Avovaimo haluaisi toisenkin lapsen, MINÄ EN
Olemme keski-ikäinen pariskunta ja meillä on jo yksi pieni lapsi (2,5v). Lapsi on ihan ok (terve, hyväkäytöksinen, fiksu ja blaa blaa), mutta nämä n. 3 vuotta perheellisenä ovat olleet mielestäni aivan hirveitä. En koskaan ollut järin innostunut lapsen hankinnasta (kukapa järkevä mies olisi), mutta annoin periksi koska välitän avovaimostani. Elämä lapsen kanssahan on pelkkää paskaa JATKUVAA TYÖTÄ, ei juuri mitään elämän nautintoja, omaa aikaa aivan helvetin vähän, usein riitoja, jatkuvaa väsymystä ja 95% KAIKESTA MUKAVASTA LUOPUMISTA. Avovaimolla alkaa aika loppumaan lasten teossa ja hän haluaisi nyt vielä TOISENKIN lapsen!!! Miten helvetissä saan sen ymmärtämään, että sehän on aivan helvetin tyhmä idea?! Kaikki em. mainittu paska vielä lisääntyy ja sama helvetti tulee kestämään vielä ainakin 3-4 vuotta lisää! En näe mitään järkeä HUONONTAA ELÄMÄÄ VIELÄ LISÄÄ. Parisuhteemme on minun mielestäni hyvä ja välitän lapsestamme yms. ja olen läsnä jne. Onko minun nyt pakko erota hänestä välttääkseni elämänlaadun huonontumisen vielä entisestään?
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Inhoan näitä kiittämättömiä miehiä, jotka ovat saaneet lapsen sormia napsauttamalla, kun useat kärsivät lapsettomuudesta ja iloitsisivat lapsista. Syvä halveksunta ja olisi hyvä, jos lapsenne kuolisi ja jäisitte lapsettomiksi niin oppisitte vähän empatiaa.
No ei nyt ihan sormia napsauttamalla, olemmehan keski-ikäisiä. Avovaimon piti jotain pistää neulalla kehoonsa, en tosin muista enää mitä. Lieneekö se sitten auttanut vai tuliko lapsi perinteisesti. Olen kyllä erittäin empaattinen, mm. vanhoja vanhempiani kohtaan, mutta samalla olen tässä asiassa myös itsekäs. Lapsemme kuolema olisi kohtuuton rangaistus itsekyydestäni, erityisesti avovaimoani kohtaan.
Sanot vaimolle, että et muutenkaan halua toista lasta ja varsinkaan et ole valmis ottamaan riskiä, että toinen lapsi ei olisikaan terve. Sanot myös, että rakastat häntä ja lastanne, mutta että et ole antamassa periksi ja jos se on hänelle liikaa, niin hänen on jätettävä sinut ja etsittävä toinen mies toisen lapsen isäksi. Aika itsekäs saa olla, jos on valmis rikkomaan nykyisen lapsen perheen siksi, että ylsi lapsi ei riitä.
Avovaimosi muuten totesi juuri pöydän alta että hän tulee vähän myöhemmin tänään kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Mene katkaisemaan piuhat salaa (miehelle operaatio ei ole suuri) ja sitten alatte "yrittämään" lasta jota ei kuitenkaan koskaan tule. Vähän ikävä temppu, myönnän, mutta ehkä kuitenkin parempi kuin, että eroatte sen vuoksi että et halua toista lasta.
Ajatteles, jos vaimo tulisikin raskaaksi. Sitten olisikin varsinainen valheiden verkko kudotuna.
Vierailija kirjoitti:
Laita piuhat poikki salaa ,että vaimo ei tiedä, sitten ihmettelette kun ei tärppää niin millään.
Miksei voi keskustella avoimesti? Jos noin isosta asiasta ei kykene keskustelemaan puolison kanssa, niin mitä järkeä olla yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Sanot vaimolle, että et muutenkaan halua toista lasta ja varsinkaan et ole valmis ottamaan riskiä, että toinen lapsi ei olisikaan terve. Sanot myös, että rakastat häntä ja lastanne, mutta että et ole antamassa periksi ja jos se on hänelle liikaa, niin hänen on jätettävä sinut ja etsittävä toinen mies toisen lapsen isäksi. Aika itsekäs saa olla, jos on valmis rikkomaan nykyisen lapsen perheen siksi, että ylsi lapsi ei riitä.
