Miksi 70-luvulla ei posliini ollut yleistä?
Osaatteko kertoa perusteita miksi 2020-luvulla on suurin osa on sitä mieltä, että naisen nyt vaan pitää olla (melko) karvaton alapäästä ja varsinkin kainaloista?
Miksi esim. 70-80 luvulla alapään tuunaaminen ja puunaaminen oli täysin tuntematon ja toisarvoinen asia vaikka naisen silloinkin nauttivat naiseudestaan ja seksistä. Nykynäkemyshän on, että ei nainen voi olla sievä, puhdas ja eroottinen jos on karvoja silmen alapuolella.
Kommentit (83)
Miten ne karvat voi olla ongelma? En ole kaikkia naisia ehtinyt tutkimaan. Suurin osa mitä tiedän siistii mikä tarkoittaa osa pois. Ihan karvattomina on hetken olleet muutama pidempi tuttavuus. Itsekkin olen joskus raapaissut karvat pois. Mikäs siinä sehän on vain vaihtelua. Kyllä ne kasvaa takaisin. Se sänki vaihe vaan on ärsyttävä kutiava ja jopa raapiva.
Sinänsä onnistuvaa niin kaksi eri naista joista lyhyinkin suhde oli 7-8 vuotta. Kuitenkin molemmille onnistui sama juttu. Kun huomasivat että se oli karvaton niin loppuun asti suu juttu tuli pyytämättä. Ehkä sattumaa? En tiedä enkä välitä kun sellainen saaminen on ihan helkkari vie parasta.
Leila Koo kirjoitti:
Karvaton alapää on edelleen harvinainen. Käyn viikottain useita kertoja lähellä olevassa kylpylssä, joka on myös suosittu hääparien matkailukohde. Ehkä kerran viikosssa olen nähnyt karvattoman naisen, silloinkin on jätetty pieni karvakolmio tai karvaviiru keskelle häpykumpua.
Jos katsoo paljon pornoa, tuollainen mielikuva voi syntyä. Pornossa karvat poistetaan tietysti sen takia, että varmasti kaikki nähtävissä oleva näkyy.
Pötyä, kyllä kokonaan posliineja on nuoremmassa väestössä paljon ja sitä samaa saa täältäkin lukea näistä säännöllisistä. Karkeasti ottaen puolet näistä karvaketjuvastaajista kertoo kuinka "on vaan helpoin vetää kaikki pois" tai " karvaton jo 20-vuotta, siitä lähtien kun ällöt karvat alkoivat kasvaa"
Uimahalleissa, kylpylöissä ja myös rannoilla näkee, että arviolta 80% on kokonaan karvattomia. Eikä tarvitse muuten kyylätä, sen huomaa jos uimapuvun tai bikinin etumusta koristaa selvä camel toe, niin silloin ei karvoja ole! Jos alapäässä on karvat niin cameltoeta ei muodostu, ei ainakaan voimakkaasti.
Vierailija kirjoitti:
Sama kuin kysyisit, miksi kivikaudella ei ollut posliini yleinen. Ei silloin ollut vielä mitään höyliä, keksittiin vasta 80-luvun puolessavälissä.
Ai mitä ihmettä? Karvojen ajolaitteet keksittiin 80-luvulla?
Miten miehet ajoivat partansa aiemmin ja toisaalta, naisetko alkoivat siis ajella häpynsä karvattomaksi koska halpa höylä keskittiin?
Vierailija kirjoitti:
Silloin oli hippiliike.
Häpykarvoituksen ajeleminen myöhemmin käytännössä lopetti satiaiset, jotka olivat maan vaiva aikoinaan.
Oliko hippiliikkeessä sitten jotain vikaa? Arvostettiin luonto, luonnollisuutta ja tasa-arvoa.
Kalmanmies kirjoitti:
Karvojen ajelu, tatuoinnit ja lävistykset luetaan meillä samaan kategoriaan. Ne ovat mielenterveysongelmien näkyvinpiä merkkejä kaikki.
Joo-o, terveisiä sinne peräkylän raitille vaan.
Kyllä 70-luvun pornossa oli jo posliineja ainakin naisilla, mutta se oli enemmän kuriositeetti tuomassa lisäarvoa ja vaihtelua elokuvaan eli esim.aikalaisessa pohjoismaisessa huumoripornossa saatettiin näyttää naista käyttämässä miehen partaveistä ja lähikuvaa täysin sileästä hävystä.
Suomi oli 70/80-luvulla vielä osa itäblokkia ja kauneusihanteet sen mukaiset. Toppatakki ja kuulantyöntäjän olemus.
70-luvulla mehen ja naisen erotti leukaparta. Miehet ajoivat töihin lähtiessään
Meillä oli peltimukit. Tai siis ihan ruostumatonta terästä ne olivat, ja ovat edelleen, mutta me sanoimme niitä peltimukeiksi. Ne ovat edelleen ihan käyttökelpoisessa kunnossa, vaikka pientä lommoa on kylkeen tullut, kun teinipojat ovat testanneet voimiaan niihin.
Kai elämä oli vielä silloin luonnollisempaa eikä esim. pornon vinouttamaa. Häpykarvat ovat aikuisuuden ja sukukypsyyden merkki ja vahva stimulus ja kiihotus miehelle (ja kai monille naisillekin). Nainen huomasi saavansa miehen innokkaaksi paljolti karvaisella alapäällään. Ja kai näin on tänäänkin.
Jokainen itseään kunnioittava (mies)kirjailija laati tekstiinsä ns naimakohtauksen, jonka kuvauksessa naisen karvoitus oli eräs keskeinen asia. Hannu Salama oli näissä kuvauksissa mestarillinen.
