Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yliopiston käyminen ei enää takaa naisten luokkanousua kuin harvoilla aloilla
25.08.2020 |
Toisen ketjun innoittamana.
Ennen yliopiston käyminen takasi luokkanousun. Nykyään ei. Monet ovat huonopalkkaisissa töissä, osa ihan kortistossa.
Luokkanousu tapahtuu oikeastaan vain niillä hyväpalkkaisilla ja arvostetuilla aloilla oikiksen, lääkiksen ja tekniikan yliopistotutkintojen kautta. Nämä muut peruspalkkaiset ammatit ovat nykyään sitä harmaata massaa eikä arvosteta kuten ennen. Joskus aikoinaan jopa valkolakkia arvostettiin. Se on tätä nykyä nollan arvoinen.
Kommentit (486)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kerropa vaikka miten todennäköistä on löytää se erikoislääkäri, joka kuuntelee vapaalla Yötä ja heviä ja lomailee Thaikuissa tai kanarialla? Vetää perjantaisin keppanaa ja pelaa pubitikkaa?
Paljon todennäköisempää, kuin löytää erikoislääkäri joka kuuntelee vapaalla oopperaa, lomailee vain kaupunkikohteissa, ei juo lainkaan olutta ja harrastaa miekkailua!
Jösses! Tule 1950-luvulta nykypäivään!
Tässä tullaan taas tilastomatikan perusasioihin. Kyse on tilastollisista, ei deterministisistä asioista. Käyppä joskus oopperassa ja vertaa montako erikoislääkäriä ja professoria siellä on jokaista putkimiestä ja työtöntä kohden. Sitten suhteuta tulos siihen, montako putkimiestä ja työtöntä on jokaista erikoislääkäriä ja professoria kohden väestössä keskimäärin.
Katsopa sinä joskus samalla kaavalla sitä kuinka moni putkimies asuu velattomassa asunnossa ja ajelee 50 000 euron autolla. Verrattuna esim. akateemisiin naisiin.
Ja ymmärsit jälleen pointin täysin väärin. Kyse ei ole elintasosta vaan elintavoista, harrastuksista, mausta, preferensseistä.
Luokassa on kyse ensisijaisesti elintasosta. Katuojan kaveri ei kuulu ylempiin luokkiin vaikka kävisi oopperassa ja kilistelisi asiantuntevasti viineillä.
Ammatti ei kerro henkilön mausta, harrustuksista tai preferensseistä yhtään mitään. Tuollainen olettama on aivan päätön ja pseudotiedettä. Millä mekanismilla ammatti määrittelee makua? Ei niin millään.
Voi hyvät hyssykät, kun se tuntuu olevan vaikeaa hahmottaa, erttä ihmiset asemoivat itseään yhteiskuntaan eri tavoin ja tämä heijastuu käytöksessä, elämäntyylissä jopa musiikkimakua myöten. Kyseessä on myös distinktio, halutaan erottautua niistä muista, näyttää, että ollaan eri sakkia.
Noilla sosiologian turhuketutkimuksilla ei vaan enää voi distinktioida itseään ylempään keskiluokkaan, vaan mahalasku on tapahtunut ja sekös nyt näyttäisi ärsyttävän.
Maailma on muuttunut monella tapaa. Maisterien liikakoulutus, yksilökeskeisyys, korkeakulttuurin katoaminen, globalisaatio...
Sun teoriat kuvaa 50-lukua kuten joku mainitsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kerropa vaikka miten todennäköistä on löytää se erikoislääkäri, joka kuuntelee vapaalla Yötä ja heviä ja lomailee Thaikuissa tai kanarialla? Vetää perjantaisin keppanaa ja pelaa pubitikkaa?
Paljon todennäköisempää, kuin löytää erikoislääkäri joka kuuntelee vapaalla oopperaa, lomailee vain kaupunkikohteissa, ei juo lainkaan olutta ja harrastaa miekkailua!
Jösses! Tule 1950-luvulta nykypäivään!
Tässä tullaan taas tilastomatikan perusasioihin. Kyse on tilastollisista, ei deterministisistä asioista. Käyppä joskus oopperassa ja vertaa montako erikoislääkäriä ja professoria siellä on jokaista putkimiestä ja työtöntä kohden. Sitten suhteuta tulos siihen, montako putkimiestä ja työtöntä on jokaista erikoislääkäriä ja professoria kohden väestössä keskimäärin.
Katsopa sinä joskus samalla kaavalla sitä kuinka moni putkimies asuu velattomassa asunnossa ja ajelee 50 000 euron autolla. Verrattuna esim. akateemisiin naisiin.
Ja ymmärsit jälleen pointin täysin väärin. Kyse ei ole elintasosta vaan elintavoista, harrastuksista, mausta, preferensseistä.
Luokassa on kyse ensisijaisesti elintasosta. Katuojan kaveri ei kuulu ylempiin luokkiin vaikka kävisi oopperassa ja kilistelisi asiantuntevasti viineillä.
Ammatti ei kerro henkilön mausta, harrustuksista tai preferensseistä yhtään mitään. Tuollainen olettama on aivan päätön ja pseudotiedettä. Millä mekanismilla ammatti määrittelee makua? Ei niin millään.
Voi hyvät hyssykät, kun se tuntuu olevan vaikeaa hahmottaa, erttä ihmiset asemoivat itseään yhteiskuntaan eri tavoin ja tämä heijastuu käytöksessä, elämäntyylissä jopa musiikkimakua myöten. Kyseessä on myös distinktio, halutaan erottautua niistä muista, näyttää, että ollaan eri sakkia.
Vähän liian läpinäkyvää.
Maisterin tutkinnon arvostus on laskenut eikä sen avulla enää nousta muiden yläpuolelle joten nyt on kova tarve väittää, että ammatti kertoisi alaluokkaisesta tai yläluokkaisesta mausta. Naurettava väite.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kerropa vaikka miten todennäköistä on löytää se erikoislääkäri, joka kuuntelee vapaalla Yötä ja heviä ja lomailee Thaikuissa tai kanarialla? Vetää perjantaisin keppanaa ja pelaa pubitikkaa?
Paljon todennäköisempää, kuin löytää erikoislääkäri joka kuuntelee vapaalla oopperaa, lomailee vain kaupunkikohteissa, ei juo lainkaan olutta ja harrastaa miekkailua!
Jösses! Tule 1950-luvulta nykypäivään!
Tässä tullaan taas tilastomatikan perusasioihin. Kyse on tilastollisista, ei deterministisistä asioista. Käyppä joskus oopperassa ja vertaa montako erikoislääkäriä ja professoria siellä on jokaista putkimiestä ja työtöntä kohden. Sitten suhteuta tulos siihen, montako putkimiestä ja työtöntä on jokaista erikoislääkäriä ja professoria kohden väestössä keskimäärin.
Katsopa sinä joskus samalla kaavalla sitä kuinka moni putkimies asuu velattomassa asunnossa ja ajelee 50 000 euron autolla. Verrattuna esim. akateemisiin naisiin.
Ja ymmärsit jälleen pointin täysin väärin. Kyse ei ole elintasosta vaan elintavoista, harrastuksista, mausta, preferensseistä.
Luokassa on kyse ensisijaisesti elintasosta. Katuojan kaveri ei kuulu ylempiin luokkiin vaikka kävisi oopperassa ja kilistelisi asiantuntevasti viineillä.
Ammatti ei kerro henkilön mausta, harrustuksista tai preferensseistä yhtään mitään. Tuollainen olettama on aivan päätön ja pseudotiedettä. Millä mekanismilla ammatti määrittelee makua? Ei niin millään.
Voi hyvät hyssykät, kun se tuntuu olevan vaikeaa hahmottaa, erttä ihmiset asemoivat itseään yhteiskuntaan eri tavoin ja tämä heijastuu käytöksessä, elämäntyylissä jopa musiikkimakua myöten. Kyseessä on myös distinktio, halutaan erottautua niistä muista, näyttää, että ollaan eri sakkia.
Jälleen kerran: hyvin sanottu. Osa tässä ketjussa kirjoittaneista tuntuu jotenkin ajattelevan, että yhteiskuntaluokat katoavat silmiä sulkemalla. Tuo yhden kirjoittajan suoranainen ylpeys siitä, ettei ymmärrä tilastomatikkaa on jonkinlainen älyllinen pohjakosketus tässä ketjussa.