Tämä! Näin pitääkin tehdä. Nuo sanat sopivat omaan suuhuni täydellisesti! Kiitos!!
T. AP
Miten helvetissä joku tekee lapsen vain toisen iloksi???? Lapsi on aivan valtavan sitova ja perhe-elämä raskasta.
Turha valittaa jos ei onnistu pitämään päätään. Älä anna periksi toista kertaa.
Naisena vastaan että sulla on täysi oikeus olla haluamatta ja sanoa se. Mutta keskusteluahan tuo vaatii, ja avokin sopeutumista, ellei halua rikkoa perhettänne. Mutta keski-ikäisenä olette kyllä kalkkiviivoilla asiassa. Vaikka avokkisi eroaisi sinusta, voisi hänellä kestää että löytää sopivan miehen toiselle lapselleen isäksi, jolloin toisen lapsen riskit vain kasvaisivat... Mutta että haluaako hän enempi toista lasta vai nykyistä ydinperhettä, se on avokkisi ratkaisu. Ei helppo asia, mutta johonkin ymmärrykseen teidän pitänee päästä. Lykkyä.
Vierailija kirjoitti:
Laita piuhat poikki salaa ,että vaimo ei tiedä, sitten ihmettelette kun ei tärppää niin millään.
Sama laittaa kerralla koko muna poikki, kun on niin munaton mies, ettei uskalla vaimolle kertoa varanneensa ajan vasektomiaan.
Tuossa on parasta kertoa vain puolisolle, ettei halua enää lisää lapsia. Puoliso saa sitten päättää itse, onko tärkeämpi saada toinen lapsi, kuin pitää hyvin toimiva perhe koossa. Toisaalta emme tiedä miten tyytyväinen puoliso on suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen järkevä mies ja halusin jopa kaksi lasta ihan omasta vapaasta tahdostani.
Kirjoituksesi perusteella sinun ei olisi kannattanut hankkia sitä yhtäkään, kerta et tehnyt. Epäreilua vaimolle ja etenkin lapselle.
Toisaalta isyyttäkin on erilaista. Itse en vauva- ja taaperoajasta välittänyt yhtään, mutta lasten mentyä kouluun tai ehkä jo eskariaika kuvio muuttui täysin. Lapsista tuli pieniä ihmisiä, joiden kanssa voi keskustella ja sopia asioita. Yhdessä löytyy mielekästä tekemistä.
Kun kuulen seinän läpi naapurin elämään 4-5 vuotiaansa kanssa, en yllättyisi vaikka ap olisi seinänaapurini. Pariskunnan esikoinen pienempänä lähinnä huusi heräten aikaisin. Nyt hieman isompana keksinyt kiljua milloin mitäkin. Varmasti ollut raskasta aikaa kummallekin vanhemmalle.
Vituttaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanot vaimolle, että et muutenkaan halua toista lasta ja varsinkaan et ole valmis ottamaan riskiä, että toinen lapsi ei olisikaan terve. Sanot myös, että rakastat häntä ja lastanne, mutta että et ole antamassa periksi ja jos se on hänelle liikaa, niin hänen on jätettävä sinut ja etsittävä toinen mies toisen lapsen isäksi. Aika itsekäs saa olla, jos on valmis rikkomaan nykyisen lapsen perheen siksi, että ylsi lapsi ei riitä.
Tämä! Näin pitääkin tehdä. Nuo sanat sopivat omaan suuhuni täydellisesti! Kiitos!!
T. AP
Ole hyvä, toivottavasti avovaimo pystyy pääsemään yli toisen lapsen haluamisesta. Se polte voi olla joillain ihmisillä ihan hirveän kova. Mutta sinulta rehellisin mahdollinen teko on kertoa (kauniisti, ei loukkaavasti) mitä ajattelet ja antaa avovaimollesi oikeus tehdä oma päätöksensä. Nämä on vaikeita tilanteita, kun elämän suurissa asioissa menee halut pahasti ristiin.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä oli taas surkea provo.
Ja naisen laatima miehen nimissä muka.
