Miksi en voi lopettaa syömistä?!?!
Ei siitä tule hyvä olo, tulee vain paha olo ja paha mieli, kun taas mässäilin vaikka mitä, vaikka haluaisin laihtua. En tiedä miksi en voi lopettaa, lappaan vaan lisää herkkuja suuhuni vaikka tiedän että normiruoan pitäisi riittää ja siitäkin pitäisi vähentää annoskokoja.
Nytkin mietin että kerkeän syödä vielä lisää ennen kuin haen lapset kotiin hoidosta.
Apua!
Kommentit (48)
[quote author="Vierailija" time="11.09.2013 klo 13:47"]
Mulla sama juttu. Mä olen jo tänään syönyt 4 ruisleipää, ison lautasellisen makaronilaatikkoa, lasten leivontaan tarkoitetut vaahtokarkit. Vatsa täynnä ja mä koluan kaappeja löytääkseni lisää syötävää.
Kesällä painoin 58 kg, nyt yli 65 kg. Kaikista pahinta tässä on se, että inhoan itseäni niin paljon etten halua edes takapihalleni. Häpeän itseäni PALJON. Postin hakeminen jo tuottaa tuskaa, kun ajattelen jonkun näkevän mun lyllerryksen. En kestä sitä, että en pysty olemaan ahmimatta kaiken aikaa. Odotan kuin kuuta nousevaa sitä aikaa, kun pystyn olemaan syömättä. Se estää mua lihomasta älyttömästi. Olen yrittänyt monesti muuttaa ruokailutottumuksiani terveelliseksi, en vain onnistu siinä. Itseinho suurenee päivä päivältä.
[/quote]
Mitä kesällä tapahtui? Miksi aloit syödä noin?
Mulla auttaa seuraava:
-pysähdy ja mieti itseäsi, mikä tunne minulla on.
- katso itseäsi peilistä, kokovartalopeili on paras
- laita musiikki soimaan ja tanssi yksi kappale
- vie roskat, käy ulkona kävelemässä korttelin ympäri
- älä osta roskaruokaa kotiin
-ahmi salaattia, kasviksia, hedelmää
Mä syön liikaa ihan kahdesta syystä. Mulla on a) verensokeri liian alhaalla, koska en syö tarpeeksi usein pieniä annoksia tai b) en ole juonut tarpeeksi vettä. Useimmiten kuitenkin a, jolloin tulee mähkittyä kivoja pikku välipaljona. Ainiin, c) mulla on aika huono itsehillintä, koska usein ajattelen että oonhan mä nämä viisi suklaapatukkaa ja litran jäätelöä ansainnut :/
Mä luulen että mulla syöminen on tyhjyyden täyttämistä, olen yksin päivät vieraassa kaupungissa. Illat olen miehen kanssa, muuta kontaktia ei juurikaan ole. Facebook ja mies, työt loppui puolen vuoden jälkeen ja nyt ollaan tässä.
Elämä on karannut omista käsistä
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 19:16"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 18:37"]
Itsellä on ihan tajuttoman vaikeaa olla syömättä. Yritin tehdä vain elämäntapa muutoksen. En yrittänyt edes mtn dieettiä. Pidin kalorit 2000 per päivä. Olen erittäin tietoinen terveellisestä ruokavaliosta. En vaan voi lopettaa. Ja on helpompaa ollla syömättä kuin syödä vähän. En voi syödä vähän. Ei siihen auta mitkään hedelmät yms. Siihen auttaa vain sokeri ja rasva. Ikävä kyllä. En minä saa enkä tule saamaan saakeli mielihyvää jostai hedelmistä tai salaatista. Itwllä kestää terveellisyys 5 päivää jonka jälkeen syön ihan vitusti jonku 4-5 päivää ja kiloja tulee toisensa perään. Oon lihovut jo 2 vuoden aikana 30 kiloo ja pois niitä en saa. Vaikka haluaisinkin. Tuntuu että taistelen itteni kanssa henkihieverissä verisesti ja häviän aina. Aina. Joku vois sanoo että kyllä sä siihen pystyt jos vaan haluat. Må haluan kuollakseni ne ylimääräset pois. Mä en halua mitään muutaku vaan että saisin ne kilot pois ja oppisin syömään terveellisesti. Olen antanut kaikkeni olen yrittänyt kaikkeni. Nyt tuntuu vain että kun on kaikki keinot käytetty niin pitää vain totutella siihen mahan ympärysmitta tulee olemaan se 120 cm ja tulee olemaan isompikin. Pitää vaan totutella siihen että minä tulen aina olemaan ylipainoinen enkä pysty asiaa korjaamaan. En jaksa enää taistella itteäni vastaan. Mä en vaan kertakaikkiaan jaksa. Ajatus salaatista saa mut melkein hyppäämään järveen. Silloin kun syön miten sattuu niin olen jollakin tapaa iloisempi kun en ajattele ruokaa vihollisena enkä itseäni. Joten kuolen varmaan 40 vuotiaana sydänkohtaukseen.
