Onko elämä ohi viidenkympin jälkeen?

[quote author="Vierailija" time="17.09.2013 klo 16:21"]

[quote author="Vierailija" time="17.09.2013 klo 16:09"]

[quote author="Vierailija" time="17.09.2013 klo 16:00"]

Musta on vähän säälittävää tuo, että viisikymppisten pitää vakuutella olevansa parempikuntoisia ja nätimpiä kuin 20 vuotta nuorempina. Miksi edes pitäisi päteä täsmälleen samalla kuin joskus parikymmentä vuotta aiemmin? Komppi ennemmin vaikka tolle viitoselle, joka puhuu siitä, että mielenkiinnon kohteet muuttuu ikääntyessä. Ne asiat, joita menettää ikääntymisen myötä korvautuu jollain muulla (elämänkokemus, sosiaaliset suhteet, vapaa-aika, varallisuus).

[/quote]

Kuka on kehunut olevansa nätimpi?

Minä ainakin kerroin olevani paremmassa kunnossa, kuin kolmikymppisenä. Se on ihan eri juttu.

En muista numeroa, millä kirjoitin.

Ps, ihan vinkiksi. Kannattaa oikeasti pitää kunnostaan huolta, koska sinäkin tulet vanhenemaan ja olet aika äkkiä päälle 50v. Se on itselle voimavara ja sijoitus.

[/quote]

Kakkonen kehuu olevansa nätimpi. Olet kyllä ollut tosi nolossa kondiksessa kolmekymppisenä, jos voit väittää olevasi parempikuntoinen viisikymppisenä, sorry. Teen työkseni lihaskuntotestejä, joten tiedän oikeasti aika hyvin, miten se kunto laskee iän myötä, vaikka olisi hyvässäkin kunnossa viisikymppiseksi.

[/quote]

Kolmikymppisenä olin ylipainoinen ja selkä oli jatkuvasti kipeä. Nyt maraton menee aikaan 3.40-3.50. 

Uskoisin todellakin olevani paremmassa kunnossa kuin kolmikymppisenä, jolloin lapset olivat pieniä ja ei ollut aikaa pitää huolta itsesään.

Joten suosittelen edelleen pitämään huolta kunnostaan. Se on todella satsaus itseensä.

Ai niin, olen käynyt monet lihaskuntotestit ja aina on tulokset olleet erinomaiset. Cooperintulos oli viimeksi 2890m

[quote author="Vierailija" time="17.09.2013 klo 16:25"]

[quote author="Vierailija" time="17.09.2013 klo 16:11"]

[quote author="Vierailija" time="17.09.2013 klo 16:04"]

8, noin se yleensä käy. Vaihdevuodet vähentää naisilla ja miehillä (juu, miehilläkin on vaihdevuosia, tosin useimmilla ne kestää pidempään ja on hitaammat kuin naisilla) sukupuolista halua ja kykyä, ja sekin on ihan hyvä asia. Miksi sitä pitäisikään naksutella kuin kaniini... Toisaalta estoja tässä iässä kai harvemmalla enää on. Ja aikaa spontaaniin seksiin sen sijaan on hyvin, kun lapset ovat isoja ja kenties jo muuttaneet kotoakin.

9, kiitos kommentistasi. Olen pitkälti samaa mieltä, että jos joku oikeasti väittää olevansa simpsakkaampi kuin kaksikymmentä vuotta aiemmin, kärsii todennäköisesti jo ikänäöstä ;-) Ei sillä, voi olla hyvässä kondiksessa ja erittäinkin tyylikäs viisikymppisenä, mutta fakta on silti, että ryppyjä tulee ja massa valuu painovoiman mukana kohti maata.

5

[/quote]

Töissä kun katsoo keski-ikäisiä naisia, huomaa, että heitä on ihan erilaisia. Toiset ovat todella timmissä kunnossa, toiset läskejä ja raihnaisia. Jotkut jopa tihkuvat seksiä.

Jos sinä vitonen olet jo päästänyt itsesi lössähtämään, se ei meinaa, että kaikki muut olisivat. Surullista, jos et nauti enää seksistä ja olet huonossa kunnossa. Kaikki eivät sitä onneksi ole.