Esim. meidän taloudessa bruttotulot 15 ke/kk. Se mahdollistaa aika monia juttuja verrattuna joihinkin työttömiin tuttuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kerropa vaikka miten todennäköistä on löytää se erikoislääkäri, joka kuuntelee vapaalla Yötä ja heviä ja lomailee Thaikuissa tai kanarialla? Vetää perjantaisin keppanaa ja pelaa pubitikkaa?
Paljon todennäköisempää, kuin löytää erikoislääkäri joka kuuntelee vapaalla oopperaa, lomailee vain kaupunkikohteissa, ei juo lainkaan olutta ja harrastaa miekkailua!
Jösses! Tule 1950-luvulta nykypäivään!
Tässä tullaan taas tilastomatikan perusasioihin. Kyse on tilastollisista, ei deterministisistä asioista. Käyppä joskus oopperassa ja vertaa montako erikoislääkäriä ja professoria siellä on jokaista putkimiestä ja työtöntä kohden. Sitten suhteuta tulos siihen, montako putkimiestä ja työtöntä on jokaista erikoislääkäriä ja professoria kohden väestössä keskimäärin.
Katsopa sinä joskus samalla kaavalla sitä kuinka moni putkimies asuu velattomassa asunnossa ja ajelee 50 000 euron autolla. Verrattuna esim. akateemisiin naisiin.
Ja ymmärsit jälleen pointin täysin väärin. Kyse ei ole elintasosta vaan elintavoista, harrastuksista, mausta, preferensseistä.
Luokassa on kyse ensisijaisesti elintasosta. Katuojan kaveri ei kuulu ylempiin luokkiin vaikka kävisi oopperassa ja kilistelisi asiantuntevasti viineillä.
Ammatti ei kerro henkilön mausta, harrustuksista tai preferensseistä yhtään mitään. Tuollainen olettama on aivan päätön ja pseudotiedettä. Millä mekanismilla ammatti määrittelee makua? Ei niin millään.
Voi hyvät hyssykät, kun se tuntuu olevan vaikeaa hahmottaa, erttä ihmiset asemoivat itseään yhteiskuntaan eri tavoin ja tämä heijastuu käytöksessä, elämäntyylissä jopa musiikkimakua myöten. Kyseessä on myös distinktio, halutaan erottautua niistä muista, näyttää, että ollaan eri sakkia.
Jälleen kerran: hyvin sanottu. Osa tässä ketjussa kirjoittaneista tuntuu jotenkin ajattelevan, että yhteiskuntaluokat katoavat silmiä sulkemalla. Tuo yhden kirjoittajan suoranainen ylpeys siitä, ettei ymmärrä tilastomatikkaa on jonkinlainen älyllinen pohjakosketus tässä ketjussa.
Esim. meidän taloudessa bruttotulot 15 ke/kk. Se mahdollistaa aika monia juttuja verrattuna joihinkin työttömiin tuttuihin.
Nyt nämä sosiologit ovat huomanneet ettei heidän höpötutkintoaan arvosteta niin on alkanut kauhea tilastomatematiikan korostus. Hahha. Yrittäkää nyt edes olla ylpeästi humanisteja älkääkä leikkikö matematikkoja. Tilastomatikalla ei uskottavuutta kovissa tieteissä vielä saavuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kerropa vaikka miten todennäköistä on löytää se erikoislääkäri, joka kuuntelee vapaalla Yötä ja heviä ja lomailee Thaikuissa tai kanarialla? Vetää perjantaisin keppanaa ja pelaa pubitikkaa?
Paljon todennäköisempää, kuin löytää erikoislääkäri joka kuuntelee vapaalla oopperaa, lomailee vain kaupunkikohteissa, ei juo lainkaan olutta ja harrastaa miekkailua!
Jösses! Tule 1950-luvulta nykypäivään!
Tässä tullaan taas tilastomatikan perusasioihin. Kyse on tilastollisista, ei deterministisistä asioista. Käyppä joskus oopperassa ja vertaa montako erikoislääkäriä ja professoria siellä on jokaista putkimiestä ja työtöntä kohden. Sitten suhteuta tulos siihen, montako putkimiestä ja työtöntä on jokaista erikoislääkäriä ja professoria kohden väestössä keskimäärin.
Katsopa sinä joskus samalla kaavalla sitä kuinka moni putkimies asuu velattomassa asunnossa ja ajelee 50 000 euron autolla. Verrattuna esim. akateemisiin naisiin.
Ja ymmärsit jälleen pointin täysin väärin. Kyse ei ole elintasosta vaan elintavoista, harrastuksista, mausta, preferensseistä.
Luokassa on kyse ensisijaisesti elintasosta. Katuojan kaveri ei kuulu ylempiin luokkiin vaikka kävisi oopperassa ja kilistelisi asiantuntevasti viineillä.
Ammatti ei kerro henkilön mausta, harrustuksista tai preferensseistä yhtään mitään. Tuollainen olettama on aivan päätön ja pseudotiedettä. Millä mekanismilla ammatti määrittelee makua? Ei niin millään.
Voi hyvät hyssykät, kun se tuntuu olevan vaikeaa hahmottaa, erttä ihmiset asemoivat itseään yhteiskuntaan eri tavoin ja tämä heijastuu käytöksessä, elämäntyylissä jopa musiikkimakua myöten. Kyseessä on myös distinktio, halutaan erottautua niistä muista, näyttää, että ollaan eri sakkia.
Jälleen kerran: hyvin sanottu. Osa tässä ketjussa kirjoittaneista tuntuu jotenkin ajattelevan, että yhteiskuntaluokat katoavat silmiä sulkemalla. Tuo yhden kirjoittajan suoranainen ylpeys siitä, ettei ymmärrä tilastomatikkaa on jonkinlainen älyllinen pohjakosketus tässä ketjussa.
Esim. meidän taloudessa bruttotulot 15 ke/kk. Se mahdollistaa aika monia juttuja verrattuna joihinkin työttömiin tuttuihin.
Nyt nämä sosiologit ovat huomanneet ettei heidän höpötutkintoaan arvosteta niin on alkanut kauhea tilastomatematiikan korostus. Hahha. Yrittäkää nyt edes olla ylpeästi humanisteja älkääkä leikkikö matematikkoja. Tilastomatikalla ei uskottavuutta kovissa tieteissä vielä saavuta.
Oletkohan opiskellut päivääkään mainitsemiasi kovia tieteitä, jos olet tilastomatikalta välttynyt? Ja miksi oletat kokoajan, että kyse on humanisteista. Ei kukaan ole väittänyt, että joku perus 2500 e/kk humanistimaisteri olisi ylempää keskiluokkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kerropa vaikka miten todennäköistä on löytää se erikoislääkäri, joka kuuntelee vapaalla Yötä ja heviä ja lomailee Thaikuissa tai kanarialla? Vetää perjantaisin keppanaa ja pelaa pubitikkaa?
Paljon todennäköisempää, kuin löytää erikoislääkäri joka kuuntelee vapaalla oopperaa, lomailee vain kaupunkikohteissa, ei juo lainkaan olutta ja harrastaa miekkailua!
Jösses! Tule 1950-luvulta nykypäivään!
Tässä tullaan taas tilastomatikan perusasioihin. Kyse on tilastollisista, ei deterministisistä asioista. Käyppä joskus oopperassa ja vertaa montako erikoislääkäriä ja professoria siellä on jokaista putkimiestä ja työtöntä kohden. Sitten suhteuta tulos siihen, montako putkimiestä ja työtöntä on jokaista erikoislääkäriä ja professoria kohden väestössä keskimäärin.
Katsopa sinä joskus samalla kaavalla sitä kuinka moni putkimies asuu velattomassa asunnossa ja ajelee 50 000 euron autolla. Verrattuna esim. akateemisiin naisiin.
Ja ymmärsit jälleen pointin täysin väärin. Kyse ei ole elintasosta vaan elintavoista, harrastuksista, mausta, preferensseistä.
Luokassa on kyse ensisijaisesti elintasosta. Katuojan kaveri ei kuulu ylempiin luokkiin vaikka kävisi oopperassa ja kilistelisi asiantuntevasti viineillä.
Ammatti ei kerro henkilön mausta, harrustuksista tai preferensseistä yhtään mitään. Tuollainen olettama on aivan päätön ja pseudotiedettä. Millä mekanismilla ammatti määrittelee makua? Ei niin millään.