[/quote]
Jos ihan oikeasti haluat päästä syömisissä johonkin järjestykseen, niin lue tämä. Jos ei kiinnosta, jätä lukematta.
Terveellinen syöminen ei tarkoita pelkkien salaattien tai kasvisten syömistä. Eikä kasvikset edes maistu miltään pelkästään. Kasviksista saa kuitenkin vitamiineja, joten niitä on hyvä syödä. Niistä saa kuitenkin maukkaita kypsentämällä höyryssä ja sitten voita päälle. Vitamiinitkin imeytyy rasvan kanssa paremmin.
Sokeri on hyvä jättää kokonaan pois. Makeanhimo lähtee rasvaa syömällä, Ei kuitenkaan millään margariinilla. Tää on totta. Se ei tarkoita, että lusikalla voita suuhun, vaan syömällä ruoka normaalirasvaisena.
Jos yrittää syödä pelkkiä rasvattomia kasviksia, niin epäonnistuu.
[/quote]
Minä tunnistan entisen itseni näistä viesteistä. Minä paranin vasta jättämällä myös nuo vaaleat viljat ja sokerin pois. Vieläkään en voi syödä makaroonia ilman, että se laukaisee hillittömän ahmimishimon. Tie on ollut pitkä ja sortumisia monta. Juoksun aloittaminen on tuonut sisältöä elämääni ja saanut painoni laskusuuntaan. Mutta yhä edelleen joudun kamppailemaan herkkuhimoa vastaan millon missäkin. Minunlaiselleni kohtuukäyttö ei vain onnistu, täytyy olla ilman :( Yleensä lähden pois siksi aikaa, kun mies ja lapset herkuttelee...
Tsemppiä muille ahmimishäiriöisille! Tupakanpolton lopettaminenkin tuntui helpommalta, tupakkaa ei sentään tuputeta jokapaikassa....
Sulla on jonkin ravintoaineen puute.
http://patrikborg.blogspot.fi/
Tiivistetysti: Useimpien ongelma yleensä on, että syötte liian vähän aamulla/päivällä/viikolla, ja se sitten kostautuu. Samoin kaiken maailman kiellot lisäävät ahmimista. Lisäksi 90-luvun rasvakammoisuus jätti monelle liian vähän rasvaa ruokavalioon.
Eilen taas illalla mässytellessä mietin, miksi kiusaan itseäni sillä tavalla. Olo oli tukala ja vatsa tosi kipeä. Niveliä kolotti niinkuin aina kun syön hiilarivoittoisesti. Päähän sattui, väsytti.
Tuli sellainen olo, että perkele nyt tämä loppuu. Taas. Aika monta kertaa olen päättänyt saman.. mä en OSAA PÄÄSTÄ TÄSTÄ KIERTEESTÄ EROON!!! :( On hyviäkin päiviä tosin, yleensä ne päivät kun olen töissä saan jotenkin pidettyä itteni kasassa enkä sorru ahmimiseen.
Tänään en haluaisi ahmia. Haluaisin että tämä olisi se uuden elämäni ensimmäinen päivä.
Tunnistan itsessäni jo nyt ne ajatukset jotka ajaa ahmimiseen. "Ei mulla ole muutakaan tekemistä tänään". "Jos ahmin vielä tänään niin huomenna.... " , "Kaapissa on niin paljon kaikkea hyvää, ne menee muuten hukkaan" .. "Mitä yhdellä päivällä lisää enää on väliä" .. "Ei kukaan tiedä eikä huomaa"
Tunnistan valehtelevani itselleni ihan 100-0 ja inhoan itseäni sen vuoksi. Silti en osaa pysäyttää tätä!!!
Olipa kamala tunne alkaa lukemaan oma teksti tästä ketjusta ja tajuta, että on edelleen samassa jamassa.
Mulle sokerin ja jauhojen jättäminen on mahdotonta, koska en tykkää niistä ruoka-aineista mitä ihmiset syövät noiden tilalla. Olen selannut valtavasti blogeja ja ne ruuat on jotain ihan kamalaa. Jos mä löytäisinkin terveellisen ja mun mielestä hyvänmakuisen ruokavalion, niin mulla olis pieni mahdollisuus toipua tästä "sairaudesta".