[/quote]

Tä? Voi sua, ei tämä kuule ole mikään kilpailulaji, enkä sure itse ollenkaan, että en ole samalla lailla seksistä kiinnostunut nyt kuin parikymppisenä. Ei minun tarvitse sillä todistella kenellekään mitään, puumailu olkoon muita varten. Kuten sanoin, alkaa moni muukin asia kiinnostaa nyt...

Tosiseikka kuitenkin on, että vaihdevuosien myötä hormonitoiminta muuttuu ja seksi-halut vähenevät - hormonikorvaushoito on eri asia, mutta minulle sellainen ei ole vielä ollut tarpeen, koska kuukautiseni ovat vielä säännölliset, joskin jo vähän kierto on lyhentynyt.

Toinen tosiseikka on, että vaikka kuinka napsisi hormoneja purkista, se viehättävyys ei vastakkaisen sukupuolen silmissä siitä nouse. Juu, olen itsekin huoliteltu ja hyvässä kunnossa, mutta en silti luule olevani yhtä simpsakka kuin kolmekymppisenä. Eikä tarvitsekaan ;-)

5

[/quote]

Huh, onneksi minulla ei ole tuollainen elämänasenne. Meillä on miehen kanssa ihan mukavaa sängyssä ja halut ovat kyllä hyvät.

Jokainen on oman onnensa seppä. Jos viiskymppisenä elämä on jo noin "kuivaa, niin kovin on tylsiä elinvuosia edessä.

Joten nuoremmille vinkiksi, että älkää ainakaan tästä vitosesta ottako mallia. Pitäkää itsestänne hyvää huolta, kuntoilkaa, lantionpohjalihakset hyvässä kunnossa ja hoitakaa parisuhdetta. Silloin on edessä ihana keski-ikä.

Sillä itsestähän se on kiinni, millaisen elämän haluaa viettää. Haluatteko tällaisen, missä ei enää haluta seksiä ja pannaan elämä kuin naftaliiniin odottamaan kuolemaa.

huh huh

[quote author="Vierailija" time="17.09.2013 klo 16:33"]

No miltä se "miesten silmissä näkymättömäksi" muuttuminen tuntuu, vai oletteko tekin kaikki niitä, joilla olisi 10 ottajaa heti eron tullen? Siis kun onhan niitä sellaisiakin viisikymppisiä, itsestä näin vähän alle kolmekymppisenä tuntuu vain että miten ihmeessä kukaan nainen löytää miestä enää kolmenkympin jälkeen kun tuntuu että miehet on nuortenkin naisten suhteen niin älyttömän nirsoja, jos katsoo vaikkapa telkkarista hömppäsarjoja niin on täysin kelvoton parisuhteeseen..varsinkin kun miehistä on vanhemmiten kovempi kilpailu kuin naisista kun menevät pösilöt kuolemaan nuorempina.

[/quote]

Kuuluko eroaminenkin viiskymppisen vakioelämään :O

Ihmeellisiä käsityksiä teillä on viiskymppisten elämästä.

Minä en kai sitten ole oikein käsittänyt tätä oikein, koska olen edelleen ensimäisessä avioliitossa ja seksielämä on vilkasta ja kunto on hyvä ja elämä on hienoa.

Lohdukkeeksi sinulle kolmikymppinen. Äitini jäi leskeksi 78 vuotiaana ja kosijoita pörräsi ympärillä ja kaikki olivat nuorempia miehiä :)

Äitini ei ottanut ketään riesaksi vakituisesti, mutta poikaystävä hänellä oli kuolemaan asti.

Kyllä mä nyt jo nelikymppisenä olen jo elämäni ehtoopuolella. Ei tässä enää mitään odoteltavaa ole.

Surullistahan se on, jos naiset itse ajattelevat, että oma elämä on ohi keski-iässä. Siis sen vuoksi, että näkevät oman elämänsä sellaisena, että eivät itse voi sille mitään ja kymmenen, kahdenkymmen vuoden päästä heillä ei ole enää mitään ja kaikki on ohi.

Surullista sekin, jos joku vanhempi nainen yrittää sanoa nuoremmalle, että ei sun elämä ole ohi, sulla on paljon odotettavaa ja elämä on hienoa keski-iässä, sähisee nuori nainen, että mitä luulet ittestäs, olet naurettava ja vanha ja sulla ei oo seksielämää ja ruma ja huonokuntoinen.

