Millaista on olla työtön?
Oletko pitkäaikaistyötön? Millaista elämäsi on? Kerrotaan ja keskustellaan. Ethän tule tähän ketjuun vääntämään tukien määrästä.
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapaus. Vapaus. Vapaus. Irti oravanpyörästä, joka ei anna mitään. Ei stressiä, ei hapannaamoja käskyttämässä, ei pitkiä työmatkoja, ei kellon kyttäämistä. Mutta ei myöskään pikkupalkkaa jonka takia menee hermot ja terveys. Toimeen tullaan hyvin, matkaillaan aina kun toisella lomaa. Terveyskin kunnossa ja kunto kohillaan. Remotoidaan kotia, tehdään hyvää ja terveellistä ruokaa. Harrastetaan. En keksi yhtään hyvää syytä käydä töissä.
Uteliaisuudesta, teillä on varmaan jotain säästöjä tai muuta tuloa?
Ap
Säästöjä pitää olla, niitä kertyy kun olen joskus töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka päivä on kuin sunnuntai, mutta fiilis on kuin maanantaina.
Minulla taas on joka päivä lauantai. Asenteesta se on kiinni.
Niin on.
Työttömänä on tärkeää ettei pidä itseään työttömänä, ei omaksu sitä identiteettiä. Ei anna muiden määritellä itseään.
Tässä vanhassa biisissä kiteytyy kaikki työttömyydestä, vaikka markat onki vaihtuneet euroiksi.
Ihanaa, joka päivä voi tehdä mitä haluaa, vaikka nukkua jos siltä tuntuu. Lisä rahaa saa kun käyttää mielikuitustaan eikä seiso tumput suorina päivittelemässä kurjuuttaan. Naapurinapua tarjolla kaikille ja oma varaisuus kunniaan. Talkoohengessä tottakai.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ollut vuosikymmeniä työtön. Kamalaa kun oma mies, oma suku, kaikki halveksivat.
Kamalaa kuulla. Olet arvokas sellaisena kuin olet, eikä työstatus sitä määritä
Ap
Niinpä naisilla ei statukseen työpaikka merkkaa lainkaan . Miehillä taas työpaikka merkkaa paljon kuinka arvokas on esim..naisten silmissä.
Mmm. Vähän niinkuin olisit töissä päivystyksessä. Periaatteessa sulla on aikaa toisaalta taas ei. Sillä koska haen töitä ja odotan vastauksia niin en voi mennä ja olla niin vapaasti kuin mitä olisin jos en hakisi töitä.
Jos mulle sanottaisiin että en saa ikinä töitä, mut saan joka kuukausi 500e, niin mä tekisin valintoja ja päätöksiä ja eläisin omaa elämääni eritavalla mitä mä nyt elän. Mut koska haen töitä jne niin elän toisella tavalla. Ja tässä voi mennä pitkään. Ideaaleints olisi että minulla olisi töitä, siksi niitä tavoittelen, toiseksi paras olisi se että eläisin "rehellisesti" työttömänä ja surkein vaihtoehto on tämä miten nyt elän... Toivottavasti saan töitä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ollut vuosikymmeniä työtön. Kamalaa kun oma mies, oma suku, kaikki halveksivat.
Kamalaa kuulla. Olet arvokas sellaisena kuin olet, eikä työstatus sitä määritä
ApNiinpä naisilla ei statukseen työpaikka merkkaa lainkaan . Miehillä taas työpaikka merkkaa paljon kuinka arvokas on esim..naisten silmissä.
Ei välttämättä työpaikka, mutta raha yleensäkkin.
Onhan se kivaa. Olen ollut viimeisimmän koulutukseni jälkeen kolmisen vuotta työttömänä. Tulen toimeen vähällä rahalla ja olen aina osannut nauttia senhetkisen elämäntilanteen hyvistä puolista, olinpa töissä, koulussa tai työttömänä. Sosiaalinen paine on ikävää, meidät kaikki on kasvatettu niin luterilaisiksi. Mutta olen onnellinen siitä, että kun avoimia työpaikkoja on kymmeniä tuhansia ja työttömiä satoja tuhansia, niin en määrittele omaa arvoani tai elämäni mielekkyyttä työttömyyden, vaan aivan muiden asioiden pohjalta. Minulla ei ole koskaan ollut hinkua statuksen tai isojen rahojen perään, tärkeämpää on oma ja läheisten hyvinvointi ja elämän pienet ilot. Olen laiska yksilö, mutta työttömänäkin haluan oppia ja tehdä uusia asioita, niin teoreettisia kuin käytännöllisiäkin. Ymmärrän, että elämäni olisi monelle maanpäällinen helvetti, mutta minulle tämä kelpaa. Enkä tunne moraalista velvoitetta tuottaa yhteiskunnalle verorahoja, siinä missä en töissä ollessani ikinä kiukutellut veroista enkä niiden käyttökohteista.