Rakastan makaronia, leipää ja perunaa. Ne kun jättää pois ja siirtyy salaattilinjalle, niin mun elämänlaatu huononee ihan liikaa.
[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 09:55"]
Olipa kamala tunne alkaa lukemaan oma teksti tästä ketjusta ja tajuta, että on edelleen samassa jamassa. Mulle sokerin ja jauhojen jättäminen on mahdotonta, koska en tykkää niistä ruoka-aineista mitä ihmiset syövät noiden tilalla. Olen selannut valtavasti blogeja ja ne ruuat on jotain ihan kamalaa. Jos mä löytäisinkin terveellisen ja mun mielestä hyvänmakuisen ruokavalion, niin mulla olis pieni mahdollisuus toipua tästä "sairaudesta". Rakastan makaronia, leipää ja perunaa. Ne kun jättää pois ja siirtyy salaattilinjalle, niin mun elämänlaatu huononee ihan liikaa.
[/quote]
Jauhojen ja sokerin jättäminen ei tarkoita salaattilinjaa. Ja kasvispainotteinen ruoka on tosi hyvää ja herkullista, jos vain vähän viitsii opetella laittamaan ja maustamaan ruokaa.
[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 10:03"][quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 09:55"]
Olipa kamala tunne alkaa lukemaan oma teksti tästä ketjusta ja tajuta, että on edelleen samassa jamassa. Mulle sokerin ja jauhojen jättäminen on mahdotonta, koska en tykkää niistä ruoka-aineista mitä ihmiset syövät noiden tilalla. Olen selannut valtavasti blogeja ja ne ruuat on jotain ihan kamalaa. Jos mä löytäisinkin terveellisen ja mun mielestä hyvänmakuisen ruokavalion, niin mulla olis pieni mahdollisuus toipua tästä "sairaudesta". Rakastan makaronia, leipää ja perunaa. Ne kun jättää pois ja siirtyy salaattilinjalle, niin mun elämänlaatu huononee ihan liikaa.
[/quote]
Jauhojen ja sokerin jättäminen ei tarkoita salaattilinjaa. Ja kasvispainotteinen ruoka on tosi hyvää ja herkullista, jos vain vähän viitsii opetella laittamaan ja maustamaan ruokaa.
[/quote]
Kyllä se aika paljon tarkoittaa. Salaattia ja vihanneksia eikä ne ole hyviä vaikka miten maustaa. Ja kun olen vasta aikuisiällä opetellut syömään lihaa eikä se edelleenkään maistu mun mielestä hyvälle kovinkaan usein, niin jäljelle jää lisukkeeksi vain kana ja kala.
Täällä kans yks ahmija. Mulla tuntuu olevan teihin muihin se ero, että jos karkkia ei ole saatavilla, vedän vaikka ruisleipää saadakseni kylläisen olon jotenkin. Olen miljoona kertaa koittanut aloittaa karkkilakkoja, ja kun ne ei ole toimineet niin päättää viikosta vain yhden karkkipäivän. Ja aina sorrun jossain vaiheessa.
Uskon, että auttais kun jättäis valkoset viljat ja pastat ja kaikki pois. Mutta olen opiskelija, joten makaronit sun muut kuuluu edullisuutensa vuoksi aika olennaisina ruokavalioon... En tiedä, olisiko mulla varaa muuttaa ruokavaliotani hiilarittomaksi.
[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 10:08"]
[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 10:03"][quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 09:55"] Olipa kamala tunne alkaa lukemaan oma teksti tästä ketjusta ja tajuta, että on edelleen samassa jamassa. Mulle sokerin ja jauhojen jättäminen on mahdotonta, koska en tykkää niistä ruoka-aineista mitä ihmiset syövät noiden tilalla. Olen selannut valtavasti blogeja ja ne ruuat on jotain ihan kamalaa. Jos mä löytäisinkin terveellisen ja mun mielestä hyvänmakuisen ruokavalion, niin mulla olis pieni mahdollisuus toipua tästä "sairaudesta". Rakastan makaronia, leipää ja perunaa. Ne kun jättää pois ja siirtyy salaattilinjalle, niin mun elämänlaatu huononee ihan liikaa. [/quote] Jauhojen ja sokerin jättäminen ei tarkoita salaattilinjaa. Ja kasvispainotteinen ruoka on tosi hyvää ja herkullista, jos vain vähän viitsii opetella laittamaan ja maustamaan ruokaa. [/quote] Kyllä se aika paljon tarkoittaa. Salaattia ja vihanneksia eikä ne ole hyviä vaikka miten maustaa. Ja kun olen vasta aikuisiällä opetellut syömään lihaa eikä se edelleenkään maistu mun mielestä hyvälle kovinkaan usein, niin jäljelle jää lisukkeeksi vain kana ja kala.