Sellaisen elämänkö te haluatte itsellenne tulevaisuudessa?

Meillä on yksi ainoa elämä ja tämä ei ole kovin pitkä. Kannattaa nauttia jokaisesta hetkestä naisena. On omasta asenteesta kiinni, kokeeko, että elämä on ohi. 

Elämä on ohi vasta haudassa.

Niin, mutta onhan se vähän toisistakin ihmisistä kiinni, suhtautuminen nuoreen ja vanhaan ei ole lainkaan samanlaista. Esim. työnantajien taikka miesten. Ainakin tämä minua itseäni eniten ahdistaa, että koska ulkoisesti rapistuu niin muut kokevat sitten itsen turhaksi ihan sen takia että ei näytä nuorelta. Jos kaikki säilyisivät ikuisesti 25- vuotiaan näköisinä kuten siinä elokuvassa niin ei olisi ikärasismia..

[quote author="Vierailija" time="17.09.2013 klo 17:35"]

Niin, mutta onhan se vähän toisistakin ihmisistä kiinni, suhtautuminen nuoreen ja vanhaan ei ole lainkaan samanlaista. Esim. työnantajien taikka miesten. Ainakin tämä minua itseäni eniten ahdistaa, että koska ulkoisesti rapistuu niin muut kokevat sitten itsen turhaksi ihan sen takia että ei näytä nuorelta. Jos kaikki säilyisivät ikuisesti 25- vuotiaan näköisinä kuten siinä elokuvassa niin ei olisi ikärasismia..

[/quote]

Ja olen siis itse vielä suht nuori, mutta olen antanut itselleni kertoa, että viisikymppisen on esim.  vaikea löytää uutta työtä, mikä tuntuu älyttömältä, koska sen ikäisellä ei ole enää yleensä lapsi- tai muita huolia stressaamassa vaan olisi enemmän energiaa käytettäväksi työntekoon.

[quote author="Vierailija" time="17.09.2013 klo 17:09"]

Joten nuoremmille vinkiksi, että älkää ainakaan tästä vitosesta ottako mallia.

[/quote]

Onko sulla lukivaikeuksia? Nr.5 on kirjoituksiensa perusteella hyvinkin tyytyväinen elämäänsä. Sinä sen sijaan taidat olla yhden totuuden ihminen, jolle vain oma tapa elää on oikea.

Huh huh vaan sinullekin.

[quote author="Vierailija" time="17.09.2013 klo 17:35"]

Niin, mutta onhan se vähän toisistakin ihmisistä kiinni, suhtautuminen nuoreen ja vanhaan ei ole lainkaan samanlaista. Esim. työnantajien taikka miesten. Ainakin tämä minua itseäni eniten ahdistaa, että koska ulkoisesti rapistuu niin muut kokevat sitten itsen turhaksi ihan sen takia että ei näytä nuorelta. Jos kaikki säilyisivät ikuisesti 25- vuotiaan näköisinä kuten siinä elokuvassa niin ei olisi ikärasismia..

[/quote]

Siksi kannattaa opetella, ettei ole ulkoa ohjautuva. Kun muiden suhtautumisella ei ole loppujenlopuksi niin kamalasti väliä, jos pääsee sellaisen yli.

Jos miesten katseet ja huomio on tosi tärkeitä omalle itsetunnolle ja sille, että kokee olevansa olemassa, kannattaa jossain vaiheessa miettiä sitä, että voisiko sitä perustaa oman olemassaolonsa ehkä johonkin muuhunkin.

Ikärasismia on toki aina. Nuorena ärsytti, kun kukaan ei ottanut tosissaan. Nuorena äitinä ärsytti, että kaikki piti "mammana" ja ajatteli, että olen kiinnostunut mamma-aiheista, koska olen nainen ja pienten lasten äiti. Nyt keski-iässä on taas omat odotukset ja muotit, mihin ihmiset yrittää survoa.

Se vain jotenkin pitää tehdä itselle selväksi, että elämä on pieni jana syntymän ja kuoleman välillä ja vuodet menee todella nopeaa. 10 vuotta on huraus vain.  Siksi ei kannata kamalasti jäädä suremaan niitä asioita, joille ei voi enää mitään. 