Voi hyvät hyssykät, kun se tuntuu olevan vaikeaa hahmottaa, erttä ihmiset asemoivat itseään yhteiskuntaan eri tavoin ja tämä heijastuu käytöksessä, elämäntyylissä jopa musiikkimakua myöten. Kyseessä on myös distinktio, halutaan erottautua niistä muista, näyttää, että ollaan eri sakkia.
Jälleen kerran: hyvin sanottu. Osa tässä ketjussa kirjoittaneista tuntuu jotenkin ajattelevan, että yhteiskuntaluokat katoavat silmiä sulkemalla. Tuo yhden kirjoittajan suoranainen ylpeys siitä, ettei ymmärrä tilastomatikkaa on jonkinlainen älyllinen pohjakosketus tässä ketjussa.
Esim. meidän taloudessa bruttotulot 15 ke/kk. Se mahdollistaa aika monia juttuja verrattuna joihinkin työttömiin tuttuihin.
Nyt nämä sosiologit ovat huomanneet ettei heidän höpötutkintoaan arvosteta niin on alkanut kauhea tilastomatematiikan korostus. Hahha. Yrittäkää nyt edes olla ylpeästi humanisteja älkääkä leikkikö matematikkoja. Tilastomatikalla ei uskottavuutta kovissa tieteissä vielä saavuta.
Oletkohan opiskellut päivääkään mainitsemiasi kovia tieteitä, jos olet tilastomatikalta välttynyt? Ja miksi oletat kokoajan, että kyse on humanisteista. Ei kukaan ole väittänyt, että joku perus 2500 e/kk humanistimaisteri olisi ylempää keskiluokkaa.
Mitä täällä sitten väitetään? Että sosiaalityöntekijä on vähintään yhtä arvostettu ammatti kuin lääkäri ja juristi? Voi juma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kerropa vaikka miten todennäköistä on löytää se erikoislääkäri, joka kuuntelee vapaalla Yötä ja heviä ja lomailee Thaikuissa tai kanarialla? Vetää perjantaisin keppanaa ja pelaa pubitikkaa?
Paljon todennäköisempää, kuin löytää erikoislääkäri joka kuuntelee vapaalla oopperaa, lomailee vain kaupunkikohteissa, ei juo lainkaan olutta ja harrastaa miekkailua!
Jösses! Tule 1950-luvulta nykypäivään!
Tässä tullaan taas tilastomatikan perusasioihin. Kyse on tilastollisista, ei deterministisistä asioista. Käyppä joskus oopperassa ja vertaa montako erikoislääkäriä ja professoria siellä on jokaista putkimiestä ja työtöntä kohden. Sitten suhteuta tulos siihen, montako putkimiestä ja työtöntä on jokaista erikoislääkäriä ja professoria kohden väestössä keskimäärin.
Katsopa sinä joskus samalla kaavalla sitä kuinka moni putkimies asuu velattomassa asunnossa ja ajelee 50 000 euron autolla. Verrattuna esim. akateemisiin naisiin.
Ja ymmärsit jälleen pointin täysin väärin. Kyse ei ole elintasosta vaan elintavoista, harrastuksista, mausta, preferensseistä.
Luokassa on kyse ensisijaisesti elintasosta. Katuojan kaveri ei kuulu ylempiin luokkiin vaikka kävisi oopperassa ja kilistelisi asiantuntevasti viineillä.
Ammatti ei kerro henkilön mausta, harrustuksista tai preferensseistä yhtään mitään. Tuollainen olettama on aivan päätön ja pseudotiedettä. Millä mekanismilla ammatti määrittelee makua? Ei niin millään.
Voi hyvät hyssykät, kun se tuntuu olevan vaikeaa hahmottaa, erttä ihmiset asemoivat itseään yhteiskuntaan eri tavoin ja tämä heijastuu käytöksessä, elämäntyylissä jopa musiikkimakua myöten. Kyseessä on myös distinktio, halutaan erottautua niistä muista, näyttää, että ollaan eri sakkia.
Jälleen kerran: hyvin sanottu. Osa tässä ketjussa kirjoittaneista tuntuu jotenkin ajattelevan, että yhteiskuntaluokat katoavat silmiä sulkemalla. Tuo yhden kirjoittajan suoranainen ylpeys siitä, ettei ymmärrä tilastomatikkaa on jonkinlainen älyllinen pohjakosketus tässä ketjussa.
Esim. meidän taloudessa bruttotulot 15 ke/kk. Se mahdollistaa aika monia juttuja verrattuna joihinkin työttömiin tuttuihin.
Nyt nämä sosiologit ovat huomanneet ettei heidän höpötutkintoaan arvosteta niin on alkanut kauhea tilastomatematiikan korostus. Hahha. Yrittäkää nyt edes olla ylpeästi humanisteja älkääkä leikkikö matematikkoja. Tilastomatikalla ei uskottavuutta kovissa tieteissä vielä saavuta.
Miksi oletus on, että olisi tarpeen saavuttaa joku uskottavuus kovien tieteiden silmissä, jos matemaatikko ei vaikuta edes ymmärtävän ympäröivän yhteiskunnan toimintaa ja lainalaisuuksia. Laskemista voi harjoitella. Kokonaisuuksien ja syy-seuraussuhteiden hahmottaminen voi olla hankalampaa, etenkin jos valmista kaavaa ei tarjota nenän eteen, kun on monimutkaidemmista asioista kuin algoritmeista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kerropa vaikka miten todennäköistä on löytää se erikoislääkäri, joka kuuntelee vapaalla Yötä ja heviä ja lomailee Thaikuissa tai kanarialla? Vetää perjantaisin keppanaa ja pelaa pubitikkaa?
Paljon todennäköisempää, kuin löytää erikoislääkäri joka kuuntelee vapaalla oopperaa, lomailee vain kaupunkikohteissa, ei juo lainkaan olutta ja harrastaa miekkailua!
Jösses! Tule 1950-luvulta nykypäivään!
Tässä tullaan taas tilastomatikan perusasioihin. Kyse on tilastollisista, ei deterministisistä asioista. Käyppä joskus oopperassa ja vertaa montako erikoislääkäriä ja professoria siellä on jokaista putkimiestä ja työtöntä kohden. Sitten suhteuta tulos siihen, montako putkimiestä ja työtöntä on jokaista erikoislääkäriä ja professoria kohden väestössä keskimäärin.
Katsopa sinä joskus samalla kaavalla sitä kuinka moni putkimies asuu velattomassa asunnossa ja ajelee 50 000 euron autolla. Verrattuna esim. akateemisiin naisiin.
Ja ymmärsit jälleen pointin täysin väärin. Kyse ei ole elintasosta vaan elintavoista, harrastuksista, mausta, preferensseistä.
Luokassa on kyse ensisijaisesti elintasosta. Katuojan kaveri ei kuulu ylempiin luokkiin vaikka kävisi oopperassa ja kilistelisi asiantuntevasti viineillä.
Ammatti ei kerro henkilön mausta, harrustuksista tai preferensseistä yhtään mitään. Tuollainen olettama on aivan päätön ja pseudotiedettä. Millä mekanismilla ammatti määrittelee makua? Ei niin millään.
Voi hyvät hyssykät, kun se tuntuu olevan vaikeaa hahmottaa, erttä ihmiset asemoivat itseään yhteiskuntaan eri tavoin ja tämä heijastuu käytöksessä, elämäntyylissä jopa musiikkimakua myöten. Kyseessä on myös distinktio, halutaan erottautua niistä muista, näyttää, että ollaan eri sakkia.
Jälleen kerran: hyvin sanottu. Osa tässä ketjussa kirjoittaneista tuntuu jotenkin ajattelevan, että yhteiskuntaluokat katoavat silmiä sulkemalla. Tuo yhden kirjoittajan suoranainen ylpeys siitä, ettei ymmärrä tilastomatikkaa on jonkinlainen älyllinen pohjakosketus tässä ketjussa.
Esim. meidän taloudessa bruttotulot 15 ke/kk. Se mahdollistaa aika monia juttuja verrattuna joihinkin työttömiin tuttuihin.
Nyt nämä sosiologit ovat huomanneet ettei heidän höpötutkintoaan arvosteta niin on alkanut kauhea tilastomatematiikan korostus. Hahha. Yrittäkää nyt edes olla ylpeästi humanisteja älkääkä leikkikö matematikkoja. Tilastomatikalla ei uskottavuutta kovissa tieteissä vielä saavuta.