Mukavaa. olen 26 vuotias työtön työnhakija. Olen ollut töissä on/off, osa-aikaista. Nyt keskityn saamaan oman pikku yrityksen pystyyn. Mukavaa herätä kun haluaa, nukun hyvin, syön hyvin, harrastan ja liikun säännöölisesti ja elän terveellisesti, olen tehnyt suuren elämäntapamuutoksen ja jos olisin ollut töissä niin tuskimpa olisin onnistunut ja mieletäni näin tasapainossa kuin nyt. Nykyään työskentely on kyllä aika saatanasta, kiire, pieni palkka, stressi, ei arvostusta. Oikeasti haluatteko tuota elämää? Onko oma kunnia tärkeämpää kuin oma terveys? Minua ei kiinnosta jos jotkut huutelevat olevani saamaton tai laiska koska satun olemaan työtön, olen tehnyt paljon itseni eteen, tehnyt työtä nuoresta asti kukaan ei ole minun eteeni tehnyt tässä yhteiskunnassa, olen ollut kiusattu koko lapsuuden, nyt käytän teidän kurjien kiusaajien veroja jotta voin rakentaa hitaasti mutta vakaasti omaa elämääni HAH :) senkus huutelette ja haukutte meitä työttömiä, katsokaa peiliin ja tajutkaa ettei työpaikkoja myöskään ole ja vaikka on niin palkkaa niistä ei saa tarpeeksi että voisi elää hyvää elämää. Se on se raaka todellisuus monet ei vaan halua myöntää.
Vierailija kirjoitti:
Mukavaa. olen 26 vuotias työtön työnhakija. Olen ollut töissä on/off, osa-aikaista. Nyt keskityn saamaan oman pikku yrityksen pystyyn. Mukavaa herätä kun haluaa, nukun hyvin, syön hyvin, harrastan ja liikun säännöölisesti ja elän terveellisesti, olen tehnyt suuren elämäntapamuutoksen ja jos olisin ollut töissä niin tuskimpa olisin onnistunut ja mieletäni näin tasapainossa kuin nyt. Nykyään työskentely on kyllä aika saatanasta, kiire, pieni palkka, stressi, ei arvostusta. Oikeasti haluatteko tuota elämää? Onko oma kunnia tärkeämpää kuin oma terveys? Minua ei kiinnosta jos jotkut huutelevat olevani saamaton tai laiska koska satun olemaan työtön, olen tehnyt paljon itseni eteen, tehnyt työtä nuoresta asti kukaan ei ole minun eteeni tehnyt tässä yhteiskunnassa, olen ollut kiusattu koko lapsuuden, nyt käytän teidän kurjien kiusaajien veroja jotta voin rakentaa hitaasti mutta vakaasti omaa elämääni HAH :) senkus huutelette ja haukutte meitä työttömiä, katsokaa peiliin ja tajutkaa ettei työpaikkoja myöskään ole ja vaikka on niin palkkaa niistä ei saa tarpeeksi että voisi elää hyvää elämää. Se on se raaka todellisuus monet ei vaan halua myöntää.
Viestisi loppuosa ei kyllä kieli mistään tasapainosta, sen verran menee aggressiiviseen suuntaan
Paras mahdollinen elämäntapa. Ei herätyskellon tuomaa vatutusta. Voi herätä ja käydä nukkumaan silloin kun huvittaa. Unirytmistä ei tarvitse kantaa huolta. Ei maanantai-oloja, jolloin aina odotellaan perjantaita, eikä sunnuntai-oloja, jolloin jännitetään maanantaita. Voi harrastaa aamusta iltaan sitä mitä mieli tekee.
Ihmettelen näitä, jotka sanovat, ettei ole varaa tehdä mitään. En tiedä mitä shoppailua tai motocrossia näiden pitäisi työttöminä saada harrastaa, mutta itselläni on ainakin enemmän harrastuksia kuin ehdin harrastamaan. Muutama esimerkki harrastuksistani, jotka eivät maksa maltaita: Tennis, pingis, biljardi, petanque, sulkapallo, jalkapallo, lenkkeily, frisbeegolf, punttien nostelu, metsäily, kalastus, hiihtäminen, uiminen, netteily, rakastelu, himailu.
