Just joo. Miehen kavereiden vaimot olivat sitten päättäneet
Etten saa enää osallistua heidän yhteisiin illanistujaisiinsa. Eli mieheni saa osallistua mutta minä en.
Olen aina suuresti nauttinut näistä tapahtumista, mutta enää en ole tervetullut kun yksi miehistä moiskautti minulle poskelle suudelman kun voitimme seurapelissä (mun mies ei tästä sanonut mitään, ei edes muistanut koko juttua). Muutenkin minun juttuni ovat lapsellisia (olen muita huomattavasti nuorempi) ja en osaa tehdä ruokaa. Selvä.
Aina minulle on oltu mukavia ja on ollut hauskaa joten tulihan tämä puun takaa. Mieskään ei aikonut enää mennä, joka on musta vähän tyhmää kun välit kavereiden kanssa kärsii tästä. Mitäs nyt eteen? :/
Kommentit (44)
Olisiko minun pitänyt suuttua kaverilleni, kun hän muiskautti pusun mieheni poskelle? :D
Mieheni flirttailee muille, ei haittaa yhtään. Pieni flirttailu ei ole pahasta!
Mahdollisesti/ehkä jopa todennäköisesti kyse huonosta itsetunnosta. Hämmästyttää vaan että nuo miehet muka kaikki, siis KAIKKI, lähteneet kritiikittä mukaan tuohon. Tuntuu että jotain jää nyt kertomatta.
Itse olen oman kaveripiirini introvertein ja myönnän mustasukkaisuuden peikon nostavan päätään kun sosiaalisemmat (ja kauniimmat) kaverini tulevat joskus mieheni kanssa toimeen "liian hyvin", hymyillään, kikatellaan ja minut sivuutetaan niin että jään tilanteessa syrjään kun kaveri ja mies uppoutuvat johonkin juttuu, muodostavat ns parin ja mulle tulee sellainen olo että olisin se kolmas pyörä.
En tiedä miten pitäisi reagoida. Seurata välinpitämättömänä vierestä vai nostaa kissa pöydälle tai tunkea itsensä väkisin mukaan keskusteluun. Toisaalta en haluaisi vaikuttaa miltään heikkoitsetuntoiselta mustasukkaiselta sekopäältäkään ja ehkä on mahdollista että ylitulkitsen normaalia kanssakäymistä, koska olen itse niin arka ja vetäytyvä etenkin miesten kanssa enkä ymmärrä että toiset ovat rempseämpiä. Tai ehkä joillain kavereilla on tosiaan tarve hiukan kokeilla omaa vetovoimaansa, testata haluttavuuttaan pikkuflirtillä. Tai ehkä mieheni antaa heille jotain signaalia ja onkin "pääsyyllinen" kun lähtee mukaan kuvioon eikä huomaa että minä jään ulkopuoliseksi. En oikeasti tiedä.
Itse myönnän kerran sinkkuaikoina kännissä nojailleeni kaverin poikaystävään vähän liian tiiviisti, oli joku reppanaolovaihe ja tuntui vaan jotenkin lohdilliselta nojata vankkaan miesvartaloon ja tuntea se lämpö. Ja olin tosiaan reippaassa kännissä. Siis fyysisesti nojasin, penkillä, reiden sivut ja olkapäät siis koskettivat. Vieläkin hävettää kun muistan kyseisen kaverin minuun luoman pilkallisen katseen joka tuntui sanovan suunnilleen "säälittävä luuseri, nojailet mun äijään kun et ruma ja tyhmä ämmä omaa saa". Tapahtumasta on siis jo vuosia. Eikä kyse ollut siitä että olisin hänen poikaystävästään ollut mitenkään kiinnostunut, oli vaan joku sumea läheisyydenkaipuun hetki ja olin varmaan lähellä sammumispistettä, tosiaan sellainen klassinen miehenkipeä umpihumalainen sinkkureppana.
[quote author="Vierailija" time="14.09.2013 klo 12:42"]
Siis miehet kyselivät sulta tuosta käytöksestä? Ihanko tosi? Nyt taitaa mennä satuilun puolelle.
[/quote]
Kysyt ilmeisesti multa (oon numero 33)?
Vastaan; kyllä kyselivät. Olivat ymmärtäneet kaverini seurustelevan, ja tulivat multa varmistelemaan asiaa kun oli niin suorasukainen ja päällekäyvä tyyppi :)
[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 08:06"]
Uskomaton ketju. Onko tämä maa täynnä mustasukkaisia, huonoitsetuntoisia ihmisiä? Luottamus näyttää olevan hukassa aika pitkälti parisuhteissa.
[/quote]
Ja täysin aiheesta. Se selviää myös lukemalla tätä palstaa.
Ei ihmisiin voi enää luottaa.