Miksi oletus on, että olisi tarpeen saavuttaa joku uskottavuus kovien tieteiden silmissä, jos matemaatikko ei vaikuta edes ymmärtävän ympäröivän yhteiskunnan toimintaa ja lainalaisuuksia. Laskemista voi harjoitella. Kokonaisuuksien ja syy-seuraussuhteiden hahmottaminen voi olla hankalampaa, etenkin jos valmista kaavaa ei tarjota nenän eteen, kun on monimutkaidemmista asioista kuin algoritmeista.
Matemaattis-looginen älykkyys on paras ennuste sille, että tajuaa muutkin asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kerropa vaikka miten todennäköistä on löytää se erikoislääkäri, joka kuuntelee vapaalla Yötä ja heviä ja lomailee Thaikuissa tai kanarialla? Vetää perjantaisin keppanaa ja pelaa pubitikkaa?
Paljon todennäköisempää, kuin löytää erikoislääkäri joka kuuntelee vapaalla oopperaa, lomailee vain kaupunkikohteissa, ei juo lainkaan olutta ja harrastaa miekkailua!
Jösses! Tule 1950-luvulta nykypäivään!
Tässä tullaan taas tilastomatikan perusasioihin. Kyse on tilastollisista, ei deterministisistä asioista. Käyppä joskus oopperassa ja vertaa montako erikoislääkäriä ja professoria siellä on jokaista putkimiestä ja työtöntä kohden. Sitten suhteuta tulos siihen, montako putkimiestä ja työtöntä on jokaista erikoislääkäriä ja professoria kohden väestössä keskimäärin.
Katsopa sinä joskus samalla kaavalla sitä kuinka moni putkimies asuu velattomassa asunnossa ja ajelee 50 000 euron autolla. Verrattuna esim. akateemisiin naisiin.
Ja ymmärsit jälleen pointin täysin väärin. Kyse ei ole elintasosta vaan elintavoista, harrastuksista, mausta, preferensseistä.
Luokassa on kyse ensisijaisesti elintasosta. Katuojan kaveri ei kuulu ylempiin luokkiin vaikka kävisi oopperassa ja kilistelisi asiantuntevasti viineillä.
Ammatti ei kerro henkilön mausta, harrustuksista tai preferensseistä yhtään mitään. Tuollainen olettama on aivan päätön ja pseudotiedettä. Millä mekanismilla ammatti määrittelee makua? Ei niin millään.
Voi hyvät hyssykät, kun se tuntuu olevan vaikeaa hahmottaa, erttä ihmiset asemoivat itseään yhteiskuntaan eri tavoin ja tämä heijastuu käytöksessä, elämäntyylissä jopa musiikkimakua myöten. Kyseessä on myös distinktio, halutaan erottautua niistä muista, näyttää, että ollaan eri sakkia.
Jälleen kerran: hyvin sanottu. Osa tässä ketjussa kirjoittaneista tuntuu jotenkin ajattelevan, että yhteiskuntaluokat katoavat silmiä sulkemalla. Tuo yhden kirjoittajan suoranainen ylpeys siitä, ettei ymmärrä tilastomatikkaa on jonkinlainen älyllinen pohjakosketus tässä ketjussa.
Esim. meidän taloudessa bruttotulot 15 ke/kk. Se mahdollistaa aika monia juttuja verrattuna joihinkin työttömiin tuttuihin.
Nyt nämä sosiologit ovat huomanneet ettei heidän höpötutkintoaan arvosteta niin on alkanut kauhea tilastomatematiikan korostus. Hahha. Yrittäkää nyt edes olla ylpeästi humanisteja älkääkä leikkikö matematikkoja. Tilastomatikalla ei uskottavuutta kovissa tieteissä vielä saavuta.
Oletkohan opiskellut päivääkään mainitsemiasi kovia tieteitä, jos olet tilastomatikalta välttynyt? Ja miksi oletat kokoajan, että kyse on humanisteista. Ei kukaan ole väittänyt, että joku perus 2500 e/kk humanistimaisteri olisi ylempää keskiluokkaa.
Mitä täällä sitten väitetään? Että sosiaalityöntekijä on vähintään yhtä arvostettu ammatti kuin lääkäri ja juristi? Voi juma.
Sitä, että joku 10 ke/kk erikoislääkäri/tekniikan tohtori/pankinjohtaja ei ole samaa yhteiskuntaluokkaa kuin työtön ja jos otat 100 tällaista henkilöä niin heistä useampi harrastaa korkeakulttuuria, purjeneilyä tai golfia kuin jos valitset satunnaisotannalla 100 työtöntä, joiden ainut koulutus on peruskoulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kerropa vaikka miten todennäköistä on löytää se erikoislääkäri, joka kuuntelee vapaalla Yötä ja heviä ja lomailee Thaikuissa tai kanarialla? Vetää perjantaisin keppanaa ja pelaa pubitikkaa?
Paljon todennäköisempää, kuin löytää erikoislääkäri joka kuuntelee vapaalla oopperaa, lomailee vain kaupunkikohteissa, ei juo lainkaan olutta ja harrastaa miekkailua!
Jösses! Tule 1950-luvulta nykypäivään!
Tässä tullaan taas tilastomatikan perusasioihin. Kyse on tilastollisista, ei deterministisistä asioista. Käyppä joskus oopperassa ja vertaa montako erikoislääkäriä ja professoria siellä on jokaista putkimiestä ja työtöntä kohden. Sitten suhteuta tulos siihen, montako putkimiestä ja työtöntä on jokaista erikoislääkäriä ja professoria kohden väestössä keskimäärin.
Katsopa sinä joskus samalla kaavalla sitä kuinka moni putkimies asuu velattomassa asunnossa ja ajelee 50 000 euron autolla. Verrattuna esim. akateemisiin naisiin.
Ja ymmärsit jälleen pointin täysin väärin. Kyse ei ole elintasosta vaan elintavoista, harrastuksista, mausta, preferensseistä.
Luokassa on kyse ensisijaisesti elintasosta. Katuojan kaveri ei kuulu ylempiin luokkiin vaikka kävisi oopperassa ja kilistelisi asiantuntevasti viineillä.
Ammatti ei kerro henkilön mausta, harrustuksista tai preferensseistä yhtään mitään. Tuollainen olettama on aivan päätön ja pseudotiedettä. Millä mekanismilla ammatti määrittelee makua? Ei niin millään.
Voi hyvät hyssykät, kun se tuntuu olevan vaikeaa hahmottaa, erttä ihmiset asemoivat itseään yhteiskuntaan eri tavoin ja tämä heijastuu käytöksessä, elämäntyylissä jopa musiikkimakua myöten. Kyseessä on myös distinktio, halutaan erottautua niistä muista, näyttää, että ollaan eri sakkia.
Jälleen kerran: hyvin sanottu. Osa tässä ketjussa kirjoittaneista tuntuu jotenkin ajattelevan, että yhteiskuntaluokat katoavat silmiä sulkemalla. Tuo yhden kirjoittajan suoranainen ylpeys siitä, ettei ymmärrä tilastomatikkaa on jonkinlainen älyllinen pohjakosketus tässä ketjussa.
Esim. meidän taloudessa bruttotulot 15 ke/kk. Se mahdollistaa aika monia juttuja verrattuna joihinkin työttömiin tuttuihin.
Miten se nyt meni, oliko ne luokat kiinni rahasta vai koulutuksesta? Tuntuu menevän tältä kiistelijältä itseltäänkin sekaisin... Sivistystä korostavaksi ihmiseksi ei nuo argumentit kovin älyllisiä ole - eikä tilaston taju, useampi yrittänyt selittää keskiarvon lisäksi jakaumaa, joka ihmisten käyttäytymisessä vai laajenemassa. Meillä bruttotulot kuukaudessa reipas 17 000, miehellä 11 t, minulla n. 6, 5 t E. Emme käy oopperassa, hyvin harvoin teatterissa, vapaa-aikaa vietämme ulkomaan työreissujen (jotka onneksi nyt peruttu) vastapainoksi mökillä korvessa jossa marjastamme metsästämme ja kalastamme. Ja siis olemme akateemisia. Täällä keskustellaan jostain Hgi-kaupunkikuplasta käsin, ihmisten arvoihin, ja käyttäytymiseen vaikuttaa huomattavan paljon muutkin asiat kuin koulutus. Ennen vanhaan uskonto, vieläkin osalla, asuinpaikka, Kilpisjärven biologisen aseman tohtorijohtaja tai Inari terveyskeskuslääkäri ei varmaankaan pukeudu kovin akateemisesti kun talvella kömpii lämmittämään autoaan paukkupakkasessa.