Ihanaa olla työtön . Aluksi kun jouduin työttömäksi ajattelin miten selviän rahallisesti ja ajankäytön suhteen . Nyt mukava nukkua ja valvoa milloin huvittaa olen keksinyt kaikkea pientä puuhaa. Aamupäivällä käyn monesti kahvilla kaupungilla , päivällä kiertelen kirpputoreilla ja sitten kunnostan vanhoja huonekaluja, välillä pelailen jotain .
Rahaakin jää enemmän omaan käyttöön kun elatusmaksut pienenivät eikä tule kuluja työmatkoista ja ruokailuista. Työssäkäydessä rahaa ei ollut silloinkaan sen enempää .Nyt aikaa tehdä kaikkea kivaa ja terveyskin parempi nyt ei stressiä eikä uupumista.
En suosittele työntekoa kenellekään ellei siitä saa kunnon korvausta, saman saa helpommalla. Työ vie terveyden .Ja uskokaa tai älkää sitä tulee ihan hyvin toimeen 500-600 eurolla asumiskulujen jälkeen .Esim.. sen verran jää toimeentuloasiakkaille ja monelle elatusvelvolliselle jotka käy töissä.
Tylsää 😩 Olen nyt jo pari viikkoa ollut käytännössä työtön 😔
Pääsin osa-aikaeläkkeelle, kun kroppa suht hajalla työnteosta. Etsin ensin innokkaasti töitä, mutta tietyt rajoitukset tekevät sen hankalaksi. Nyt ole jo puolen vuoden jälkeen aika masentunut. Kivut ja muut oireet rajoitravat elämää, mutt mielellään jotain tekisin. Täyseläkkeelle en taida päästä. En en haluaisi mennä edes ulis kotoa ja tiedostan, että alan olla sairaalloisen masentunut, mutten oikein tiedä mitä tehdä. Tuilla pärjään niin kauan kuin on ansiosidonnainen ja osaeläke. Sen jälkeen en tiedä miten käy.
Krooninen ketutus päällä. Säästöjä on vähän mutta muuta omaisuutta ei lainkaan. Työttömänä olen ollut enemmän kuin töissä. Tällä hetkellä en edes hae töitä. Ei perhettä eikä kovin kummoista sosiaalista elämää. En jaksa kuulumisten kyselyä mikä on aina sellaista vaivaannuttavaa mitäs olet puuhaillut, no enpä erityistä. Valitettavasti määrittelen itseni työttömyyden kautta.
Vierailija kirjoitti:
Pääsin osa-aikaeläkkeelle, kun kroppa suht hajalla työnteosta. Etsin ensin innokkaasti töitä, mutta tietyt rajoitukset tekevät sen hankalaksi. Nyt ole jo puolen vuoden jälkeen aika masentunut. Kivut ja muut oireet rajoitravat elämää, mutt mielellään jotain tekisin. Täyseläkkeelle en taida päästä. En en haluaisi mennä edes ulis kotoa ja tiedostan, että alan olla sairaalloisen masentunut, mutten oikein tiedä mitä tehdä. Tuilla pärjään niin kauan kuin on ansiosidonnainen ja osaeläke. Sen jälkeen en tiedä miten käy.
Lepäile nyt ainakin koronoiden ohi kaikessa rauhassa. Hoida itteäs jos jotain on tehtävissä.
Vierailija kirjoitti:
Krooninen ketutus päällä. Säästöjä on vähän mutta muuta omaisuutta ei lainkaan. Työttömänä olen ollut enemmän kuin töissä. Tällä hetkellä en edes hae töitä. Ei perhettä eikä kovin kummoista sosiaalista elämää. En jaksa kuulumisten kyselyä mikä on aina sellaista vaivaannuttavaa mitäs olet puuhaillut, no enpä erityistä. Valitettavasti määrittelen itseni työttömyyden kautta.
Jos puhuttais työttömien sijasta vaikka vapaa-ajan ammattilaisista.
TE - toimisto on veemäinen, nöyryyttää ja juoksuttaa turhilla kursseilla.
Muuten menee ok. Opiskelen työväenopistossa japania, arabiaa ja ranskaa. Käyn em. opiston tanssitunneilla, luen kaunokirjallisuutta kirjoina ja eri alojen väitöskirjoja netistä. Pyöräilen, sauvakävelen, teen punttitreeniä kotona.
Juoruilen kavereitteni kanssa.
E.kor kävin taidenäyttelyissä.
Rahaa on niukasti.
Minulla taas on joka päivä lauantai. Asenteesta se on kiinni.