Olen viilentänyt/jäädyttänyt yksipuolisesti välit vanhempaan ja nyt odotan sontamyrskyä
Kyseessä erittäin myrkyllinen vanhempi. Olen ollut hänen suosikkilapsensa siihen asti, kunnes aloin kapinoida annettuja odotuksia vastaan ja elää elämää omalla tavallani. Nykyään vanhempi ei ota minuun hädintuskin edes katsekontaktia, mutta silti pitäisi olla yhteydessä päivittäin jostain syystä. Ilmeisesti viikottainen moittimistarve on saatava täytettyä.
Noh, en ole päiviin ollut yhteydessä ja odotan mitä sieltä tulee kun hän tajuaa tilanteen. Viimeksi puolustautuessani hän uhkasi katkaista välit jos en pyydä nöyrästi anteeksi (sitä, että kehtasin sanoa ääneen pahoja asioita mitä hän on minulle lapsena sanonut/tehnyt). Nyt kun teen tämän yksipuolisesti, odotettavissa on myrkkyä ja tulta.
Neuvoja?
Kommentit (15)
Välit poikki vaan ja se on sillä selvä. Itse lakkasin pitämästä yhteyttä useampaan ihmiseen, kun olen onnellisempi ilman heitä.
Vierailija kirjoitti:
Kasva aikuiseksi.
Joo vitsaa kaikille joilla on heikkouksia
Vierailija kirjoitti:
Välit poikki vaan ja se on sillä selvä. Itse lakkasin pitämästä yhteyttä useampaan ihmiseen, kun olen onnellisempi ilman heitä.
Kaikki joiden mielestä se on noin yksinkertaista, ovat onnellisen pihalla oikeasti myrkyllisestä vanhempi-suhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välit poikki vaan ja se on sillä selvä. Itse lakkasin pitämästä yhteyttä useampaan ihmiseen, kun olen onnellisempi ilman heitä.
Kaikki joiden mielestä se on noin yksinkertaista, ovat onnellisen pihalla oikeasti myrkyllisestä vanhempi-suhteesta.
En mä oo pitäny isääni yhteyttä 10 vuoteen, eikä siitäkään oo kuulunu mitään. Siinäpä se. Kun ei soita, eikä vastaa jos toinen soittaa. Niin helppoa, ellei nyt itse halua siitä toooodella hankalaa tehdä ja yrittää saada viimeinen sana ja vaan velloa samaa vanhaa kaavaa.
Infernaalinen myrsky seurasi, kun itse tein samoin. Ei auttanut kuin kestää, muutamat itkut tuli siitä ilkeydestä itkettyä. En vain antanut periksi, ja riehuja hiljeni lopulta, kun ei muutakaan voinut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välit poikki vaan ja se on sillä selvä. Itse lakkasin pitämästä yhteyttä useampaan ihmiseen, kun olen onnellisempi ilman heitä.
Kaikki joiden mielestä se on noin yksinkertaista, ovat onnellisen pihalla oikeasti myrkyllisestä vanhempi-suhteesta.
En mä oo pitäny isääni yhteyttä 10 vuoteen, eikä siitäkään oo kuulunu mitään. Siinäpä se. Kun ei soita, eikä vastaa jos toinen soittaa. Niin helppoa, ellei nyt itse halua siitä toooodella hankalaa tehdä ja yrittää saada viimeinen sana ja vaan velloa samaa vanhaa kaavaa.
Unohdat täysin sen henkisen puolen, mikä on tärkeämpää. Tekeminen eli soittaminen soittamatta jättäminen on teknisesti kenelle tahansa erittäin helppoa. Jos sinulla ei ollut henkistä kynnystä lopettaa yhteydenpito isään niin yritä kuitenkin ymmärtää erilaisia ihmisiä ja tilanteita. Ei ole järkevää yrittää laittaa kaikkia samaan muottiin.
Vierailija kirjoitti:
Infernaalinen myrsky seurasi, kun itse tein samoin. Ei auttanut kuin kestää, muutamat itkut tuli siitä ilkeydestä itkettyä. En vain antanut periksi, ja riehuja hiljeni lopulta, kun ei muutakaan voinut.
Oliko vaikea pysyä päätöksessä? Yrittikö ottaa kontaktia muuta kautta? Itseä harmittaa jos vanhempi alkaa pommittaa kilttiä sisarustani jonka kanssa olemme läheisiä. Yritän valmistaa häntäkin ja olen valmis itse sanomaan vanhemmalle, että hänen laittaan minua ei tule tavoittamaan eikä terveiset tule perille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välit poikki vaan ja se on sillä selvä. Itse lakkasin pitämästä yhteyttä useampaan ihmiseen, kun olen onnellisempi ilman heitä.
Kaikki joiden mielestä se on noin yksinkertaista, ovat onnellisen pihalla oikeasti myrkyllisestä vanhempi-suhteesta.
En mä oo pitäny isääni yhteyttä 10 vuoteen, eikä siitäkään oo kuulunu mitään. Siinäpä se. Kun ei soita, eikä vastaa jos toinen soittaa. Niin helppoa, ellei nyt itse halua siitä toooodella hankalaa tehdä ja yrittää saada viimeinen sana ja vaan velloa samaa vanhaa kaavaa.