Tiedän, kuulostaa ehkä positiiviselta ällötykseltä koko ajatus. Mutta se toimii, kun mietit omaa elämääsi. Ei tätä niin kauaa kestä, että kannattais kovin jäädä suremaan.

[quote author="Vierailija" time="17.09.2013 klo 17:39"]

[quote author="Vierailija" time="17.09.2013 klo 17:09"]

Joten nuoremmille vinkiksi, että älkää ainakaan tästä vitosesta ottako mallia.

[/quote]

Onko sulla lukivaikeuksia? Nr.5 on kirjoituksiensa perusteella hyvinkin tyytyväinen elämäänsä. Sinä sen sijaan taidat olla yhden totuuden ihminen, jolle vain oma tapa elää on oikea.

Huh huh vaan sinullekin.

[/quote]

No kyllä vitonen yritti tunkea kaikkia viiskymppisiä samaan muottiin omine hormoonitoimintoineen.

Kuten on jo todettu, naisvaltaisilla aloilla varsinkin huomaa, että 50v naisia on todella erilaisia. Toiset on jo vanhoja ja väsyneitä ja paikat on rikki ja raihnaisia valittajia ja kitisijöitä.

Toiset hoikkia ja timmejä ja heillä on elämä edessä ja ovat uskomattoman hyvässä kunnossa ja ovat innostuneita uusista asioista.

[quote author="Vierailija" time="17.09.2013 klo 17:41"]

[quote author="Vierailija" time="17.09.2013 klo 17:35"]

Niin, mutta onhan se vähän toisistakin ihmisistä kiinni, suhtautuminen nuoreen ja vanhaan ei ole lainkaan samanlaista. Esim. työnantajien taikka miesten. Ainakin tämä minua itseäni eniten ahdistaa, että koska ulkoisesti rapistuu niin muut kokevat sitten itsen turhaksi ihan sen takia että ei näytä nuorelta. Jos kaikki säilyisivät ikuisesti 25- vuotiaan näköisinä kuten siinä elokuvassa niin ei olisi ikärasismia..

[/quote]

Siksi kannattaa opetella, ettei ole ulkoa ohjautuva. Kun muiden suhtautumisella ei ole loppujenlopuksi niin kamalasti väliä, jos pääsee sellaisen yli.

Jos miesten katseet ja huomio on tosi tärkeitä omalle itsetunnolle ja sille, että kokee olevansa olemassa, kannattaa jossain vaiheessa miettiä sitä, että voisiko sitä perustaa oman olemassaolonsa ehkä johonkin muuhunkin.

Ikärasismia on toki aina. Nuorena ärsytti, kun kukaan ei ottanut tosissaan. Nuorena äitinä ärsytti, että kaikki piti "mammana" ja ajatteli, että olen kiinnostunut mamma-aiheista, koska olen nainen ja pienten lasten äiti. Nyt keski-iässä on taas omat odotukset ja muotit, mihin ihmiset yrittää survoa.

Se vain jotenkin pitää tehdä itselle selväksi, että elämä on pieni jana syntymän ja kuoleman välillä ja vuodet menee todella nopeaa. 10 vuotta on huraus vain.  Siksi ei kannata kamalasti jäädä suremaan niitä asioita, joille ei voi enää mitään. 

Tiedän, kuulostaa ehkä positiiviselta ällötykseltä koko ajatus. Mutta se toimii, kun mietit omaa elämääsi. Ei tätä niin kauaa kestä, että kannattais kovin jäädä suremaan.

[/quote]

Joo kyllä sen jo näin liki kolmekymppisenä huomaa, että aika menee todella nopeasti ja 10 vuotta tuntuu todella lyhyeltä ajalta- toisin kuin parikymppisenä. Tiedän myös että ei kannata murehtia turhista asioista, mutta jos nyt oletetaan, että ihminen toivoo kovasti löytävänsä uuden miehen ja työn vaikkapa nyt viisikymppisenä, niin vaikka näitä ei murehtisikaan, niin on muista ihmisistä kiinni, saako näitä asioita vai ei. No sama pätee tietenkin kaikenikäisiin..siksi en oikein ymmärrä tuota, että "ei pidä antaa muiden mielipiteiden vaikuttaa", koska jos haluaa parisuhteen eikä kukaan suostu siihen kanssasi, niin tottakai se vaikuttaa, harvempi pystyy elämään vain oman päänsä sisällä liikuttumatta lainkaan ulkoisista tapahtumista.

