Miksi taas päiväkotipaikka vertaislapsena integroituun erityisryhmään?
Millä perusteella päivähoitopaikkoja jaetaan?
Meidän perheessä toinen lapsi iältään on nyt aloittamassa päiväkodissa ja lapsi sai paikan integroidusta erityisryhmästä vertaislapseksi, ns. normilapseksi siis. Meillä vaan on jo jonkin verran kokemusta kyseisistä ryhmistä, koska esikoinen aikoinaan oli sellaisessa, myöskin vertaislapsena. Eikä ne kokemukset ole niin loisteliaita. Juu, plussaa on pieni ryhmäkoko ja useampi aikuinen, mutta siihen ne sitten jääkin. Itsekin suhtauduimme asiaan hyvin positiivisesti aluksi, koska joka paikasta kuuli niitä hyviä kokemuksia, mutta todellisuus olikin sitten ihan toinen.
Lapsemme oli ryhmässä, missä oli hyvin paljon ongelmia aikuisten määrästä huolimatta, koska näiden aikuisten kaikki aika meni vaikeiden erityislasten asioiden setvimiseen. Tämän myötä vertaislapset saivat selvitä käytännössä omillaan, ei aikuisilla heille sen enempää aikaa ollut kuin ns. normiryhmissä. Tämän lisäksi lapsemme usein oli itkuinen tai muuten pahoilla mielin päiväkodista hakiessa, ja syykin selvisi, kun kuulimme, mitä kaikkea päivän aikana oli tapahtunut. Tilanne muuttui onneksi paremmaksi, kun lapsi sai päivähoitopaikan muualta.
Nyt olo on lähinnä epäuskoinen, alkaako se sama rumba taas? Periaatteessa pitäisi kai suhtautua avoimin mielin, koska eri ryhmä ja eri päiväkoti, mutta silti. Kiinnostaisi kyllä tietää, että millä perusteella lapsia heitellään noihin erityisryhmiin, varsinkin kun jo toisen lapsen kohdalla sama homma. Ilmeisesti vanhempienkaan mielipide ei juuri mitään merkitse.
Kommentit (124)
Meilläkin kun esikoinen meni integroituun ryhmään vertaislapseksi, niin joka puolelta kuulimme positiivisia kokemuksia siitä, miten ryhmissä on enemmän aikuisia, lapsi oppii paljon jne. Totta kai suhtautuminen oli siksi aluksi positiivinen. Ja tokihan tämä voi edelleen joissain ryhmissä pitää paikkansa, missä ei esimerkiksi ole kovin voimakkaasti käytöshäiriöin oireilevia lapsia, vaan enemmän esimerkiksi kielellistä haastetta omaavia.
Miksi usein mennään aina niiden taitamattomimpien ja erityisten ehdoilla?
Vähän niin kuin koulukiusaamisessa. Kiusaajia ei voi pakottaa vaihtamaan koulua, koska heillä on kuulemma oikeus tuttuun luokkaan ja omiin kavereihin, ja siirto voisi haitata heidän psyykettään. Sen sijaan skipataan kiusatun oikeudet edes turvalliseen kouluympäristöön.
LOL
Jossain muissa maissa erotettaisiin kiusaajat sillä perusteella koulusta, tai laitettaisiin vammaislaitoksiin, koska eivät sopeudu normaalien oppilaiden mukaan.
No ilmoitat päiväkotiin, että ei käy. Ole jämäkkä, mutta kohtelias. Jos eivät suostu, niin ota yhteyttä päiväkodin johtajaan, sitten varhaiskasvatusjohtajaan, jne. Suomi on byrokraattinen maa, jokaisella on johtaja.
En tiedä, pitääkö paikkaansa, mutta kuulemma usein ikätasoonsa nähden edistyneitä lapsia haetaan vertaislapsiksi erityisryhmiin. Plussana nähdään omatoimisuus, taitavuus, hyvät sosiaaliset taidot ja luonteena rauhallisuus.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, pitääkö paikkaansa, mutta kuulemma usein ikätasoonsa nähden edistyneitä lapsia haetaan vertaislapsiksi erityisryhmiin. Plussana nähdään omatoimisuus, taitavuus, hyvät sosiaaliset taidot ja luonteena rauhallisuus.