Yksi asia varmaan yleismaailmallinen, sosiologit ja antropologit voivat sen todistaa: ihmisen tarve kokea itsensä muita paremmaksi. Satakunta vuotta sitten maalla Suomessa viiden lehmän maatalon emäntä ylenkatsoi pienitilallisempia tai piikoja, Afrikassa monilapsinen perhe voi ylenkatsoa lapsettomaksi jäänyttä. Ehkäpä tässä tarvitaan sitä psykologiaa, täytyy ymmärtää, että nämä luokkanoususta haaveilijat tai luokalla ylpeilevät jatkavat vain tuota samaa perinnettä, suotakoon se heille vaikka ylpeyden aihe meistä muista niin naurettavalta nykyisessä suomalaisessa yhteiskunnassa näyttää. T. Räkäposkeksi, tai ainakin kontiosaapastelijaksi luokiteltava akateeminen ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kerropa vaikka miten todennäköistä on löytää se erikoislääkäri, joka kuuntelee vapaalla Yötä ja heviä ja lomailee Thaikuissa tai kanarialla? Vetää perjantaisin keppanaa ja pelaa pubitikkaa?
Paljon todennäköisempää, kuin löytää erikoislääkäri joka kuuntelee vapaalla oopperaa, lomailee vain kaupunkikohteissa, ei juo lainkaan olutta ja harrastaa miekkailua!
Jösses! Tule 1950-luvulta nykypäivään!
Tässä tullaan taas tilastomatikan perusasioihin. Kyse on tilastollisista, ei deterministisistä asioista. Käyppä joskus oopperassa ja vertaa montako erikoislääkäriä ja professoria siellä on jokaista putkimiestä ja työtöntä kohden. Sitten suhteuta tulos siihen, montako putkimiestä ja työtöntä on jokaista erikoislääkäriä ja professoria kohden väestössä keskimäärin.
Katsopa sinä joskus samalla kaavalla sitä kuinka moni putkimies asuu velattomassa asunnossa ja ajelee 50 000 euron autolla. Verrattuna esim. akateemisiin naisiin.
Ja ymmärsit jälleen pointin täysin väärin. Kyse ei ole elintasosta vaan elintavoista, harrastuksista, mausta, preferensseistä.
Luokassa on kyse ensisijaisesti elintasosta. Katuojan kaveri ei kuulu ylempiin luokkiin vaikka kävisi oopperassa ja kilistelisi asiantuntevasti viineillä.
Ammatti ei kerro henkilön mausta, harrustuksista tai preferensseistä yhtään mitään. Tuollainen olettama on aivan päätön ja pseudotiedettä. Millä mekanismilla ammatti määrittelee makua? Ei niin millään.
Voi hyvät hyssykät, kun se tuntuu olevan vaikeaa hahmottaa, erttä ihmiset asemoivat itseään yhteiskuntaan eri tavoin ja tämä heijastuu käytöksessä, elämäntyylissä jopa musiikkimakua myöten. Kyseessä on myös distinktio, halutaan erottautua niistä muista, näyttää, että ollaan eri sakkia.
Jälleen kerran: hyvin sanottu. Osa tässä ketjussa kirjoittaneista tuntuu jotenkin ajattelevan, että yhteiskuntaluokat katoavat silmiä sulkemalla. Tuo yhden kirjoittajan suoranainen ylpeys siitä, ettei ymmärrä tilastomatikkaa on jonkinlainen älyllinen pohjakosketus tässä ketjussa.
Esim. meidän taloudessa bruttotulot 15 ke/kk. Se mahdollistaa aika monia juttuja verrattuna joihinkin työttömiin tuttuihin.
Miten se nyt meni, oliko ne luokat kiinni rahasta vai koulutuksesta? Tuntuu menevän tältä kiistelijältä itseltäänkin sekaisin... Sivistystä korostavaksi ihmiseksi ei nuo argumentit kovin älyllisiä ole - eikä tilaston taju, useampi yrittänyt selittää keskiarvon lisäksi jakaumaa, joka ihmisten käyttäytymisessä vai laajenemassa. Meillä bruttotulot kuukaudessa reipas 17 000, miehellä 11 t, minulla n. 6, 5 t E. Emme käy oopperassa, hyvin harvoin teatterissa, vapaa-aikaa vietämme ulkomaan työreissujen (jotka onneksi nyt peruttu) vastapainoksi mökillä korvessa jossa marjastamme metsästämme ja kalastamme. Ja siis olemme akateemisia. Täällä keskustellaan jostain Hgi-kaupunkikuplasta käsin, ihmisten arvoihin, ja käyttäytymiseen vaikuttaa huomattavan paljon muutkin asiat kuin koulutus. Ennen vanhaan uskonto, vieläkin osalla, asuinpaikka, Kilpisjärven biologisen aseman tohtorijohtaja tai Inari terveyskeskuslääkäri ei varmaankaan pukeudu kovin akateemisesti kun talvella kömpii lämmittämään autoaan paukkupakkasessa.
Yksi asia varmaan yleismaailmallinen, sosiologit ja antropologit voivat sen todistaa: ihmisen tarve kokea itsensä muita paremmaksi. Satakunta vuotta sitten maalla Suomessa viiden lehmän maatalon emäntä ylenkatsoi pienitilallisempia tai piikoja, Afrikassa monilapsinen perhe voi ylenkatsoa lapsettomaksi jäänyttä. Ehkäpä tässä tarvitaan sitä psykologiaa, täytyy ymmärtää, että nämä luokkanoususta haaveilijat tai luokalla ylpeilevät jatkavat vain tuota samaa perinnettä, suotakoon se heille vaikka ylpeyden aihe meistä muista niin naurettavalta nykyisessä suomalaisessa yhteiskunnassa näyttää. T. Räkäposkeksi, tai ainakin kontiosaapastelijaksi luokiteltava akateeminen ;)
Viimeisessä kappaleessa sinä onnistuit viimein kuvaamaan mitä tässä on yritetty tolkuttaa, distinktiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kerropa vaikka miten todennäköistä on löytää se erikoislääkäri, joka kuuntelee vapaalla Yötä ja heviä ja lomailee Thaikuissa tai kanarialla? Vetää perjantaisin keppanaa ja pelaa pubitikkaa?
Paljon todennäköisempää, kuin löytää erikoislääkäri joka kuuntelee vapaalla oopperaa, lomailee vain kaupunkikohteissa, ei juo lainkaan olutta ja harrastaa miekkailua!
Jösses! Tule 1950-luvulta nykypäivään!
Tässä tullaan taas tilastomatikan perusasioihin. Kyse on tilastollisista, ei deterministisistä asioista. Käyppä joskus oopperassa ja vertaa montako erikoislääkäriä ja professoria siellä on jokaista putkimiestä ja työtöntä kohden. Sitten suhteuta tulos siihen, montako putkimiestä ja työtöntä on jokaista erikoislääkäriä ja professoria kohden väestössä keskimäärin.
Katsopa sinä joskus samalla kaavalla sitä kuinka moni putkimies asuu velattomassa asunnossa ja ajelee 50 000 euron autolla. Verrattuna esim. akateemisiin naisiin.
Ja ymmärsit jälleen pointin täysin väärin. Kyse ei ole elintasosta vaan elintavoista, harrastuksista, mausta, preferensseistä.
Luokassa on kyse ensisijaisesti elintasosta. Katuojan kaveri ei kuulu ylempiin luokkiin vaikka kävisi oopperassa ja kilistelisi asiantuntevasti viineillä.
Ammatti ei kerro henkilön mausta, harrustuksista tai preferensseistä yhtään mitään. Tuollainen olettama on aivan päätön ja pseudotiedettä. Millä mekanismilla ammatti määrittelee makua? Ei niin millään.
Voi hyvät hyssykät, kun se tuntuu olevan vaikeaa hahmottaa, erttä ihmiset asemoivat itseään yhteiskuntaan eri tavoin ja tämä heijastuu käytöksessä, elämäntyylissä jopa musiikkimakua myöten. Kyseessä on myös distinktio, halutaan erottautua niistä muista, näyttää, että ollaan eri sakkia.
Jälleen kerran: hyvin sanottu. Osa tässä ketjussa kirjoittaneista tuntuu jotenkin ajattelevan, että yhteiskuntaluokat katoavat silmiä sulkemalla. Tuo yhden kirjoittajan suoranainen ylpeys siitä, ettei ymmärrä tilastomatikkaa on jonkinlainen älyllinen pohjakosketus tässä ketjussa.