Liian läpinäkyvä, että kukaan uskoisi tekstiä todeksi.
Mistä näitä typeriä provon huutelijoita riittää? Aivan uskottavaa on. Miksi olis naisen kirjoittama?
Voi olla provo,mutta eiväthän kaikki naisetkaan halua kuin vain yhden lapsen, kuten minä esimerkiksi.
Seuraava jatkokysymys on, että miten ap aikoo hoitaa ehkäisyn jatkossa? Pitää ymmärtää, että ehkäisy on nyt yksin hänen vastuullaan.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla provo,mutta eiväthän kaikki naisetkaan halua kuin vain yhden lapsen, kuten minä esimerkiksi.
Seuraava jatkokysymys on, että miten ap aikoo hoitaa ehkäisyn jatkossa? Pitää ymmärtää, että ehkäisy on nyt yksin hänen vastuullaan.
Jos AP ei halua lapsia, niin eiköhän siinä tapauksessa AP:n pidä mennä leikkaamaan putket kahtia niin ei tarvitse niin hirveästi sitä ehkäisyä enää miettiä. Törkeää tuossa tapauksessa esim. vaatia naista syömään hormoneja.
Kukapa järkevä mies hankkisi lapsen, jos ei halua? Niin, ei kukaan. Et ole järkevä mies. Sääliksi käy lastasi. Älä hanki toista, vaan kasvata pallit ja sano ei. Avovaimo lähtee, good for her!
Siis voitko tarkentaa mistä kaikesta kivasta olet joutunut lapsen takia luopumaan ja miksi ihmeessä? Mitä se lapsi estää sinua tekemästä? Kyllä aikuisten ihmisten pitää yhden lapsen kanssa pärjätä niin että jotakin kivaakin pystyy tekemään. Joko lapsen kanssa tai sitten ilman. Me ollaan ehkä miehen kanssa sitten niin lapsellisia että ei ole mitään kivempaa kuin se että nyt on lapset joiden kanssa mennä hyvällä syyllä huvipuistoihin, vesipuostoihin, reissuihin, tapahtumiin jne. Siis käytiin nuissa ennenkin kahdestaan mutta nyt on oikein syy mennä. Ja viihteellekin päästään kavereiden kanssa, vuorotellen tai jos oikein hyvä tuuri käy niin hoitopaikkakin tärkeimpiin juttuihin onnistuu yleensä muutaman kerran vuodessa ja päästään kahdestaan. Mökkiviikonloppujakin kavereiden kanssa on vietetty kumpikin erikseen. Toki nainen on monesti vähän enemmän kiinni lapsessa sen eka vuoden ainakin jos imettää eikä vauva huoli pulloa, mutta sen jälkeen ei esteitä, tämä nyt ei sinua siis koske edes ollenkaan jos olet mies. Urheillakin voidaan kumpikin helposti sen pari kertaa viikossa, vuorotellen tai niin että pienimmät lapset on mukana lenkillä esim. rattaissa/pyörän peräkärryssä/kantorinkassa. Ravintoloissa on käytä päiväsaikaan koko porukalla, leffailtaa vietetään sohvalla illalla kahdestaan miehen kanssa kun lapset on nukkumassa. Toki jos teillä on osallistuvia läheisiä niin jotkut varmaan pääsevät kahdestaan säännöllisesti elokuviin ihan teatteriin saakka ja ravintolaillallisille mutta meillä nyt näin mennään tämä vaihe ja kahdestaan johonkin pääsy on erityistilaisuuksia varten. En ymmärrä siis sinänsä tätä ongelmaa että mitään kivaa ei voi tehdä. Meillä kuitenkin lapsia neljä ja en todellakaan allekirjoita tuota ongelmaasi. Ja vaikka kaksi ei kyllä mene siinä missä yksi, tästä olen sinänsä sinun kanssa samaa mieltä, niin on se vaan silti upea seurata sisaruksia yhdessä, voittaa sen vaivan mennen tullen. Kolmas ja siitä seuraavat menevätkin sitten jo rutiinilla siihen päälle ;)
Tuotanoinniin. Nyt kannattaisi ehkä jutella sen puolison kanssa ennemmin kun kysellä täällä.