Siis toisin sanoen terapialeluja muille.
On kyllä jotenkin vastenmielinen systeemi, miten kiltit ja tunnolliset halutaan päiväkoti-ikäisestä alkaen hyödyksi muille. Onneks vanhemmat on usein suojelemassa siinä, ja osa tajuaa kieltäytyä laittamasta lasta häirikköryhmiin.
En suostuisi itse. Normiryhmässäkin 3 v poika oli kuristanut omaa 4 v poikaa takaapäin ihan varoittamatta, huusi päiväuniajat kuin sireeni ja terrorisoi koko päiväkoti. Ja tosiaan vain yksi 3 v. En todellakaan laittaisi omaa lastani tällaiseen ryhmään. Hoitakoon yhteiskunta lasten psykiatriset palvelut kuntoon. Oman lapseni tehtävä ei ole tukea muita, vaan kasvaa ihan rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä jotenkin vastenmielinen systeemi, miten kiltit ja tunnolliset halutaan päiväkoti-ikäisestä alkaen hyödyksi muille. Onneks vanhemmat on usein suojelemassa siinä, ja osa tajuaa kieltäytyä laittamasta lasta häirikköryhmiin.
Sairas systeemi. Koko ajan mennään alatason mukaan.
Minulla on hyvä kokemus. Mun lapsi oli siis myös vertaislapsena erityisryhmässä. Ryhmän erityislapsia oli mm autisti tms joka oli hyvin rauhallinen, down jolla oli paljon sairaalajaksoja, ADHD joka maallikon silmin vaikutti ihan tavalliselta lapselta, kuurojen vanhempien lapsi joka ei osannut kunnolla puhua. Tosi usein oli päiviä kun hoidossa ei ollut yhtään erityislasta. Hoitajat teki paljon retkiä tms niin että mukana oli vain vertaislapsia, monesti jopa niin että vertaislapsiakin oli mukana vain 2-3.
Oudolta kuulostaa monien ajatukset siitä, että terveillä olisi joku perusoikeus erottaa ikäryhmästä vammaiset ja sairaat. Sellaista se on, että meitä syntyy monenlaisia ja kaikkien kanssa täytyisi nykyään tulla toimeen, että normista poikkeavatkin saavat olla siellä, missä muutkin. Siitähän tässä inkluusiossa on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Oudolta kuulostaa monien ajatukset siitä, että terveillä olisi joku perusoikeus erottaa ikäryhmästä vammaiset ja sairaat. Sellaista se on, että meitä syntyy monenlaisia ja kaikkien kanssa täytyisi nykyään tulla toimeen, että normista poikkeavatkin saavat olla siellä, missä muutkin. Siitähän tässä inkluusiossa on kyse.
Ei siinä ole mitään outoa tai paheksuttavaa, että haluaa oman lapsensa parasta. Eikä pidä ajatuksesta, että hän on jotenkin palvelijan tai apuopettajan asemassa siellä varhaiskasvatuksessa/koulussa, jonka pitäisi palvella häntä, eikä päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Oudolta kuulostaa monien ajatukset siitä, että terveillä olisi joku perusoikeus erottaa ikäryhmästä vammaiset ja sairaat. Sellaista se on, että meitä syntyy monenlaisia ja kaikkien kanssa täytyisi nykyään tulla toimeen, että normista poikkeavatkin saavat olla siellä, missä muutkin. Siitähän tässä inkluusiossa on kyse.
Tuohan ei ole inkluusiota.
Inkluusiota on se, että tavalliseen ryhmään/luokkaan tulee muutama erityislapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oudolta kuulostaa monien ajatukset siitä, että terveillä olisi joku perusoikeus erottaa ikäryhmästä vammaiset ja sairaat. Sellaista se on, että meitä syntyy monenlaisia ja kaikkien kanssa täytyisi nykyään tulla toimeen, että normista poikkeavatkin saavat olla siellä, missä muutkin. Siitähän tässä inkluusiossa on kyse.