[quote author="Vierailija" time="17.09.2013 klo 17:45"]

[quote author="Vierailija" time="17.09.2013 klo 17:39"]

[quote author="Vierailija" time="17.09.2013 klo 17:09"]

Joten nuoremmille vinkiksi, että älkää ainakaan tästä vitosesta ottako mallia.

[/quote]

Onko sulla lukivaikeuksia? Nr.5 on kirjoituksiensa perusteella hyvinkin tyytyväinen elämäänsä. Sinä sen sijaan taidat olla yhden totuuden ihminen, jolle vain oma tapa elää on oikea.

Huh huh vaan sinullekin.

[/quote]

No kyllä vitonen yritti tunkea kaikkia viiskymppisiä samaan muottiin omine hormoonitoimintoineen.

Kuten on jo todettu, naisvaltaisilla aloilla varsinkin huomaa, että 50v naisia on todella erilaisia. Toiset on jo vanhoja ja väsyneitä ja paikat on rikki ja raihnaisia valittajia ja kitisijöitä.

Toiset hoikkia ja timmejä ja heillä on elämä edessä ja ovat uskomattoman hyvässä kunnossa ja ovat innostuneita uusista asioista.

[/quote]

Mustavalkoista tuokin. On myös hoikkia ja timmejä, joita ei kiinnosta mikään, ja raihnaisia, jotka ovat aktiivisia, jne. jne. Lisäksi ne vähemmänkin timmit voivat olla ihan tyytyväisiä omaan olemiseensa.

[quote author="Vierailija" time="17.09.2013 klo 17:54"]

[quote author="Vierailija" time="17.09.2013 klo 17:41"]

[quote author="Vierailija" time="17.09.2013 klo 17:35"]

Niin, mutta onhan se vähän toisistakin ihmisistä kiinni, suhtautuminen nuoreen ja vanhaan ei ole lainkaan samanlaista. Esim. työnantajien taikka miesten. Ainakin tämä minua itseäni eniten ahdistaa, että koska ulkoisesti rapistuu niin muut kokevat sitten itsen turhaksi ihan sen takia että ei näytä nuorelta. Jos kaikki säilyisivät ikuisesti 25- vuotiaan näköisinä kuten siinä elokuvassa niin ei olisi ikärasismia..

[/quote]

Siksi kannattaa opetella, ettei ole ulkoa ohjautuva. Kun muiden suhtautumisella ei ole loppujenlopuksi niin kamalasti väliä, jos pääsee sellaisen yli.

Jos miesten katseet ja huomio on tosi tärkeitä omalle itsetunnolle ja sille, että kokee olevansa olemassa, kannattaa jossain vaiheessa miettiä sitä, että voisiko sitä perustaa oman olemassaolonsa ehkä johonkin muuhunkin.

Ikärasismia on toki aina. Nuorena ärsytti, kun kukaan ei ottanut tosissaan. Nuorena äitinä ärsytti, että kaikki piti "mammana" ja ajatteli, että olen kiinnostunut mamma-aiheista, koska olen nainen ja pienten lasten äiti. Nyt keski-iässä on taas omat odotukset ja muotit, mihin ihmiset yrittää survoa.

Se vain jotenkin pitää tehdä itselle selväksi, että elämä on pieni jana syntymän ja kuoleman välillä ja vuodet menee todella nopeaa. 10 vuotta on huraus vain.  Siksi ei kannata kamalasti jäädä suremaan niitä asioita, joille ei voi enää mitään. 

Tiedän, kuulostaa ehkä positiiviselta ällötykseltä koko ajatus. Mutta se toimii, kun mietit omaa elämääsi. Ei tätä niin kauaa kestä, että kannattais kovin jäädä suremaan.

