Luokanopettajia linjoilla? Isämeidän-rukous tokaluokalla
Mitä mieltä siitä, että tokaluokkalaisen pitää opetella ulkoa Isä meidän -rukous ja suorittaa se opettajalle?
Kommentit (61)
[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 06:01"][quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 05:39"] Joka tapauksessa lapset osaavat kyllä olla kriittisiä viimeistään yläasteella ja lukiossa. Harvalle nuorelle opettaja on ylin auktoriteetti, joka on aina oikeassa. Nuoret osaavat kyllä kyseenalaistaa. [/quote] Niin. Vapaa-ajattelijoidenkin Petri K:lle naureskellaan ja hän on oppilaidensa mielestä ikävystyttävä vouhottaja. [/quote]
Toi tyyppi muuten lukee AV:ta... LOL (näkyy twitterissä)
Jollekin uskonnottomuus voi olla elämän sisältö niin kuin joku uskontokin ja tietysti se on ulkopuolisten ja varsinkin nuorten mielestä huvittavan näköistä. Ainahan opettajille on naureskeltu milloin mistäkin syystä.
No, onneksi meillä on tämä AV, jossa vuodattaa ;)
[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 06:01"][quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 05:39"] Joka tapauksessa lapset osaavat kyllä olla kriittisiä viimeistään yläasteella ja lukiossa. Harvalle nuorelle opettaja on ylin auktoriteetti, joka on aina oikeassa. Nuoret osaavat kyllä kyseenalaistaa. [/quote] Niin. Vapaa-ajattelijoidenkin Petri K:lle naureskellaan ja hän on oppilaidensa mielestä ikävystyttävä vouhottaja. Aika harva (varsinkaan nuori mies) omaksuu liberaalia, punavihreää arvomaailmaa. Edelleen 77 % suomalaisista kuuluu ev. lut. kirkkoon, ja sitten on vielä muita kristittyjä (ortodoksit, hellarit, baptistit....), joten tuskinpa kristinusko ihan heti on häviämässä mihinkään. Nykynuoret ovat sitä paitsi konservatiivisempia kuin aiemmat sukupolvet.[/quote]Tuohan nyt ei pidä lainkaan paikkaansa, sillä ev.lut. jäsenprosentti oli viime vuoden lopussa 76% /(6,4%) ja nyt varmaan alkaa olla taas prosentin alempana. Suurin osa ev.lut. jäsenistä ei tosin ole minkäänsortin uskovia, vaan jäsenenä siksi kun on lapsena pakolla siihen liitetty, eikä ole saanut aikaiseksi erota. Jokaisessa ikäluokassa kirkkoon kuulumisen prosentti laskee, joten konservatiivisyys ei sada ainankaan kirkon laariin. Kirkkohäitä viettää enää puolet ja rippikoulussakin on lähtenyt prosentit jyrkkään laskuun.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 06:11"]
Suurin osa ev.lut. jäsenistä ei tosin ole minkäänsortin uskovia, vaan jäsenenä siksi kun on lapsena pakolla siihen liitetty, eikä ole saanut aikaiseksi erota.
[/quote]
Taas tämä klassinen, kaikista typerin vapaa-ajattelijoiden suoltama kommentti. Kirkosta voi erota hetkessä netissä yhden kaavakkeen täyttämällä. Lisäksi Vapaa-ajattelijat mainostavat tätä kirkosta eroamistaan joka hemmetin keskustelupalstalla.
Luuletteko oikeasti, että ihmiset ovat niin saamattomia ja laiskoja, että mielummin kuuluvat uskontoon johon eivät usko ja vielä maksavat siitä, ettei tarvitse täyttää yhtä yksinkertaista eroilmoitusta?
Sitä paitsi kirkosta eroaminenkaan ei tarkoita uskonnosta eroamista. Minä erosin kirkosta sen takia, kun Askola siunasi homoparin lähetystyöhön. Taloudellisesti tuen esim. kansanlähetystä. Olen siis virallisesti "uskonnoton", vaikka tosiasiassa olen uskova kristitty ja lapseni ovat uskonnon opetuksessa.