Ei siinä ole mitään outoa tai paheksuttavaa, että haluaa oman lapsensa parasta. Eikä pidä ajatuksesta, että hän on jotenkin palvelijan tai apuopettajan asemassa siellä varhaiskasvatuksessa/koulussa, jonka pitäisi palvella häntä, eikä päinvastoin.
Se on kuitenkin itsekästä ja heijastaa syrjiviä asenteita. Varhaiskasvatuksen ja koulun tehtävähän ei myöskään ole palvella häntä, vaan valmistaa häntä toimimaan tässä yhteiskunnassa kunnon kansalaisena. Siihen kuuluu taidot ja valmiudet toimia myös erilaisten ihmisten kanssa. Tietenkään vammatonta ei saa alistaa ja hyväksikäyttää avustavana henkilönä, kysehän on vielä lapsesta. Mikäli näin tapahtuu jossakin, niin asia tulee käsitellä. Ehkä täyttää rikoksen tunnusmerkit?
Oma lapseni oli tukilapsena ryhmässä, jossa oli lapsia joilla kielellisiä haasteita. Meidän kohdalla toimi ihan hyvin. Pienempi ryhmä ja enemmän aikuisia, myös erityislastentarhanopettaja, jotka siis eri kuin rinnakkaisessa ryhmässä.
Vierailija kirjoitti:
Oudolta kuulostaa monien ajatukset siitä, että terveillä olisi joku perusoikeus erottaa ikäryhmästä vammaiset ja sairaat. Sellaista se on, että meitä syntyy monenlaisia ja kaikkien kanssa täytyisi nykyään tulla toimeen, että normista poikkeavatkin saavat olla siellä, missä muutkin. Siitähän tässä inkluusiossa on kyse.
Miksei tämä toimeen tuleminen koske myös erityislapsia?
Jokaisella päivähoitolapsella ja oppilaalla on oikeus ennenkaikkea turvalliseen ympäristöön. Jos tämä ei toteudu, on jossain vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oudolta kuulostaa monien ajatukset siitä, että terveillä olisi joku perusoikeus erottaa ikäryhmästä vammaiset ja sairaat. Sellaista se on, että meitä syntyy monenlaisia ja kaikkien kanssa täytyisi nykyään tulla toimeen, että normista poikkeavatkin saavat olla siellä, missä muutkin. Siitähän tässä inkluusiossa on kyse.
Ei siinä ole mitään outoa tai paheksuttavaa, että haluaa oman lapsensa parasta. Eikä pidä ajatuksesta, että hän on jotenkin palvelijan tai apuopettajan asemassa siellä varhaiskasvatuksessa/koulussa, jonka pitäisi palvella häntä, eikä päinvastoin.
Se on kuitenkin itsekästä ja heijastaa syrjiviä asenteita. Varhaiskasvatuksen ja koulun tehtävähän ei myöskään ole palvella häntä, vaan valmistaa häntä toimimaan tässä yhteiskunnassa kunnon kansalaisena. Siihen kuuluu taidot ja valmiudet toimia myös erilaisten ihmisten kanssa. Tietenkään vammatonta ei saa alistaa ja hyväksikäyttää avustavana henkilönä, kysehän on vielä lapsesta. Mikäli näin tapahtuu jossakin, niin asia tulee käsitellä. Ehkä täyttää rikoksen tunnusmerkit?
Vanhemman kuuluu ajatella lapsensa parasta. Lapsen tehtävä varhaiskasvatuksessa/koulussa ei ole hoitaa niitä aikuisten tehtäviä. Se on sen varhaiskasvatuksen/koulun tehtävä, ei toisen lapsen.
Ja jos se vammaton lapsi pannaan sinne 20 erityislapsen joukkoon, mikähän se hänen roolinsa muu on kuin rauhoittaa/opettaa kieltä/ottaa vastaan häiriökäytöstä, himmata omaa kehitystään jne.
Minun lapseni oli edellisessä koulussa aina se, joka pantiin retkillä riehujan pariksi, pulpettiin rauhoittamaan ja opettamaan jne. Jopa nelosen tansseissa juuri hänen parikseen ilmaantui se pahin häröilevä adhd.