Trendit muuttuvat, ei se nyt sen kummempaa ole. Jos katsoo kuvia 1970-luvulta, niin onhan ihmisten tyyli muuttunut muutenkin.
Ja mitä karvojen ajeluun noin muuten tulee, niin en uskalla sanoa mitään hyvää karvojen ajelusta, koska tiedän että tällä palstalla viattomatkin ajeluun myönteisesti suhtautuvat kommentit saavat yleensä miinusta ankaralla kädellä. Täällä vallitsee hyvin vahva puskamyönteisyys, joten kunnioitan sitä.
Koska nykyään tehdään muutakin kuin harrastetaan lahnaseksiä. On vibroja, oraali- ja anaaliseksiä ym. kivaa. Kainalokarvatkin ajellaan nykyään. Ei munkaan mies nuolisi minua, jos mulla olisi Ritari ässän tukka haarovälissä.
Kalmanmies kirjoitti:
Karvojen ajelu, tatuoinnit ja lävistykset luetaan meillä samaan kategoriaan. Ne ovat mielenterveysongelmien näkyvinpiä merkkejä kaikki.
No shit sherlok. Vaimo kyllä pitää huomattavasti enemmän puhtaan anukseni ja pallien nuuolemisesta sen sijaan, että karvat tursottaisivat sieraimiin.
www.hyvaterveys.fi/karvatvaikuttavat/mielenterveyteenvitunaasi.
Ihminen pösilöityy ja hölmistyysukupolvi toisensa perään. Näin ovat tiedemiehetkin tutkineet Älykkyys laskee, kuupperintestit huononevat, hedelmällisyys heikkenee, sairauksia tulee lisää sukupolvi toisens perään, mutaatioiden takia. Musiikkihi on paskempaa, autot rumempia, elukkalajeja ja kasvilajeja katuaa. Semmosta se on ollut syntiinlankiamuksesta saakka, eliömaailman rappeutumista.
Meneekö siis kainalo- ja jalkakarvojen poisto sekä parranajoa samaan pinnallisuuden ja mielenterveyden ongelmien kategoriaan kuin häpykarvojen poisto? Ei niitäkään aina ole poistettu, vaikka se nykyään on melkoisen yleistä.
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Karvaton alapää on edelleen harvinainen. Käyn viikottain useita kertoja lähellä olevassa kylpylssä, joka on myös suosittu hääparien matkailukohde. Ehkä kerran viikosssa olen nähnyt karvattoman naisen, silloinkin on jätetty pieni karvakolmio tai karvaviiru keskelle häpykumpua.
Jos katsoo paljon pornoa, tuollainen mielikuva voi syntyä. Pornossa karvat poistetaan tietysti sen takia, että varmasti kaikki nähtävissä oleva näkyy.
Pötyä, kyllä kokonaan posliineja on nuoremmassa väestössä paljon ja sitä samaa saa täältäkin lukea näistä säännöllisistä. Karkeasti ottaen puolet näistä karvaketjuvastaajista kertoo kuinka "on vaan helpoin vetää kaikki pois" tai " karvaton jo 20-vuotta, siitä lähtien kun ällöt karvat alkoivat kasvaa"
Uimahalleissa, kylpylöissä ja myös rannoilla näkee, että arviolta 80% on kokonaan karvattomia. Eikä tarvitse muuten kyylätä, sen huomaa jos uimapuvun tai bikinin etumusta koristaa selvä camel toe, niin silloin ei karvoja ole! Jos alapäässä on karvat niin cameltoeta ei muodostu, ei ainakaan voimakkaasti.
Höpö höpö. Jos menisi jonnekin pintaliito-clubille, siellä suurimmalla osalla naisista saattaisi olla poslari. Mutta jos mentäisiin vaikka lukioon tai amk:uun ja katsottaisiin kaikkien naisten jalkoväli, olisi ylivoimaisesti suosituin tyyli saksilla lyhennetty ja sivuilta ns. bikinirajalta hieman sheivattu.
Ehkä se on vaan muotikysymys niinku olkatoppaukset. Kymmenen vuoden päästä karvainen fillu voi olla taas oikein haluttua tavaraa.
old man kirjoitti:
Kai elämä oli vielä silloin luonnollisempaa eikä esim. pornon vinouttamaa. Häpykarvat ovat aikuisuuden ja sukukypsyyden merkki ja vahva stimulus ja kiihotus miehelle (ja kai monille naisillekin). Nainen huomasi saavansa miehen innokkaaksi paljolti karvaisella alapäällään. Ja kai näin on tänäänkin.
Jokainen itseään kunnioittava (mies)kirjailija laati tekstiinsä ns naimakohtauksen, jonka kuvauksessa naisen karvoitus oli eräs keskeinen asia. Hannu Salama oli näissä kuvauksissa mestarillinen.
Sitä ennen ne oli naiset nilkat, hui kuinka hävytöntä kun nilkat näkyy paljaina. Voi teitä poloja, jotka olette joutuneet tyytymään noin vähään. Onneksi maailma on edistynyt, ja nyt voi saada niin paljon enemmän.
vapaaaikaa joutiluutta siis oli vähemmän oli vielä tärkeempää tekemistä lisäännyttiin ei vain leikitty
Niinpä ja ehkä korkeintaan isompien sityjen nuorisokasvatit (osa heistä) harrastaa sitä, tyyliin jengi joka seuraa TIS-tyyppisiä ohjelmia... Eli täysin marginaalijuttu siis!