Esim. meidän taloudessa bruttotulot 15 ke/kk. Se mahdollistaa aika monia juttuja verrattuna joihinkin työttömiin tuttuihin.
Miten se nyt meni, oliko ne luokat kiinni rahasta vai koulutuksesta? Tuntuu menevän tältä kiistelijältä itseltäänkin sekaisin... Sivistystä korostavaksi ihmiseksi ei nuo argumentit kovin älyllisiä ole - eikä tilaston taju, useampi yrittänyt selittää keskiarvon lisäksi jakaumaa, joka ihmisten käyttäytymisessä vai laajenemassa. Meillä bruttotulot kuukaudessa reipas 17 000, miehellä 11 t, minulla n. 6, 5 t E. Emme käy oopperassa, hyvin harvoin teatterissa, vapaa-aikaa vietämme ulkomaan työreissujen (jotka onneksi nyt peruttu) vastapainoksi mökillä korvessa jossa marjastamme metsästämme ja kalastamme. Ja siis olemme akateemisia. Täällä keskustellaan jostain Hgi-kaupunkikuplasta käsin, ihmisten arvoihin, ja käyttäytymiseen vaikuttaa huomattavan paljon muutkin asiat kuin koulutus. Ennen vanhaan uskonto, vieläkin osalla, asuinpaikka, Kilpisjärven biologisen aseman tohtorijohtaja tai Inari terveyskeskuslääkäri ei varmaankaan pukeudu kovin akateemisesti kun talvella kömpii lämmittämään autoaan paukkupakkasessa.
Yksi asia varmaan yleismaailmallinen, sosiologit ja antropologit voivat sen todistaa: ihmisen tarve kokea itsensä muita paremmaksi. Satakunta vuotta sitten maalla Suomessa viiden lehmän maatalon emäntä ylenkatsoi pienitilallisempia tai piikoja, Afrikassa monilapsinen perhe voi ylenkatsoa lapsettomaksi jäänyttä. Ehkäpä tässä tarvitaan sitä psykologiaa, täytyy ymmärtää, että nämä luokkanoususta haaveilijat tai luokalla ylpeilevät jatkavat vain tuota samaa perinnettä, suotakoon se heille vaikka ylpeyden aihe meistä muista niin naurettavalta nykyisessä suomalaisessa yhteiskunnassa näyttää. T. Räkäposkeksi, tai ainakin kontiosaapastelijaksi luokiteltava akateeminen ;)
Viimeisessä kappaleessa sinä onnistuit viimein kuvaamaan mitä tässä on yritetty tolkuttaa, distinktiota.
...mutta kun tuo distiktio EI nykyaikana oikeasti näy yhteiskunnassa minään luokkaeroina - kuin ainoastaan jonkun itseään epätoivoisesti muita paremmaksi kuvittelevan päässä. Kun ne luokat oli koulutuspohjaiset---eiku tulopohjaiset...eiku maaseutu-kaupunki...eiku... Logiikka on huvittavan hukassa näillä vääntäjillä, samoin ajatuksen selkeys. No, jos tuo sinut onnelliseksi tekee niin usko luokkiisi, miten sitten ne määritteletkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kerropa vaikka miten todennäköistä on löytää se erikoislääkäri, joka kuuntelee vapaalla Yötä ja heviä ja lomailee Thaikuissa tai kanarialla? Vetää perjantaisin keppanaa ja pelaa pubitikkaa?
Paljon todennäköisempää, kuin löytää erikoislääkäri joka kuuntelee vapaalla oopperaa, lomailee vain kaupunkikohteissa, ei juo lainkaan olutta ja harrastaa miekkailua!
Jösses! Tule 1950-luvulta nykypäivään!
Tässä tullaan taas tilastomatikan perusasioihin. Kyse on tilastollisista, ei deterministisistä asioista. Käyppä joskus oopperassa ja vertaa montako erikoislääkäriä ja professoria siellä on jokaista putkimiestä ja työtöntä kohden. Sitten suhteuta tulos siihen, montako putkimiestä ja työtöntä on jokaista erikoislääkäriä ja professoria kohden väestössä keskimäärin.
Katsopa sinä joskus samalla kaavalla sitä kuinka moni putkimies asuu velattomassa asunnossa ja ajelee 50 000 euron autolla. Verrattuna esim. akateemisiin naisiin.
Ja ymmärsit jälleen pointin täysin väärin. Kyse ei ole elintasosta vaan elintavoista, harrastuksista, mausta, preferensseistä.
Luokassa on kyse ensisijaisesti elintasosta. Katuojan kaveri ei kuulu ylempiin luokkiin vaikka kävisi oopperassa ja kilistelisi asiantuntevasti viineillä.
Ammatti ei kerro henkilön mausta, harrustuksista tai preferensseistä yhtään mitään. Tuollainen olettama on aivan päätön ja pseudotiedettä. Millä mekanismilla ammatti määrittelee makua? Ei niin millään.
Voi hyvät hyssykät, kun se tuntuu olevan vaikeaa hahmottaa, erttä ihmiset asemoivat itseään yhteiskuntaan eri tavoin ja tämä heijastuu käytöksessä, elämäntyylissä jopa musiikkimakua myöten. Kyseessä on myös distinktio, halutaan erottautua niistä muista, näyttää, että ollaan eri sakkia.
Jälleen kerran: hyvin sanottu. Osa tässä ketjussa kirjoittaneista tuntuu jotenkin ajattelevan, että yhteiskuntaluokat katoavat silmiä sulkemalla. Tuo yhden kirjoittajan suoranainen ylpeys siitä, ettei ymmärrä tilastomatikkaa on jonkinlainen älyllinen pohjakosketus tässä ketjussa.
Esim. meidän taloudessa bruttotulot 15 ke/kk. Se mahdollistaa aika monia juttuja verrattuna joihinkin työttömiin tuttuihin.
Miten se nyt meni, oliko ne luokat kiinni rahasta vai koulutuksesta? Tuntuu menevän tältä kiistelijältä itseltäänkin sekaisin... Sivistystä korostavaksi ihmiseksi ei nuo argumentit kovin älyllisiä ole - eikä tilaston taju, useampi yrittänyt selittää keskiarvon lisäksi jakaumaa, joka ihmisten käyttäytymisessä vai laajenemassa. Meillä bruttotulot kuukaudessa reipas 17 000, miehellä 11 t, minulla n. 6, 5 t E. Emme käy oopperassa, hyvin harvoin teatterissa, vapaa-aikaa vietämme ulkomaan työreissujen (jotka onneksi nyt peruttu) vastapainoksi mökillä korvessa jossa marjastamme metsästämme ja kalastamme. Ja siis olemme akateemisia. Täällä keskustellaan jostain Hgi-kaupunkikuplasta käsin, ihmisten arvoihin, ja käyttäytymiseen vaikuttaa huomattavan paljon muutkin asiat kuin koulutus. Ennen vanhaan uskonto, vieläkin osalla, asuinpaikka, Kilpisjärven biologisen aseman tohtorijohtaja tai Inari terveyskeskuslääkäri ei varmaankaan pukeudu kovin akateemisesti kun talvella kömpii lämmittämään autoaan paukkupakkasessa.
Yksi asia varmaan yleismaailmallinen, sosiologit ja antropologit voivat sen todistaa: ihmisen tarve kokea itsensä muita paremmaksi. Satakunta vuotta sitten maalla Suomessa viiden lehmän maatalon emäntä ylenkatsoi pienitilallisempia tai piikoja, Afrikassa monilapsinen perhe voi ylenkatsoa lapsettomaksi jäänyttä. Ehkäpä tässä tarvitaan sitä psykologiaa, täytyy ymmärtää, että nämä luokkanoususta haaveilijat tai luokalla ylpeilevät jatkavat vain tuota samaa perinnettä, suotakoon se heille vaikka ylpeyden aihe meistä muista niin naurettavalta nykyisessä suomalaisessa yhteiskunnassa näyttää. T. Räkäposkeksi, tai ainakin kontiosaapastelijaksi luokiteltava akateeminen ;)
Viimeisessä kappaleessa sinä onnistuit viimein kuvaamaan mitä tässä on yritetty tolkuttaa, distinktiota.