Se on väärin. Myös sillä terveellä, fiksulla, kielissä etevällä lapsella on oikeus saada kehittyä omalla parhaalla tavallaan. Hänellä on oikeus saada varhaiskasvatuksesta/koulusta tuki omaan kehitykseensä.
Hän ei ole kiltti pikkupiika, nöyrä apuopettaja, ikuinen kakkossijalla vuoroaan odottava, toisen luokan kansalainen. Enkä todellakaan anna kasvattaa hänestä sellaista!
Eihän niissä aina mitään käytösongelmaisia ole. Täällä integroidussa ryhmässä oli esim. pari kuulovammaista, down-lapsi eikä yhtään aggressiivista tms. lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oudolta kuulostaa monien ajatukset siitä, että terveillä olisi joku perusoikeus erottaa ikäryhmästä vammaiset ja sairaat. Sellaista se on, että meitä syntyy monenlaisia ja kaikkien kanssa täytyisi nykyään tulla toimeen, että normista poikkeavatkin saavat olla siellä, missä muutkin. Siitähän tässä inkluusiossa on kyse.
Ei siinä ole mitään outoa tai paheksuttavaa, että haluaa oman lapsensa parasta. Eikä pidä ajatuksesta, että hän on jotenkin palvelijan tai apuopettajan asemassa siellä varhaiskasvatuksessa/koulussa, jonka pitäisi palvella häntä, eikä päinvastoin.
Se on kuitenkin itsekästä ja heijastaa syrjiviä asenteita. Varhaiskasvatuksen ja koulun tehtävähän ei myöskään ole palvella häntä, vaan valmistaa häntä toimimaan tässä yhteiskunnassa kunnon kansalaisena. Siihen kuuluu taidot ja valmiudet toimia myös erilaisten ihmisten kanssa. Tietenkään vammatonta ei saa alistaa ja hyväksikäyttää avustavana henkilönä, kysehän on vielä lapsesta. Mikäli näin tapahtuu jossakin, niin asia tulee käsitellä. Ehkä täyttää rikoksen tunnusmerkit?
Mikä velvollisuus ns normilapsella on joutua sellaiseen ryhmään, missä ei esimerkiksi saa tarpeeksi ikätasoistaan haastetta oppimisen suhteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oudolta kuulostaa monien ajatukset siitä, että terveillä olisi joku perusoikeus erottaa ikäryhmästä vammaiset ja sairaat. Sellaista se on, että meitä syntyy monenlaisia ja kaikkien kanssa täytyisi nykyään tulla toimeen, että normista poikkeavatkin saavat olla siellä, missä muutkin. Siitähän tässä inkluusiossa on kyse.
Miksei tämä toimeen tuleminen koske myös erityislapsia?
Jokaisella päivähoitolapsella ja oppilaalla on oikeus ennenkaikkea turvalliseen ympäristöön. Jos tämä ei toteudu, on jossain vikaa.
Sitähän siellä ollaan opettelemassa. Varmasti ymmärrät, että joillakin se sairaus tai vammaisuus aiheuttavat toimintarajoitteita, jotka ovat myös sosiaalisia. Turvallinen ympäristö on kaikkien oikeus. Suomi voisi tehdä myös niin, että kaikissa ryhmissä on suhteessa populaatioon ns. erityislapsi, noin yksi per luokka. Sitä en tiedä, miksi näin ei tehdä, vaan tehdään puolittaisia erityisryhmiä.
Pakko kertoa omakohtainen positiivinen kokemus "tukilapsen" vanhemman roolissa. Minä itse toivoin että lapsi pääsisi integroituun ryhmään siinä vaiheessa kun siirtyi pienten ryhmästä isojen puolella. Suurin syy oli ryhmäkoko (tuolloin 12 lasta vs. 21 lasta). Lisäksi tunsin erityisryhmän aikuisia ja tiesin heidät napakoiksi ja motivoituneiksi. Lapsi sopeutui ryhmään hyvin ja oppi sivussa mm. tukiviittomia. Positiivinen kokemus kaikenkaikkiaan.