Unohdat täysin sen henkisen puolen, mikä on tärkeämpää. Tekeminen eli soittaminen soittamatta jättäminen on teknisesti kenelle tahansa erittäin helppoa. Jos sinulla ei ollut henkistä kynnystä lopettaa yhteydenpito isään niin yritä kuitenkin ymmärtää erilaisia ihmisiä ja tilanteita. Ei ole järkevää yrittää laittaa kaikkia samaan muottiin.
Oliko tämä ap vastaus? Jos oli. Kerroit, että hän on uhannut katkaista välit ja sinä tässä ajat jo asiaa takaa, eli et ole nyt pariin päivään pitänyt yhteyttä. Senkus toteutatte sen välien katkaisemisen. Mitä sitä turhaan uhoaa asialla turhaan.
Kuulostaa siltä, ettei omena ole kauas puusta pudonnut. Kumpikin uhkaa välien katkaisulla, muttei kumpikaan saa mitään aikaiseksi.
Vingutte ja kitisette toisillenne ilmeisesti hamaan tappiin, kun kumpikaan ei halua antaa periksi.
Ei tos muuta kuin blokkaat numeron niin ei tule mitään myrskyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välit poikki vaan ja se on sillä selvä. Itse lakkasin pitämästä yhteyttä useampaan ihmiseen, kun olen onnellisempi ilman heitä.
Kaikki joiden mielestä se on noin yksinkertaista, ovat onnellisen pihalla oikeasti myrkyllisestä vanhempi-suhteesta.
En mä oo pitäny isääni yhteyttä 10 vuoteen, eikä siitäkään oo kuulunu mitään. Siinäpä se. Kun ei soita, eikä vastaa jos toinen soittaa. Niin helppoa, ellei nyt itse halua siitä toooodella hankalaa tehdä ja yrittää saada viimeinen sana ja vaan velloa samaa vanhaa kaavaa.
Unohdat täysin sen henkisen puolen, mikä on tärkeämpää. Tekeminen eli soittaminen soittamatta jättäminen on teknisesti kenelle tahansa erittäin helppoa. Jos sinulla ei ollut henkistä kynnystä lopettaa yhteydenpito isään niin yritä kuitenkin ymmärtää erilaisia ihmisiä ja tilanteita. Ei ole järkevää yrittää laittaa kaikkia samaan muottiin.
Oliko tämä ap vastaus? Jos oli. Kerroit, että hän on uhannut katkaista välit ja sinä tässä ajat jo asiaa takaa, eli et ole nyt pariin päivään pitänyt yhteyttä. Senkus toteutatte sen välien katkaisemisen. Mitä sitä turhaan uhoaa asialla turhaan.
Kuulostaa siltä, ettei omena ole kauas puusta pudonnut. Kumpikin uhkaa välien katkaisulla, muttei kumpikaan saa mitään aikaiseksi.
Vingutte ja kitisette toisillenne ilmeisesti hamaan tappiin, kun kumpikaan ei halua antaa periksi.
Ihan yleisellä tasolla puhuin, mutta jääköön mun osaltani tähän, koska sinä viet ihan omin avuin tarinaa minne lienee.
Miksi sinulla reaktio kiinnostaa, jos olet välit katkaissut. Kai olet estänyt puhelimessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Infernaalinen myrsky seurasi, kun itse tein samoin. Ei auttanut kuin kestää, muutamat itkut tuli siitä ilkeydestä itkettyä. En vain antanut periksi, ja riehuja hiljeni lopulta, kun ei muutakaan voinut.
Oliko vaikea pysyä päätöksessä? Yrittikö ottaa kontaktia muuta kautta? Itseä harmittaa jos vanhempi alkaa pommittaa kilttiä sisarustani jonka kanssa olemme läheisiä. Yritän valmistaa häntäkin ja olen valmis itse sanomaan vanhemmalle, että hänen laittaan minua ei tule tavoittamaan eikä terveiset tule perille.
Kipeää teki, mutta yhteydenpidon jatkaminen ei yksinkertaisesti ollut mahdollista. Päädyin tuolloin terapiaan kasvuiän traumojen takia. Useampaan vuoteen en ollut vanhempiini missään yhteydessä. Toinen heistä pommitti ensin sisaruksen ja kaverini kautta, mutta luovutti sitten senkin suhteen. Nykyään jonkinlaiset välit ovat mahdolliset, kun olen tunnistanut rajani ja osaan puolustaa niitä.
Sisarukseni on omasta tahdostaan ollut aina vanhempiemme kanssa tekemisissä. Häntä ovat aina kohdelleetkin paremmin. Minä ajattelen, että viime kädessä jokainen on vastuussa itsestään. Jos sisarukseni tarvitsisi välimatkaa, olisi hänen tehtävänsä se ottaa, kuten minäkin tein.
Ja olen pitkälle aikuinen, vaikka aloituksen perusteella ei varmaan vaikuta siltä. Ap