Tunnetteko supervanhuksia? Jotka käyvät marjassa, siivoavat kotinsa itse, leipovat, hoitavat sairasta puolisoaan, ajavat pyörällä jne.

100-vuotias alkaa olemaan jo supervanhus. Jos pyöräilee, pilkkoo polttopuut ym.

Alle 70-vuotias on vielä lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Minun mummolla ei ole sairasta puolisoa, muuten kyllä tekee tuon kaiken. Ikää on marraskuussa 69v.

Minun mummoni on 99 ja asuu yksin. Pärjää hienosti, mutta näkö on huonontunut. 

69-vuotias on vielä parhaassa työiässä, eikä tulevaisuudessa tuossa iässä olla edes vanhuuseläkkeellä vielä.

Vierailija kirjoitti:

Minun mummolla ei ole sairasta puolisoa, muuten kyllä tekee tuon kaiken. Ikää on marraskuussa 69v.

No siinä ja siinä onko vielä edes vanhus. Minusta melkein vielä keski-ikäinen? Juuri ja juuri vasta eläkkeelläkin.

Vanhempani ovat 80-vuotiaita ja tekevät kaikkea tuota paitsi hoitavat sairasta puolisoa.

Vierailija kirjoitti:

Minun 85- ja 86-vuotiaat vanhempani viettävät ihan normaalia aikuiselämää vielä, äiti harjoittaa ammattiaan, isä ajelee autolla (lyhyitä matkoja valoisalla toki vain), laittavat ruokaa, järjestävät kutsuja ja käyvät erilaisissa kulttuuuritapahtumissa. Korona-aika on heistä ollut todella tylsää kun on pitänyt pysytellä ulkoilua lukuunottamatta vain kotosalla.

Onpa onnekasta, toivottavasti voivat edelleen hyvin.

Oma isäni kuoli kauan sairastettuaan 76-vuotiaana, ollen huippukuntoinen ja aktiivinen n. 73-vuotiaaksi. Äitini, 85, oli hyväkuntoinen ja aktiivinen vielä 2 v sitten, nyt hoivakodissa ympärivuorokautisessa hoidossa. Yksi kaatuminen kotona murskasi lantion ja vei muistin, aivovamma. 

 

Minun ja lasteni elämät muuttuivat huonommiksi. Puuhasimme paljon yhdessä, nyt ei mökkiäkään ole, kun veli pakotti sen myyntiin. 

Harrastavatko supervanhukset mummoseksii ??  GILF GILF

Olemme yli kasikymppisiä, liikumme paljon ,mutta ostamme joitain palveluja. Ei rampata marjassa,eikä marketeissa,,, sitä on tehty jo aikaisemmin 50 vuotta. Aika aikaa kutakin!

Teemme sitä, mikä mukavaa.

Vierailija kirjoitti:

Olemme yli kasikymppisiä, liikumme paljon ,mutta ostamme joitain palveluja. Ei rampata marjassa,eikä marketeissa,,, sitä on tehty jo aikaisemmin 50 vuotta. Aika aikaa kutakin!

Teemme sitä, mikä mukavaa.

Harrastatteko te sukupuoliyhdyntöjä ??

Olen 75-vuotias nainen ja teen kaikkea tuota. Paitsi en hoida ketään. Ja pyöränä on sähköavusteinen läskipyörä. Just ajoin tunturin uuden pyöräreitin Levillä (Mustikkametsä-reitti Rakassa). Myös Levitunturin huipun kautta menevä reitti on ajettu. Mahtavat näköalat satojen kilometrien päähän.

Kohta lähden sieneen ja illalla sitten tansseihin Pirtukirkkoon Ylläksen puolelle.

Ruskan päätyttyä lähden Roomaan ja opiskelen lisää italiaa.

Ihmeen stereotyyppisiä käsityksiä on monilla ikäihmisistä. Kykkivät muka kotona sukkaa kutoen ja Raamattua lukien. Eivät osaa muka kieliä ym ym.  

Vierailija kirjoitti:

Mikä on ikäraja supervanhukselle?