...mutta kun tuo distiktio EI nykyaikana oikeasti näy yhteiskunnassa minään luokkaeroina - kuin ainoastaan jonkun itseään epätoivoisesti muita paremmaksi kuvittelevan päässä. Kun ne luokat oli koulutuspohjaiset---eiku tulopohjaiset...eiku maaseutu-kaupunki...eiku... Logiikka on huvittavan hukassa näillä vääntäjillä, samoin ajatuksen selkeys. No, jos tuo sinut onnelliseksi tekee niin usko luokkiisi, miten sitten ne määritteletkin.
Elätkö samannäköistä elämää kuin kontulalainen peruskoulupohjainen pitkäaikaistyötön perhe? Harrastatteko samoja asioita? Kiinnostaako samat asiat? Jos istuisitte iltaa yhdessä, niin olisiko pöydässä safkat, jotka olisitte yhdessä tuumin tehneet? Juomat samat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kerropa vaikka miten todennäköistä on löytää se erikoislääkäri, joka kuuntelee vapaalla Yötä ja heviä ja lomailee Thaikuissa tai kanarialla? Vetää perjantaisin keppanaa ja pelaa pubitikkaa?
Paljon todennäköisempää, kuin löytää erikoislääkäri joka kuuntelee vapaalla oopperaa, lomailee vain kaupunkikohteissa, ei juo lainkaan olutta ja harrastaa miekkailua!
Jösses! Tule 1950-luvulta nykypäivään!
Tässä tullaan taas tilastomatikan perusasioihin. Kyse on tilastollisista, ei deterministisistä asioista. Käyppä joskus oopperassa ja vertaa montako erikoislääkäriä ja professoria siellä on jokaista putkimiestä ja työtöntä kohden. Sitten suhteuta tulos siihen, montako putkimiestä ja työtöntä on jokaista erikoislääkäriä ja professoria kohden väestössä keskimäärin.
Katsopa sinä joskus samalla kaavalla sitä kuinka moni putkimies asuu velattomassa asunnossa ja ajelee 50 000 euron autolla. Verrattuna esim. akateemisiin naisiin.
Ja ymmärsit jälleen pointin täysin väärin. Kyse ei ole elintasosta vaan elintavoista, harrastuksista, mausta, preferensseistä.
Luokassa on kyse ensisijaisesti elintasosta. Katuojan kaveri ei kuulu ylempiin luokkiin vaikka kävisi oopperassa ja kilistelisi asiantuntevasti viineillä.
Ammatti ei kerro henkilön mausta, harrustuksista tai preferensseistä yhtään mitään. Tuollainen olettama on aivan päätön ja pseudotiedettä. Millä mekanismilla ammatti määrittelee makua? Ei niin millään.
Voi hyvät hyssykät, kun se tuntuu olevan vaikeaa hahmottaa, erttä ihmiset asemoivat itseään yhteiskuntaan eri tavoin ja tämä heijastuu käytöksessä, elämäntyylissä jopa musiikkimakua myöten. Kyseessä on myös distinktio, halutaan erottautua niistä muista, näyttää, että ollaan eri sakkia.
Jälleen kerran: hyvin sanottu. Osa tässä ketjussa kirjoittaneista tuntuu jotenkin ajattelevan, että yhteiskuntaluokat katoavat silmiä sulkemalla. Tuo yhden kirjoittajan suoranainen ylpeys siitä, ettei ymmärrä tilastomatikkaa on jonkinlainen älyllinen pohjakosketus tässä ketjussa.
Esim. meidän taloudessa bruttotulot 15 ke/kk. Se mahdollistaa aika monia juttuja verrattuna joihinkin työttömiin tuttuihin.
Miten se nyt meni, oliko ne luokat kiinni rahasta vai koulutuksesta? Tuntuu menevän tältä kiistelijältä itseltäänkin sekaisin... Sivistystä korostavaksi ihmiseksi ei nuo argumentit kovin älyllisiä ole - eikä tilaston taju, useampi yrittänyt selittää keskiarvon lisäksi jakaumaa, joka ihmisten käyttäytymisessä vai laajenemassa. Meillä bruttotulot kuukaudessa reipas 17 000, miehellä 11 t, minulla n. 6, 5 t E. Emme käy oopperassa, hyvin harvoin teatterissa, vapaa-aikaa vietämme ulkomaan työreissujen (jotka onneksi nyt peruttu) vastapainoksi mökillä korvessa jossa marjastamme metsästämme ja kalastamme. Ja siis olemme akateemisia. Täällä keskustellaan jostain Hgi-kaupunkikuplasta käsin, ihmisten arvoihin, ja käyttäytymiseen vaikuttaa huomattavan paljon muutkin asiat kuin koulutus. Ennen vanhaan uskonto, vieläkin osalla, asuinpaikka, Kilpisjärven biologisen aseman tohtorijohtaja tai Inari terveyskeskuslääkäri ei varmaankaan pukeudu kovin akateemisesti kun talvella kömpii lämmittämään autoaan paukkupakkasessa.
Yksi asia varmaan yleismaailmallinen, sosiologit ja antropologit voivat sen todistaa: ihmisen tarve kokea itsensä muita paremmaksi. Satakunta vuotta sitten maalla Suomessa viiden lehmän maatalon emäntä ylenkatsoi pienitilallisempia tai piikoja, Afrikassa monilapsinen perhe voi ylenkatsoa lapsettomaksi jäänyttä. Ehkäpä tässä tarvitaan sitä psykologiaa, täytyy ymmärtää, että nämä luokkanoususta haaveilijat tai luokalla ylpeilevät jatkavat vain tuota samaa perinnettä, suotakoon se heille vaikka ylpeyden aihe meistä muista niin naurettavalta nykyisessä suomalaisessa yhteiskunnassa näyttää. T. Räkäposkeksi, tai ainakin kontiosaapastelijaksi luokiteltava akateeminen ;)
Viimeisessä kappaleessa sinä onnistuit viimein kuvaamaan mitä tässä on yritetty tolkuttaa, distinktiota.
...mutta kun tuo distiktio EI nykyaikana oikeasti näy yhteiskunnassa minään luokkaeroina - kuin ainoastaan jonkun itseään epätoivoisesti muita paremmaksi kuvittelevan päässä. Kun ne luokat oli koulutuspohjaiset---eiku tulopohjaiset...eiku maaseutu-kaupunki...eiku... Logiikka on huvittavan hukassa näillä vääntäjillä, samoin ajatuksen selkeys. No, jos tuo sinut onnelliseksi tekee niin usko luokkiisi, miten sitten ne määritteletkin.
Elätkö samannäköistä elämää kuin kontulalainen peruskoulupohjainen pitkäaikaistyötön perhe? Harrastatteko samoja asioita? Kiinnostaako samat asiat? Jos istuisitte iltaa yhdessä, niin olisiko pöydässä safkat, jotka olisitte yhdessä tuumin tehneet? Juomat samat?
En ole ed. mutta minusta on ihan idioottimaista kysyä elääkö rikas samanlaista elämää kuin köyhä. Ero tulee jo siinä. Turha jauhaa kontulasta, peruskoulusta jne.
Ennen koulutustaso kulki käsikädessä tulojen kanssa, jolloin yhteiskuntaluokka ja koulutus kulkivat käsi kädessä. Nykyään koulutus ei sinänsä ole tae yhteiskuntaluokasta, joskin kylläkin edellytys sille. Jos ei puhuta aivan miljardööreistä niin varakaskin kouluttamaton self made man on väistämättä melkolailla ulkona sellaisista piirestä, joissa vaikkapa huomattavasti matalatuloisempi proffa voi olla kuin kala vedessä.
Vierailija kirjoitti:
Ennen koulutustaso kulki käsikädessä tulojen kanssa, jolloin yhteiskuntaluokka ja koulutus kulkivat käsi kädessä. Nykyään koulutus ei sinänsä ole tae yhteiskuntaluokasta, joskin kylläkin edellytys sille. Jos ei puhuta aivan miljardööreistä niin varakaskin kouluttamaton self made man on väistämättä melkolailla ulkona sellaisista piirestä, joissa vaikkapa huomattavasti matalatuloisempi proffa voi olla kuin kala vedessä.