[/quote]

Joo kyllä sen jo näin liki kolmekymppisenä huomaa, että aika menee todella nopeasti ja 10 vuotta tuntuu todella lyhyeltä ajalta- toisin kuin parikymppisenä. Tiedän myös että ei kannata murehtia turhista asioista, mutta jos nyt oletetaan, että ihminen toivoo kovasti löytävänsä uuden miehen ja työn vaikkapa nyt viisikymppisenä, niin vaikka näitä ei murehtisikaan, niin on muista ihmisistä kiinni, saako näitä asioita vai ei. No sama pätee tietenkin kaikenikäisiin..siksi en oikein ymmärrä tuota, että "ei pidä antaa muiden mielipiteiden vaikuttaa", koska jos haluaa parisuhteen eikä kukaan suostu siihen kanssasi, niin tottakai se vaikuttaa, harvempi pystyy elämään vain oman päänsä sisällä liikuttumatta lainkaan ulkoisista tapahtumista.

[/quote]

Näin se tietenkin on. Minä vain olen oppinut ajattelemaan, että on asioita, joita ei kannata surra, koska niille ei voi mitään. Siksi kirjoitin noin.

Tosiasia on, että toki kaikki vaikuttaa, kuten sanoit. Siihen et pysty vaikuttamaan. Ainoastaan siihen, miten itse suhtautuu siihen ulkopuoliseen ikärasismiin.

Toinen kyllä on, että minulla on aika monta ikäistäni sinkkukaveria ja kyllä heillä vientiä on. Vuoden sisään olen ollut kaksissa häissä, missä morsian on ollut 50v ja päälle. 

Nyt kun lamaa pukkaa, niin työnsaantimahdollisuudethan heikkenee kaikilla. Nuorilla ja vanhemmilla ja vähän kaikilla.

Silti ikäiseni naiset ovat vaihtaneet työpaikkaa ja eräskin opiskeli ihan uuden ammatin ja valmistui 52v ja sai heti töitä. 

Siskoni on 54 ja on kiinnostunut vain lapsenlapsistaan. Ei seksi paljon enää kiinnosta. Ja siksipä miehensä kulkeekin vieraissa sen, minkä ehtii.

Siksi kai miehillä tulee viidenkympin villitys, kun naiset mummoutuu ja lötsähtää ja ei viitsi kiinnittää huomiota ulkonäköönsä. Kun ei enää tarvitse, kun luullaan, että sillä miehelläkin loppuu seksihalut samassa iässä.

Siksi kai miehet lähtee nuorempien matkaan viidenkympin villityksessä. Miehiä ei vielä siinä iässä kiinnosta teatterit ja yrttitarhat.

[quote author="Vierailija" time="17.09.2013 klo 15:58"]

Villi ja estoton seksi vaihtuu teatteriin, sienestykseen ja ruukkukasvien hoitoon.

[/quote]No kyllä se nyt yleensä vaihtuu jo paljon aiemmin kuin viisikymppisenä...

Minulla elämä loppui ensimmäisen lapsenlapsen syntymään. Sen jälkeen on pitänyt ajatella koko elämänsä sen mukaan, tarvitseeko pojan perhe minua johonkin. Jos en pidä lomaa heille sopivana aikana, en näe lapsenlasta koko kesänä (näin kävi viime vuonna, kun oma työnantaja ei antanut lomaa heinäkuun loppuun). Rahat menevät lapsenlapsen hankintoihin,viikonloput kuluvat yökyläläistä hoitaessa.

Omaa elämää ei ole, ja se on surullista.

Ei ole. 50 ikävuoden jälkeen alkaa tylsähkö välivaihe jossa odotetaan eläkeikää jolloin elämä oikeasti alkaa.

Minä 48v. ja vaihdevuosia odottelen ja se on se miinus. Lemmikkiä ollaan hankkimassa. Kielikurssille olen menossa. Omaa aikaa on. Nuorin täyttää 10v.  Kuopuksen kanssa matkustellaan. Kaikki niin helppoa, kun ei ole pieniä lapsia. Silti ihanaa kun pojst on kotona. Elämä on nyt vasta edessä. Ulkoinen olemus mennyttä, mutta ei haittaa.

Minä 48v. ja vaihdevuosia odottelen ja se on se miinus. Lemmikkiä ollaan hankkimassa. Kielikurssille olen menossa. Omaa aikaa on. Nuorin täyttää 10v.  Kuopuksen kanssa matkustellaan. Kaikki niin helppoa, kun ei ole pieniä lapsia. Silti ihanaa kun pojst on kotona. Elämä on nyt vasta edessä. Ulkoinen olemus mennyttä, mutta ei haittaa.