Ei kai se iästä ole kiinni, vaan siitä, että jaksaa ja pystyy vielä vanhanakin tekemään kuin nuorena. Just niitä kuntoiluja ja kaikkia jumppia tekevät vielä satavuotiainakin, kun normaaleilla ihmisillä ne ovat jääneet pois viimeistään viiskymppisenä, koska ei vaan enää pysty. Yleensä, ellei poikkeuksetta, nuo supervanhukset ovat jonkin sortin hulluja, jotka ei vaan saatana osaa lopettaa. Sitten vielä hoputtavat muita, kuinka kyllä sinunkin pitää vetää polkupyörällä maapallo kaks kertaa ympäri, kun kerran minäkin olen tehnyt ja vielä 20 v vanhempana kuin mitä sinä nyt olet. Superraskasta.

Nykyään on kovin eri kuntoisia vanhuksia.

Tai siis sellaisia sanotaanko 75-90vuotiaita, jotka pelaavat golfia, matkustelevat ja ovat erilaisissa vapaaehtoistöissä ja elävät ihan täyttä elämää. 

Sitten on sellaisia samanikäisiä, joilla on vaikkapa alkoholin tai muiden huonojen elintapojen takia ihan eri kunto asioiden tekemiseen.

Ja sitten on kolmas ryhmä, jotka saavat itsestään ja elintavoistaan riippumatta jonkun sairauden, joka tekee heistä ympärivuorokautisen hoidon asukkeja.

Siis tiedän ihan montakin ensimmäiseen ryhmään kuuluvaa, joilla on käynyt tuuri sen suhteen että eivät ole sairastuneet, ja joilla on eläkeläiselämä kiireistä ja mukavaa.

Ajat ovat kovasti muuttuneet vaikkapa 80-luvusta, jolloin suurin osa 80 täyttäneistä oli autettavia vanhuksia.

Tunnen. Naapurin akka. Ehtii vielä aitani alta polvet korvissa kyttäämässä mua pihallani!

Tunsin äitini,kävi ystäviensä kanssa laivaristeilyllä 90v ihmetteli,kun kaverit ei jaksa kävellä Tallinnassa:) Hän myös hakkasi 90 v halkoja,sai Tia kohtauksen 95v siitä alkoi alamäki,eli melkein 100v

Isäni joka täyttää ensi vuonna 80 hiihtää 50 km lenkkejä myös luistelutyylillä,kerää marjoja,raivaa naapureille metsiä ja halkoo polttopuunsa kirveellä.Superpappa,meillä lapsilla on tekeminen että pystytään samaan tuossa iässä.

Mummoni sai 80-vuotislahjaksi polkupyörän :) Sillä oli helpompi kulkea kun oli lonkkavaivaa.Moni ois jättänyt pyöräilemättäkin ja takertunut vaivoihin :) Mutta mummo ei,kun joku paikka prakas keksittiin ratkaisu.Ei jääty voivottelemaan VOIVOIVOIVOIVOI kun on vaivoo! Mummo kuoli 93 vuotiaana, loppuun asrti omakotitalossa asui ja hoiti stä.Siinä pysyi myös virkeänä.Arvostin ja arvostan, asennetta ja esimerkkiä <3 

Tunnen muutamia, jotka ovat liki 80 - tai vähän yli 90-vuotiaita ja tekevät vieä paljon noita asioita. Se nyt on täysin ihmisestä kiinni, missä kunnossa on.

Äitini 

kerää suolta karpalot ja juoksee tunturissa mustikassa ja sienessä 

Minäkin vielä siivoan itse ja ajanpa joskus pyörälläkin.

M47

Tunnen monia yli 90-vuotiaita, jotka tekevät kaikki kotityöt itse, leipovat, laittavat ruokaa, harrastavat mieluisia asioita ja ajavat autolla. Osalla heistä on edelleen oma asuntoauto, jolla he tekevät matkoja eri paikkoihin. 

Tunnen yhden yli 90v. joka asuu vielä omassa talossa. Sairauksia on, liike hidastunut ja näkö on huono, mutta siitä huolimatta haluaa olla kotona. Puuroa ja perunoita keittelee itse, läheiset auttaa muissa hommissa, itse käy kaupassa. Ajokortti on, mutta päätti itse, että ei enää aja näön takia.