[quote author="Vierailija" time="14.09.2013 klo 22:42"]
En ole opettaja mutta kuulostaahan tuo oudolta. Miksi lapsen pitäisi koulussa opetella rukous? Ja eikö ulkoa opettelu ole muutenkin vähän menneen talven lumia?
[/quote]
Minä olen opettaja, ja minun käsittääkseni ulkoa oppiminen kehittää muistia, tai ainakin opettaa muistamaan. Rukouksen sijasta tosin panostaisin enemmän vaikka kertotaulun ulkoa oppimiseen.
Kirkkoon kuulumaton oppilas kuulu nykylain mukaan ohjata SUORAAN ET:hen ja vanhempien pitää ERIKSEEN anoa uskonnon opiskelua. Kaikki muu menettely on lainvastaista. Rehtorilla ei ole valta päättää olla järjestämättä ET-opetusta saati painostaa valitsemaan uskonnon. Jos omassa koulussa ei järjestetä ET-opetusta (oppilaita vähän) on kunta velvollinen järjestämään kuljetuksen maksutta toiseen kouluun.
Kirkkoon kuulumattomilla on oikeus muuttaa mieltään milloin tahansa opiskeleeko uskontoa vai ET:tä ja kuinka monta kertaa tahansa. Kirkkoon kuuluvilla ei ole tällaista oikeutta.
Oma lapsi on toista vuotta ET:ssä eikä kukaan kiusaa. 1. vuoden kävivät toisessa koulussa nyt opetus on omassa koulussa. Seurakunnan aamunavaukset järjestetään liikuntasalissa ja kaikki, jotka eivät osallistu menevät tietokoneluokkaan.
Pitäkää nyt ihmeessä lastenne puolta tai kadutte asiaa myöhemmin. Kiusaamisen pelkääminen ei ole hyvä peruste. Itseä kirkkoonkuulumattomana ja kastamattomana harmittaa edelleen että vanhemmat eivät laittaneet ET:tä opiskelemaan.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 06:11"]
[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 06:01"][quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 05:39"] Joka tapauksessa lapset osaavat kyllä olla kriittisiä viimeistään yläasteella ja lukiossa. Harvalle nuorelle opettaja on ylin auktoriteetti, joka on aina oikeassa. Nuoret osaavat kyllä kyseenalaistaa. [/quote] Niin. Vapaa-ajattelijoidenkin Petri K:lle naureskellaan ja hän on oppilaidensa mielestä ikävystyttävä vouhottaja. Aika harva (varsinkaan nuori mies) omaksuu liberaalia, punavihreää arvomaailmaa. Edelleen 77 % suomalaisista kuuluu ev. lut. kirkkoon, ja sitten on vielä muita kristittyjä (ortodoksit, hellarit, baptistit....), joten tuskinpa kristinusko ihan heti on häviämässä mihinkään. Nykynuoret ovat sitä paitsi konservatiivisempia kuin aiemmat sukupolvet.[/quote]Tuohan nyt ei pidä lainkaan paikkaansa, sillä ev.lut. jäsenprosentti oli viime vuoden lopussa 76% /(6,4%) ja nyt varmaan alkaa olla taas prosentin alempana. Suurin osa ev.lut. jäsenistä ei tosin ole minkäänsortin uskovia, vaan jäsenenä siksi kun on lapsena pakolla siihen liitetty, eikä ole saanut aikaiseksi erota. Jokaisessa ikäluokassa kirkkoon kuulumisen prosentti laskee, joten konservatiivisyys ei sada ainankaan kirkon laariin. Kirkkohäitä viettää enää puolet ja rippikoulussakin on lähtenyt prosentit jyrkkään laskuun.
[/quote]
Juuri näin. joka päivä eroaa keskimäärin 100 henkilö kirkosta, ja kun kastaminenkin vähenee kiihtyy vauhti lähvuosina n 1%:stä 1,5%:iin.
Nuoret miehet eroavat täysi-ikäiseksi tultuaan kirkosta eniten.
Uskonto ei nykymuodossa kuulu kirkkoon ja varmaa on että uskonnon opetus ja kirkolliset juhlat ja aamuavaukset poistuu koulusta ensi vuosikymmenellä.
