassa tapauksessa kokevansa "inhonväristyksiä" kuullessaan heidän puhettaan.
Eikö sellaisen, joka kokee tuollaisia oireita kannattaisi pohtia ihan itsekseen tai ammattilaisen avustuksella miksi ne eteläpohjalaiset, oululaiset, savolaiset, lappeenrantalaiset tai stadilaiset ottavat minua niin päähän että ihan inhosta värisen? Sen sijaan, että täällä julistaa inhonsa aiheita.
Pöh, iso osa on ihan puhtaita murresanoja. Tosiaan kuvittelette että porukka puhuu jotain kirjakieltä normaali arkielämässä?:D Typerää alkaa nillittämään jostain murresanoista kun tietää että suomi on täynnä eri murteita, senkin murrenatsit: p Ja siitä väliviivasta itkijät, 50-vuotias on ihan käypä muoto, törmäät tähän myös asia-artikkeleissa.
Päiväyksen kirjoittaminen ilman pisteitä:
12.6 tai 12.6-15.7
Päiväyksen sanominen väärin:
"Kahdes viidettä" tai "kahdeskymmeneskahdes heinäkuuta"
Molempia näkee ja kuulee kaikkialla, myös virallisissa yhteyksissa.
Näihin kysymyksiin on melko turha vastata, koska jotkut "vikasanat" ovat jonkun Suomen alueen murretta, eli oikein. No elikkäs ja juurikin on typeriä, eivätkä kuulu murresanastoon.
Ai niin, vaikeaa pahoinvointia aiheuttava verbi on "valua", silloin kun sitä käytetään ilmaisemaan ihmisten liikkumista. "No me lähettiin sit valumaan kotiin..".
Menen oksentamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useat etelä-Pohjanmaan murresanat, varsinkin johona ja mihinä. Kyllä, tiedän että haettiin väärin ilmaistuja sanoja, mutta nuo aiheuttavat samanlaisia inhonväristyksiä, kuin esimerkiksi ”enään”.
En kyllä ymmärrä alkuunkaan.
Ihmiset puhuvat oman taustansa mukaista puhekieltä. Omassa yhteisössään, rakkaalta äidiltään ja isältään ja muusta kasvuympäristöstään oppimaansa kieltä. Ja sitten joku ulkopuolinen kertoo pahimmassa tapauksessa kokevansa "inhonväristyksiä" kuullessaan heidän puhettaan.
Eikö sellaisen, joka kokee tuollaisia oireita kannattaisi pohtia ihan itsekseen tai ammattilaisen avustuksella miksi ne eteläpohjalaiset, oululaiset, savolaiset, lappeenrantalaiset tai stadilaiset ottavat minua niin päähän että ihan inhosta värisen? Sen sijaan, että täällä julistaa inhonsa aiheita.
Ei sinun tarvitsekaan ymmärtää, enkä minä tarvitse myöskään ammattiapua, koska asia ei vaikuta muhun sillä tasolla, että kokosin sen olevan ongelma. Ehkäpä ongelma tässä onkin sulla? Puhuin siis useasta sanasta ko.murteessa, en kaikista Suomen murresanoista, eli voisit lukea tekstin ajatuksella uusiksi. Ne vain ärsyttää, enkä tykkää siitä miltä ne OMAAN korvaani kuulostaa. Ei sun tarvitse loukkaantua kaikkien pohjalaismurteita puhuvien puolesta. Puhun minäkin murretta, enkä loukkaannu jos jonkun mielestä joku sana kuulostaa kamalalta :D Tikku pois lihasta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin aina yhtä ihana: tottakai.
Kirjoitetaan siis erikseen (totta kai), alapeukuttajille tiedoksi. Tätä näkee ihan tv-tekstityksissäkin väärin.
Totta kaista tulee itselleni mieleen, että asia on kai (mahdollisesti) totta. Tämän voisi Kielitoimisto jo hyväksyä yhteen kirjoitettuna (hyväksyttiinhän myös "viiveellä" rinnakkaismuodoksi, vaikka ennen vain viipeellä oli oikein). Siihen asti voin onneksi käyttää virallisissa yhteyksissä mm. sanaa tietenkin.
Kuplajuoma, kun tarkoitetaan kuohuviiniä.
Harmittaa, että "champagne" on nykyään samppanja. Sana ei sihise ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Murre-eroja juu, mutta huvittaa joka kerta kun joku kertoo pyyhkineensä pöydän "luuttulla". Mahtaa tulla hyvää jälkeä :D
Luuttu - soitin
Luutu - siivousliina, tiskirätti tms.Mikä h****tti tämä LUUTU on?
Mistä tuo on viimeaikoina keksitty?
Ei sellaista sanaa ole kuin luutu, kyllä se on luuttu, jonka joku on kirjoittanut väärin eli yhdellä t:llä kahden sijaan.
Johan sen sanan taivutuksesta tajuaa, pyyhi sillä luudulla...
Miten sen siitä taivutuksesta tajuaa? Pikemminkin päinvastoin menee, kuin mitä yrität todistaa:
Matto - matolla
Mato - madolla
Riita - riidalla
Riitta - Riitalla
Ruutu - ruudulla
Ruttu - rutulla
Äiti - äidillä
Hmmmm 🤔
Luuttu on soitin. Luutu on rätti, jolla voi pyyhkiä vaikka lattiaa.
Koiruus, parhautta, kiinnostelee. Elämänkerta ja kohtalontoveri.
Vierailija kirjoitti:
Luuttu on soitin. Luutu on rätti, jolla voi pyyhkiä vaikka lattiaa.
Kielitoimiston sanakirja ei tunne luutu-muotoa lainkaan. Se on murteellinen muoto.
Luuttu-sanalle sanakirja antaa kaksi eri merkitystä:
1. luuttu
eräs mandoliinin tapainen (vanha) näppäilysoitin.
Trubaduuri luuttuineen.
2. luuttu
lattia-, pesuriepu.
Lattialuuttu.
Mahtavaa! Kohta kaikki taas lähtevät liikenteeseen.
Että valitettavasti tuossa mitallikaffeilla ei ollut ruuan kanssa tarjolla limpskaa, että se kyllä pikkasen harmitti. Että näin. Näillä mennään kuitenkin