[/quote]
Ei tarkoita. Sä olet siis nirso aikuinen, jolla on makuaisti jäänyt kehittymättä. Etkä näköjään edes halua muuttaa ruokailutottumuksiasi. No, pysy sitten nykyisessä ruokavaliossasi. Myös terveellisestä ruoasta saa hyvää, ja kun pahimmasta sokerikoukusta on päässyt, alkaa arvostaa sitä terveellistä, kevyttäkin ruokaa.
Mä syön myös sitä ruisleipää, kaakaojauhetta, ruokaa mielettömiä määriä jne.
Jotain pitää saada syödyksi. Kaikista pahinta tässä on se, että olen allerginen esim. Maissille ja vaniljalle ja ruisleivistä vatsa tulee tajuttoman kipeäksi ja silti syön niitä.
Olen idiootti.
Minulla on niin, että kun olen laihduttanut ja sitten ainnittelen saavutetussa painossa, tulee kausi, jolloin kroppa toimii noin. Eli kroppa lakaa vaatia pudotettua painoa takaisin. Tulee valtava syömishimo ja paino tulee takaisin. Kroppa tosin varmistaa haluamansa painon vielä muutamalla ekstrakilolla ennen kuin lopettaa tuon lisäruuan vaatimisen.
Sitten ahminta loppuu.
[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 10:12"][quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 10:08"]
[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 10:03"][quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 09:55"] Olipa kamala tunne alkaa lukemaan oma teksti tästä ketjusta ja tajuta, että on edelleen samassa jamassa. Mulle sokerin ja jauhojen jättäminen on mahdotonta, koska en tykkää niistä ruoka-aineista mitä ihmiset syövät noiden tilalla. Olen selannut valtavasti blogeja ja ne ruuat on jotain ihan kamalaa. Jos mä löytäisinkin terveellisen ja mun mielestä hyvänmakuisen ruokavalion, niin mulla olis pieni mahdollisuus toipua tästä "sairaudesta". Rakastan makaronia, leipää ja perunaa. Ne kun jättää pois ja siirtyy salaattilinjalle, niin mun elämänlaatu huononee ihan liikaa. [/quote] Jauhojen ja sokerin jättäminen ei tarkoita salaattilinjaa. Ja kasvispainotteinen ruoka on tosi hyvää ja herkullista, jos vain vähän viitsii opetella laittamaan ja maustamaan ruokaa. [/quote] Kyllä se aika paljon tarkoittaa. Salaattia ja vihanneksia eikä ne ole hyviä vaikka miten maustaa. Ja kun olen vasta aikuisiällä opetellut syömään lihaa eikä se edelleenkään maistu mun mielestä hyvälle kovinkaan usein, niin jäljelle jää lisukkeeksi vain kana ja kala.
[/quote]
Ei tarkoita. Sä olet siis nirso aikuinen, jolla on makuaisti jäänyt kehittymättä. Etkä näköjään edes halua muuttaa ruokailutottumuksiasi. No, pysy sitten nykyisessä ruokavaliossasi. Myös terveellisestä ruoasta saa hyvää, ja kun pahimmasta sokerikoukusta on päässyt, alkaa arvostaa sitä terveellistä, kevyttäkin ruokaa.
[/quote]
Mä olen ollut sokerittomalla ja gluteenittomalla ruokavaliolla monta kertaa. Mulla on kolme vaihdetta: joko mässään herkkuja tai paastoan. Sokeriton ja gluteeniton ruokavalio tuli kuvaan, kun olen yrittänyt normalisoituttaa mun syömistä. Se kuitenkin loppuu aina siihen, kun kyllästyin siihen etten koskaan saanut minkään valtakunnan makuelämyksiä ruuasta. Ei auta vaikka kokeilin kaikenmaailman reseptejä ja selailin ihan liian usein netistä blogeja ja hyviä ja terveellistä ruokaohjeita.
Voin hyvin uskoa, että mun makuaisti on jäänyt kehittymättä, mutta eipä se ole pakottamallakaan kehittynyt.
Karppaamalla saa ahmimishäiriön kuriin paremmin kuin muilla menetelmillä. Kun kroppa saa oikeanlaista ravintoa, ei tarvita edes sitä kuuluisaa "itsekuria"...