Varmimmin uskonto lähtee kouluista kuin ruotsin-kielen pakollisuus.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 06:01"][quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 05:39"] Joka tapauksessa lapset osaavat kyllä olla kriittisiä viimeistään yläasteella ja lukiossa. Harvalle nuorelle opettaja on ylin auktoriteetti, joka on aina oikeassa. Nuoret osaavat kyllä kyseenalaistaa. [/quote] Niin. Vapaa-ajattelijoidenkin Petri K:lle naureskellaan ja hän on oppilaidensa mielestä ikävystyttävä vouhottaja. Aika harva (varsinkaan nuori mies) omaksuu liberaalia, punavihreää arvomaailmaa. Edelleen 77 % suomalaisista kuuluu ev. lut. kirkkoon, ja sitten on vielä muita kristittyjä (ortodoksit, hellarit, baptistit....), joten tuskinpa kristinusko ihan heti on häviämässä mihinkään. Nykynuoret ovat sitä paitsi konservatiivisempia kuin aiemmat sukupolvet.[/quote]
Kirkon jäsenmäärä osuutena kansasta on ollut kiihtyvässä laskussa vuodesta 1970. Vuonna 1970 osuus oli 95 % (joidenkin laskutapojen mukaan 92,5%), 43 vuodessa osuus on tippunut 76 prosenttiin. Suunnanmuutosta ei ole näkyvissä. 2000-luvulla jopa kirkon jäsenien absoluuttinen määrä on kääntynyt laskuun, eli enää Suomen kasvava väkilukukaan ei ropsahda kirkon laariin.
1980-2000 kirkkoon kuuluvien määrä laski 5% yksiköllä (90->85)
2000-2010 kuuluvien määrä laski 5 % (85->80)
ja tämän vuoden lopussa luku on 75%.
Eli kirkkoonkuuluvien määrän vähenee kiihtyvällä vauhdilla. Lienee 2020 luvun olevan reippaasti alle 70%.
Ei siis ole mitään syytä opettaa enää yhtä uskontoa koulussa, kun kansa ja etenkin nuorempi sukupolvi näin ei näin enää halua.
[quote author="Vierailija" time="14.09.2013 klo 23:05"]
No voi jeesus. Että oikeen ahistaa lasta ja pelottaa et ope suuttuu. Kannattisko sille kertoa, että ope ei suutu ja jos suuttuu niin vanhemmat on lapsen puolella. Eiköhän nyt oo aika oppia vähän sitä paineen sietokykyä eikä vetää penskaa pois uskontotunneilta tuon takia. Entäs kun pitää oppia ulkoa seitsemän kertotaulu? Vedättekö sitten pois matematiikanki tunneilta?
[/quote]
Miten musta tuntuu että isä meidän - rukous ja kertotaulu on kaksi aivan eri asiaa! Ja jos sinusta ei ole niin miksi kuulut kirkkoon?!
[quote author="Vierailija" time="14.09.2013 klo 22:44"]
Tehtävän vaikeus ei itsessään ole ongelma, vaan tehtävän sisältö pikemminkin.
t. ap
[/quote]
Kummaliselta kuulostaa. Onko uskonto lähellä open sydäntä? Ota asia puheeksi open kanssa ja kerro oma mielipiteesi. Minun mielestä kuuluisi tulla vasta uskonnon opetuksen yhteydessä, jos sellaisen on valinnut.
[quote author="Vierailija" time="14.09.2013 klo 22:41"]
Isä meidän -rukous kuuluu tokaluokan oppisisältöön. Ulkoalukua on nykykoulussa liian vähän, vaikka se olisi tehokas ja kehittävää. Nykyään ei viitsitä opetella juuri mitään ulkoa, kun kaikki löytyy netistä. Mielestäni ihan hyvä tehtävä, itse antaisin tokaluokkalaisille avuksi esim. lauseiden alut ja painottaisin myös sitä, että rukouksen sisältö ymmärretään.
Onko sinusta tehtävä liian vaikea vai tökkiikö se, että kyseessä on rukous?