Täydennyksenä vielä, koska olen eri tyyppi kuin tuo, joka puhui distinktiosta. Olen ihan samaa mieltä, että distinktio on ihan validi ilmiö, mutta omasta vinkkelistä perusmaisterius on kokenut sen verran kovan inflaation, että tuossa suhteessa 50-80 lukujen maisteria vastaa nykypäivänä tohtorintutkinto (kaikilla aloilla tämäkään ei välttämättä riitä) tai erikoislääkärikoulutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen koulutustaso kulki käsikädessä tulojen kanssa, jolloin yhteiskuntaluokka ja koulutus kulkivat käsi kädessä. Nykyään koulutus ei sinänsä ole tae yhteiskuntaluokasta, joskin kylläkin edellytys sille. Jos ei puhuta aivan miljardööreistä niin varakaskin kouluttamaton self made man on väistämättä melkolailla ulkona sellaisista piirestä, joissa vaikkapa huomattavasti matalatuloisempi proffa voi olla kuin kala vedessä.
Täydennyksenä vielä, koska olen eri tyyppi kuin tuo, joka puhui distinktiosta. Olen ihan samaa mieltä, että distinktio on ihan validi ilmiö, mutta omasta vinkkelistä perusmaisterius on kokenut sen verran kovan inflaation, että tuossa suhteessa 50-80 lukujen maisteria vastaa nykypäivänä tohtorintutkinto (kaikilla aloilla tämäkään ei välttämättä riitä) tai erikoislääkärikoulutus.
Tuota distinktiota tekevät luonnollisesti monet muutkin asiat kuin koulutus ja tulot:
- puolison yhteiskuntaluokka
- perhetaustan yhteiskuntaluokka
- asuinpaikka
- äidinkieli
- ulkoinen habitus
- yhteiskunnallinen asema/julkisuus/maine
Luokat:
1. Vapaaherrat (kuulun itse tähän kiitos Bitcoinin)
2. Rikkaat (min 500k/vuosi tulot)
3. Ylempi lammas (min 60k/vuosi)
4. Lammas (niukasti enemmän kuin rotat)
5. Rotta (työttömät)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kerropa vaikka miten todennäköistä on löytää se erikoislääkäri, joka kuuntelee vapaalla Yötä ja heviä ja lomailee Thaikuissa tai kanarialla? Vetää perjantaisin keppanaa ja pelaa pubitikkaa?
Paljon todennäköisempää, kuin löytää erikoislääkäri joka kuuntelee vapaalla oopperaa, lomailee vain kaupunkikohteissa, ei juo lainkaan olutta ja harrastaa miekkailua!
Jösses! Tule 1950-luvulta nykypäivään!
Tässä tullaan taas tilastomatikan perusasioihin. Kyse on tilastollisista, ei deterministisistä asioista. Käyppä joskus oopperassa ja vertaa montako erikoislääkäriä ja professoria siellä on jokaista putkimiestä ja työtöntä kohden. Sitten suhteuta tulos siihen, montako putkimiestä ja työtöntä on jokaista erikoislääkäriä ja professoria kohden väestössä keskimäärin.
Katsopa sinä joskus samalla kaavalla sitä kuinka moni putkimies asuu velattomassa asunnossa ja ajelee 50 000 euron autolla. Verrattuna esim. akateemisiin naisiin.
Ja ymmärsit jälleen pointin täysin väärin. Kyse ei ole elintasosta vaan elintavoista, harrastuksista, mausta, preferensseistä.
Luokassa on kyse ensisijaisesti elintasosta. Katuojan kaveri ei kuulu ylempiin luokkiin vaikka kävisi oopperassa ja kilistelisi asiantuntevasti viineillä.
Ammatti ei kerro henkilön mausta, harrustuksista tai preferensseistä yhtään mitään. Tuollainen olettama on aivan päätön ja pseudotiedettä. Millä mekanismilla ammatti määrittelee makua? Ei niin millään.
Voi hyvät hyssykät, kun se tuntuu olevan vaikeaa hahmottaa, erttä ihmiset asemoivat itseään yhteiskuntaan eri tavoin ja tämä heijastuu käytöksessä, elämäntyylissä jopa musiikkimakua myöten. Kyseessä on myös distinktio, halutaan erottautua niistä muista, näyttää, että ollaan eri sakkia.
Jälleen kerran: hyvin sanottu. Osa tässä ketjussa kirjoittaneista tuntuu jotenkin ajattelevan, että yhteiskuntaluokat katoavat silmiä sulkemalla. Tuo yhden kirjoittajan suoranainen ylpeys siitä, ettei ymmärrä tilastomatikkaa on jonkinlainen älyllinen pohjakosketus tässä ketjussa.
Esim. meidän taloudessa bruttotulot 15 ke/kk. Se mahdollistaa aika monia juttuja verrattuna joihinkin työttömiin tuttuihin.
Miten se nyt meni, oliko ne luokat kiinni rahasta vai koulutuksesta? Tuntuu menevän tältä kiistelijältä itseltäänkin sekaisin... Sivistystä korostavaksi ihmiseksi ei nuo argumentit kovin älyllisiä ole - eikä tilaston taju, useampi yrittänyt selittää keskiarvon lisäksi jakaumaa, joka ihmisten käyttäytymisessä vai laajenemassa. Meillä bruttotulot kuukaudessa reipas 17 000, miehellä 11 t, minulla n. 6, 5 t E. Emme käy oopperassa, hyvin harvoin teatterissa, vapaa-aikaa vietämme ulkomaan työreissujen (jotka onneksi nyt peruttu) vastapainoksi mökillä korvessa jossa marjastamme metsästämme ja kalastamme. Ja siis olemme akateemisia. Täällä keskustellaan jostain Hgi-kaupunkikuplasta käsin, ihmisten arvoihin, ja käyttäytymiseen vaikuttaa huomattavan paljon muutkin asiat kuin koulutus. Ennen vanhaan uskonto, vieläkin osalla, asuinpaikka, Kilpisjärven biologisen aseman tohtorijohtaja tai Inari terveyskeskuslääkäri ei varmaankaan pukeudu kovin akateemisesti kun talvella kömpii lämmittämään autoaan paukkupakkasessa.
Yksi asia varmaan yleismaailmallinen, sosiologit ja antropologit voivat sen todistaa: ihmisen tarve kokea itsensä muita paremmaksi. Satakunta vuotta sitten maalla Suomessa viiden lehmän maatalon emäntä ylenkatsoi pienitilallisempia tai piikoja, Afrikassa monilapsinen perhe voi ylenkatsoa lapsettomaksi jäänyttä. Ehkäpä tässä tarvitaan sitä psykologiaa, täytyy ymmärtää, että nämä luokkanoususta haaveilijat tai luokalla ylpeilevät jatkavat vain tuota samaa perinnettä, suotakoon se heille vaikka ylpeyden aihe meistä muista niin naurettavalta nykyisessä suomalaisessa yhteiskunnassa näyttää. T. Räkäposkeksi, tai ainakin kontiosaapastelijaksi luokiteltava akateeminen ;)
Viimeisessä kappaleessa sinä onnistuit viimein kuvaamaan mitä tässä on yritetty tolkuttaa, distinktiota.
...mutta kun tuo distiktio EI nykyaikana oikeasti näy yhteiskunnassa minään luokkaeroina - kuin ainoastaan jonkun itseään epätoivoisesti muita paremmaksi kuvittelevan päässä. Kun ne luokat oli koulutuspohjaiset---eiku tulopohjaiset...eiku maaseutu-kaupunki...eiku... Logiikka on huvittavan hukassa näillä vääntäjillä, samoin ajatuksen selkeys. No, jos tuo sinut onnelliseksi tekee niin usko luokkiisi, miten sitten ne määritteletkin.
Elätkö samannäköistä elämää kuin kontulalainen peruskoulupohjainen pitkäaikaistyötön perhe? Harrastatteko samoja asioita? Kiinnostaako samat asiat? Jos istuisitte iltaa yhdessä, niin olisiko pöydässä safkat, jotka olisitte yhdessä tuumin tehneet? Juomat samat?
Minun elämäni ei varmasti ole samannäköistä kuin sinun elämäsi. Vaikka olisit suorittanut minkälaisen yliopistotutkinnon. Kysymyksen asettelusta kykenen jo sanomaan sen. Joten eipä kahden akateemisenkaan elämät ole sillä tavalla homogeenisiä kuin annat ymmärtää. Eri
Alue: Aihe vapaa
Voi hyvät hyssykät, kun se tuntuu olevan vaikeaa hahmottaa, erttä ihmiset asemoivat itseään yhteiskuntaan eri tavoin ja tämä heijastuu käytöksessä, elämäntyylissä jopa musiikkimakua myöten. Kyseessä on myös distinktio, halutaan erottautua niistä muista, näyttää, että ollaan eri sakkia.