Millaista on olla työtön?

No kyllä minua pitkäaikaissairasta ainakin kiusataan vähintään 3kk välein puheluilla ja ennen koronaa ihan tapaamisillakin:( Joskus aktivoituivat muutaman viikonkin välein soittelemaan näitä kyttäys-puheluitaan,siis pitkäaikaistyöttömälle, jolla ei oikein mitään mahdollisuuksia edes työllistyä enää ja tietävät sen kyllä itsekin varsin hyvin. Jonninjoutavaa "valmennusta", kurssia ja ilmaistyöitä tyrkytetään, kun tietävät itsekin, etten enää kelpaa palkkatöihin pitkien sairaslomien ja niiden kautta entisestäänkin isontuneiden CV:n aukkojeni takia.

Jonnekin vaan pitää tunkea ja saada kotoa "syrjäytymästä"näihin niiden puuhapelleilyihin joista ei siis mitään hyötyä oikeasti ole työllistymiselle, ajan ja energianhukkaa ovat vaan useimmille/kaikille:( Ennemmin kyllä "syrjäytyisin" eli eläisin rauhassa keskenäni kotonani perustulolla, kuin laukkaisin autottomaa ja tosiaan sairaana muutenkin näissä turhissa kurssi-ja ilmaistyö- limboissa!

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö työttömänä kärsiä miten siitä työkkärin ahdistelusta? Tuleeko työhönhakuosoituksia tai muunlaisia kursseille pakottamisia tietyin välein? Jonkinlainen ikikarenssikin lienee mahdollinen, jos jatkuvasti kieltäytyisi?

Huhtikuussa viimeksi kuului sieltä suunnalta mitään. Kuukauden päästä lupasivat soittaa, vielä ei ole kuulunut. Viikottain käyn netissä katsomassa, että kaikki kunnossa.

Olen ollut huvikseni jo noin kolme vuotta työttömänä. Välillä tehnyt töitä jotain 3 päivää kuukaudessa.

Olisiko tuon kolmen vuoden aikana yhdesti soitettu työkkäristä.

Tuskin tulen enää ikinä menemään kokoaikaiseen työhön.

Voitolla yöhön kun saa olla työtön.

Itse olen aika nuori vielä, mutta minulle työttömyys on kyllä tunne siitä, etten ole osa mitään ja kuulu minnekään. Sellainen ulkopuolisuuden ja tarkoituksettomuuden tunne. Olen muutenkin yksinäinen ihminen. Aluksi kaikki tuntuu juuri kuin olisi lomalla ja mieliala on parempi. Sitten tulee se ole ettei tämän kaiken kuitenkaan tahtoisi jatkuvan ja tulevaisuus alkaakin jopa pelottaa. Ei tahtoisi pudota kyydistä näin aikaisin. Samalla itsellä ei ole paljon rahaa ja työkkäri on innokas ehdottamaan, vaikka mitä kursseja yms jos en töitä saa. Olo on aika tukala ja mielelläni tekisin jotain pienempi palkkaistakin työtä, koska saisin kuitenkin rahaa ja olisi jokin paikka missä käydä. Ymmärrän silti sen, että työ rasittaa monesti, mutta ei työttömyyden haluaisi jatkuvan silti. Itsekin olen hyvä keksimään tekemistä, mutta joskus mieliala vaan laskee ja tunnen oleni todella yksinäiseksi ja epäonnistuneeksi.

Vierailija kirjoitti:

Siinä se, siihen tottuu. Rajattomasti aikaa, mutta ei varaa tehdä mitään. Työttömänä miehenä saa parisuhteen unohtaa heti kättelyssä. On aikaa lukea kirjoja itseä kiinnostavista aihepiireistä. Toisaalta ei ole kavereita, joiden kanssa keskustella niistä. Joskus ilahdutan naapureitani ja väännän kitarakaapista nupit kaakkoon.

Häirikkökin vielä, helvetin elätti!