[/quote]
Rukoukset eivät kuulu sivistyneeseen yhteiskuntaan
[quote author="Vierailija" time="14.09.2013 klo 22:43"]
Lapsi on ihan stressissä, pelkää että epäonnistuu ja että opettaja suuttuu. Kuulostaa tosi kehittävältä. Emme kuulu kirkkoon, mutta lapsi on osallistunut uskonnonopetukseen, koska lähikoulussamme ei järjestetä elämänkatsomustiedonopetusta. Nyt mietimme, että vedämmekö lapsen pois uskonnonopetuksesta. Tällainen ahdistava kokemus on juuri se, mitä emme lapsillemme halua ja siksi emme kuulu kirkkoon. Mietin vain, että ylireagoinko vanhempana ja siksi kysyn nimenomaan muiden alaluokilla opettavien näkemystä asiasta.
t. Ap
[/quote]
Sanot ensin, että lasta ahdistaa mahdollinen epäonnistuminen. Seuraavassa viestissä kyse ei olekaan tehtävän vaikaudesta, vaan sisällöstä. Meinaatko oikeasti, että tokaluokkalaista ahdistaa epäonnistuminen sisällön ymmärtämisessä - vai missä? Väitätkö, että lasta ei ahdistaisi yhtä paljon, jos kyseessä olisi vaikkapa Kalevalan säkeiden opettelua? Taitaa ongelma olla oikeasti äidin ongelma eikä lapsen.
Täällä yksi luokanopettaja, joka juuri piti tokaluokkalaisille tunnin Isä meidän-rukouksesta. Tunnilla painotin oppilaille, että kenenkään ei ole pakko rukoilla, koska se on henkilökohtainen asia, mutta Isä meidän-rukouksen sisältö pitää yleissivistyksen vuoksi hallita, koska se on kristinuskon tärkeimpiä rukouksia. Varmastikaan tokaluokkalaisia ei rankaista, jos ulkoläksy ei onnistu! Ehkä kannattaa höllätä pipoa, lapsi tuskin kokee ulkoläksytehtävän niin uskonnollisena kuin vanhemmat. Ja ainahan voi kotona keskustella lapsen kanssa perheen arvomaailman mukaisesti. Tässä tapauksessa esim. painottaa, että se on lukuläksy siinä missä vaikka äikän lukuläksytkin ja että vaikka se saattaa muille ihmisille olla rukous, niin teillä se opetellaa vaan siksi, että ymmärrettäisiin myös uskovaisia ihmisiä.
Tuollaiset rimpsut voi opetella kuten laulun sanat. Ei niille sen isompaa painolastia kannata antaa, ei omassa eikä etenkään lapsen päässä.
Miten jostain Isä meidän -rukouksesta voi ahdistua? Oletteko kauhistelleet lapselle, että voi kamala, nyt kun tämän opettelet ulkoa ja lausut ääneen olet uskovainen??? Naurettavia nämä jutut, että on nyt niin omaa vakaumustaan vastaan, että yhdelle tunnille tarvii kiikuttaa toiseen kouluun. Siinähän se lapsi vasta tuntee olevansa eri porukkaa, kun ei käy uskonnon tunnilla. Ei siellä vaadita uskomaan, vaan tutustumaan ev.lut. uskontoon.
Tuskin opettaja suuttuu, jos koulussa tehdään virheitä, sillä kouluhan on juuri se paikka, jossa virheitä tehdään ja niistä opitaan. Tosi elämässä sitten työpaikalla tehty virhe on sellainen, josta pomo voikin jo suuttua.
Turhia veroeuroja menee näihin lasten kärräämisiin eri kouluihin. Eiköhän nyt vaan hammasta purren ja suomalaisella sisulla eteenpäin ja olkaa onnellisia, että teidän lapsenne on syntynyt paikkaan, jossa lapset pääsevät kouluun oppimaan. Toisella puolen maailmaa sekin on luksusta ja vain harvoille mahdollista.
[quote author="Vierailija" time="14.09.2013 klo 22:42"]
En ole opettaja mutta kuulostaahan tuo oudolta. Miksi lapsen pitäisi koulussa opetella rukous? Ja eikö ulkoa opettelu ole muutenkin vähän menneen talven lumia?
