Tiedostaako yksinkertainen ihminen olevansa yksinkertainen

Olen hidas ja jähmeä. Mietin kovasti sanomisiani, mutta silti suustani pääsee joskus noloja asioita. En kuitenkaan koskaan loukkaa ketään. Minuun raivostutaan hitaiden hoksottimieni takia. Yritän piilotella itseäni ja olla hiljaa ja näkymätön.

Ei yksinkertaisen ihmisen kapasiteetti riitä arvioimaan mutkikkaampia asioita, joten sitä omaa yksinkertaisuuttakaan ei voi ymmärtää.

Kuten joku jo sanoi, niin yksinkertaiset yliarvioivat kykynsä.

Just tässä joku päivä itekseni kelasin että mua pitää varmasti 99% ihmisistä yksinkertaisena. Olen kärsinyt irrationaalisista peloista lapsuudesta lähtien, häiritsevin näistä on sosiaalinen fobia. Olen aika tunteella käyvä persoona muutenkin, joten jutut ja toiminta menee herkästi yli/ali ja jälkeenpäin ihmettelen et mitä sitä oikein taas päässä liikkui.. Mut jotain juttuja oppinut kuitenkin ihan hyvin ja koulukin meni monen aineen osalta keskivertoa paremmin vaikken juuri kirjoja peruskoulussa availlut ja kärsin samalla haastavista mt-ongelmista.

Nyt ehkä osa käytännönasioista sujuu jo paremmin kuin silloin kun stressi oli pahimmillaan, saatto jossain Prismassa parkkihallissa pyöriä 10 minsaa aina ettien mihin sen autonsa oli parkkeerannu ja ties mitä sekoiluja.

Tarkkaile narsistin lentäviä apinoita niin saat vastauksen kysymykseesi.

Jokainen pitää itseään järkevämpänä/fiksumpana kuin muita tuntemiaan.

Ehkä järkevääkin elämän säilymisen kannalta.

Ihmettelen yksinkertainen-sanaa. Sanasta tulee mielikuva mustavalkoisesta varmuudesta, jota tuntee ihminen, joka ei osaa ajatella asioiden eri puolia. Mutta onko sekin yksinkertaisuutta, että asiat tuntuvat ahdistavan monimutkaisilta?

Kuulin koko elämäni olevani tyhmä ja yksinkertainen mutta silti vedin yliopistosta parhaita arvosanoja sain testeistä 154 ja minulla on erityislahjoja joillain alueilla päälle. Että semmosta yksinkertaisuutta sitten . Joku tokaisi no kun sä et osaa tuda osaamisisasi ilmi, sä et osaa. Kun nimenomaan en halua olla esillä tai kilpailla toisten kanssa ollenkaan. Riittä kun haastan itseni.

Vierailija kirjoitti:

Kuulin koko elämäni olevani tyhmä ja yksinkertainen mutta silti vedin yliopistosta parhaita arvosanoja sain testeistä 154 ja minulla on erityislahjoja joillain alueilla päälle. Että semmosta yksinkertaisuutta sitten . Joku tokaisi no kun sä et osaa tuda osaamisisasi ilmi, sä et osaa. Kun nimenomaan en halua olla esillä tai kilpailla toisten kanssa ollenkaan. Riittä kun haastan itseni.

Inhoan lipeviä luikeroita ja "tilan haltuun ottajia pätijöitä" koska ne osaavat yleensä kuitenkin kaikkea heikoimmin ja vaan egollaan liikenteessä omaksi hyväkseen. Mulle ei sellainen riitä. Koen egonsa ympärillä pyörimisen yksikertaisuutena, vaikka toisaalta ymmärrän senkin alkuperää.

Tiedän olevani "hitaampi" muita. Nolottaa kun myöhemmin hoksaa miten meni taas asiat ohi. "Älykköjen" kanssa jutellessa hoksaan kyllä että he juttelevat vain kohteliaisuudesta. Tekisi mieli tokaista suoraan että selvästi olen liian tyhmä keskusteluun joten ollaan molemmat vain hiljaa.

Olen myös huomannut että egoaan esille tuova pitää sellaisia yksinkertaisina joille se ei ole todellakaan yhtään mikään päämäärä. Nykyään pidän itse yksinkertaisena häntä joka luulee että kaikki haluavat julkisuuteen koska minusta se on pahinta mitä voi ikinään tapahtua, että hilluisi julkisuudessa vaan egoaan peilaamassa.

Yksinkertaisuus on ajattelijasta kiinni. Helppo ajatella toisen olevan yksinkertainen, jos ei ymmärrä häntä. Samallalailla sinäkin olet yksinkertainen, jos ajattelet toisista niin.

Olen tuntenut kaksi vähän tyhmempää ihmistä, ja heille oli yhteistä se, että jos joku ei nauranut heidän hölmöille vitseilleen, he alkoivat selittää ja vääntää rautalangasta mallia, että miksi olisi pitänyt nauraa.

Minulla on teoria, että jos tyhmä ja älykäs kohtaa, voi käydä niinkin, että molemmat pitävät toista sinä tyhmempänä osapuolena. Jos he ovat niin eri tasoilla, he eivät pysty ymmärtämään toisiaan.

Eli välttämättä tyhmä ei tajua tyhmyyttään. Suurin osa kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Ei yksinkertaisen ihmisen kapasiteetti riitä arvioimaan mutkikkaampia asioita, joten sitä omaa yksinkertaisuuttakaan ei voi ymmärtää.

Kuten joku jo sanoi, niin yksinkertaiset yliarvioivat kykynsä.

Riippuu varmasti paljonkin siitä, kuinka matalasta älykkyydestä puhutaan. Eihän se kovin paljon vaadi huomata, ettei ymmärrä tai kykene tekemään asioita samalla tavalla kuin älykkäämmät. Ei ylivertaisuusvinouma kai kaikkia simppeleitä koske kuitenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertaisuus on ajattelijasta kiinni. Helppo ajatella toisen olevan yksinkertainen, jos ei ymmärrä häntä. Samallalailla sinäkin olet yksinkertainen, jos ajattelet toisista niin.

Juuri näin. Ihmiset keskittyvät usein täysin eri asioihin. Joku esim. pukeutuu niin että tuntuu mukavalta toinen taas pukeutuu niin että on mahdollisimman trendikäs. Tämän esimerkin tyypit voivat kohdatessaan pitää toisiaan yksinkertaisina.

Niin monella eri tapaa ihmiset voi leimata typeriksi jos heidän käytöstään ei ymmärrä. Ja kaikkien silmissä ei varmaan voi edes samanaikaisesti olla skarppi tapaus. Aina on joku joka näkee asiat totaalisen eri tavalla.