[/quote]
Näin kieltenopen vinkkelistä olisi tosi tärkeää, että jo pienet oppilaat oppisi hallitsemaan hyviä ulkoaoppimistekniikoita. Valitettavasti vieraiden kielten sanaston opiskelu on aika pitkälti raakaa ulkoaoppimista. Sitä voi tukea monin eri tavoin, mutta en ymmärrä, miten ulkoaoppiminen olisi menneen talven lumia? Miten kieltä voi hallita, jos sen sanoja ei muista ulkoa?
[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 13:21"]
Turhia veroeuroja menee näihin lasten kärräämisiin eri kouluihin. Eiköhän nyt vaan hammasta purren ja suomalaisella sisulla eteenpäin ja olkaa onnellisia, että teidän lapsenne on syntynyt paikkaan, jossa lapset pääsevät kouluun oppimaan. Toisella puolen maailmaa sekin on luksusta ja vain harvoille mahdollista.
[/quote]
Tästä syystä uskonnonoteput pitäisikin lopettaa kouluissa. Monissa suurissa kapungeissa opetetaan yli 10 uskontoa, eikä siinä ole mitään järkeä. Ja tulevissa suurkunnissa nämä oppilaat voivat olla kuntien eri reunoilla kymmenien kilometrien päässä, mikä voi pahimmillaan tarkoittaa yksityisopetusta ja se on taas pois tuntikehyksestä.
Sain lapsen koulussa järjestettyä kuljetuksen ET-tunnilta (toisella koululla) omalle koululle verorahoilla, sillä uskontokuljetukset kuuluvat lakisääteisiksi kuljetuksiksi, eikä niitä anota. Ryhdyn kyseenalaistamaan miksi lasten pitää juosta välitunnin aikana 1,2km koululta toiselle, kun ei ollut 6-vuotiaalla edes käsitystä kellosta. Ja tämä päkaupunkiseudulla.
Tänä vuonna opetus onkin omalla koululla 1-6 luokkalaisille (n 10 kpl). Ryhmä on pieni ja vanhimmat saavat parin hengen yksityisopetusta, koska heillä on 1 viikkotunti enemmän kuin pienemmillä.
Moni kommentoi, ettei rukouksella ole lapselle sen kummempaa sisältöä, vaan ongelma on aikuisen mielessä.
Muistan kuitenkin itse, miten lapsena kammotti, kun piti rukousten, laulujen ja valojen merkeissä vannoa aika hurjiakin asioita eri tahoille, esimerkiksi siniristilipulle "sun puolestas elää ja kuolla on halumme korkehin" sekä Jumalalle: "Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaissa." Normaalin taikauskoisena lapsena otin lupaukset vakavasti ja kirjaimellisesti, ja kyllä minua oikeasti ahdistivat nämä. En halunnut kuolla lipun puolesta enkä halunnut mitään uutta valtakuntaa. Vanhempani eivät tienneet siitä mitään.
PERUSKOULUN USKONNON OPETUKSENHAN EI PITÄNYT OLLA TUNNUSTUKSELLISTA. ISÄ MEIDÄN RUKOUS JOS MIKÄ ON TUNNUSTUKSELLISTA!
Onneksi omat lapset ovat et:ssä.
Jos kansalaisrohkeus riittää, niin voisit tietysti yrittää saada et-opetukseen muitakin lapsia koulusta, jolloin rehtorin kynnys oppitunnin järjestämiseen varmasti alenee.
Joka neljäs on jo kirkkoon kuulumaton ja kirkon jäsenistäkin suurin osa vois erota ihan helposti, koska ei usko, eikä koe saavansa kirkolta mitään.
Ihan näihin päiviin asti ympäristön paine on pitänyt uskonnottomatkin kirkon jäseninä ja uskonnon opetuksessa, mutta tämä on nyt kovaa kyytiä muuttumassa. Yhä harvempi viettää kirkkohäitä ja ristiäisi, rippikoulun käyntiprosenttikin on lähtenyt suurissa kaupungeissa vapaaseen pudotukseen.
Meilläkin kuopus haluaisi kovasti erota kirkosta ja siirtyä et-opetukseen, mutta äitinsä on asettanut rajaksi 15 vuotta... no, vajaa vuosi enää.