Millaista on olla työtön?
Oletko pitkäaikaistyötön? Millaista elämäsi on? Kerrotaan ja keskustellaan. Ethän tule tähän ketjuun vääntämään tukien määrästä.
Kommentit (66)
Joka päivä on kuin sunnuntai, mutta fiilis on kuin maanantaina.
Mikset kokeilisi itse? Työttömäksi kun on helppo kuulemma jättäytyä.
Jos sun täytyy kysyy, ei voi selittää. Kokeile itse.
Ihan jees. Laiskottelen vaan, syön hyvin, vaimo pitää hyvänä.
En ole pitkäaikaistyötön.
Seuraan joka arkipäivä työpaikkailmoituksia ja vastaan sellaisiin, joihin minulla on annettavaa ja joilla vaikuttaisi olevan jotain annettavaa minulle.
Koko ajan on läsnä huoli siitä, onko työllistyminen mahdollista, kelpaanko minnekään. Vahvaa riittämättömyyden tunnetta. Joka kerta, kun puhelin soi, jännityn. 10 vuotta sitten puhelu tarkoitti automaattisesti hyviä uutisia, nykyään enää ei. Myös sähköpostit kirpaisevat, mutta paljon vähemmän.
Aikani kuluu tietokoneella tai lukien sekä kotitöitä tehden. Haastattelut ovat nykyään onneksi Teamsissa, joten niihin menee paljon vähemmän aikaa. Meikkiä pitää olla, mutta hiuksia ei tarvitse laittaa, ei lähteä minnekään, ja keskustelut ovat napakampia kuin livenä.
Ihanaa, saa tehdä mitä haluaa milloin haluaa. Tosin mitään mikä maksaa ei voi tehdä, mutta onneksi itse pidän lähes ilmaisista asioista, kuten vanhojen tavaroiden kunnostus, jooga, siivoaminen ja nukkuminen.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ollut vuosikymmeniä työtön. Kamalaa kun oma mies, oma suku, kaikki halveksivat.
Kamalaa kuulla. Olet arvokas sellaisena kuin olet, eikä työstatus sitä määritä
Ap
Tuntuu epäreilulta. Olen työtön vaikka olen sairas ja eläkeläinen olisi oikeampi titteli. En pystyisi työtä tekemään jos jostain kumman syystä sitä saisin. Kelan asiantuntijan mielestä en ole sairas. Lääkäreiden mielestä olen.
Miten edes on mahdollista olla vuosikymmeniä työtön? Täytyy olla jonkinsortin saamattomuudesta kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ollut vuosikymmeniä työtön. Kamalaa kun oma mies, oma suku, kaikki halveksivat.
Kamalaa kuulla. Olet arvokas sellaisena kuin olet, eikä työstatus sitä määritä
Ap
Kiitos. Kyllä tämä on kamalaa. Mies on ns työhullu kuten hänen edesmenneet vanhempansakin ja vuosien saatossa hän on alkanut halveksimaan.
Siinä se, siihen tottuu. Rajattomasti aikaa, mutta ei varaa tehdä mitään. Työttömänä miehenä saa parisuhteen unohtaa heti kättelyssä. On aikaa lukea kirjoja itseä kiinnostavista aihepiireistä. Toisaalta ei ole kavereita, joiden kanssa keskustella niistä. Joskus ilahdutan naapureitani ja väännän kitarakaapista nupit kaakkoon.
Vapaus. Vapaus. Vapaus. Irti oravanpyörästä, joka ei anna mitään. Ei stressiä, ei hapannaamoja käskyttämässä, ei pitkiä työmatkoja, ei kellon kyttäämistä. Mutta ei myöskään pikkupalkkaa jonka takia menee hermot ja terveys. Toimeen tullaan hyvin, matkaillaan aina kun toisella lomaa. Terveyskin kunnossa ja kunto kohillaan. Remotoidaan kotia, tehdään hyvää ja terveellistä ruokaa. Harrastetaan. En keksi yhtään hyvää syytä käydä töissä.
Letkeää. Kunhan jättää muiden halveksunnan omaan arvoonsa.
Viikonpäivillä ei oikein ole merkitystä, kuin ei kellonajoillakaan. Rahaa ei oikein ole mihinkään, joten on keksittävä kaikkee ilmaisviihdykettä. Autoa mulla ei ole käytössä, liikun paljon pyörällä ja kävellen.
Vierailija kirjoitti:
Vapaus. Vapaus. Vapaus. Irti oravanpyörästä, joka ei anna mitään. Ei stressiä, ei hapannaamoja käskyttämässä, ei pitkiä työmatkoja, ei kellon kyttäämistä. Mutta ei myöskään pikkupalkkaa jonka takia menee hermot ja terveys. Toimeen tullaan hyvin, matkaillaan aina kun toisella lomaa. Terveyskin kunnossa ja kunto kohillaan. Remotoidaan kotia, tehdään hyvää ja terveellistä ruokaa. Harrastetaan. En keksi yhtään hyvää syytä käydä töissä.
Uteliaisuudesta, teillä on varmaan jotain säästöjä tai muuta tuloa?
Ap
Päivän aikana on yleensä ihan mukavaa, kun huomio on aina jossain, useimmiten netissä.
Aamut ovat kauheimpia. Herään alakuloisena siitä miten tyhjää elämä on. Ahdistaa miten vuodet vierivät enkä pääse elämässä eteenpäin, johtuen omasta saamattomuudesta ja pelkäämisestä. Tuntuu että se sama herääminen vain toistaa itseään samanlaisena, niin kuin välissä ei olisi tapahtunut mitään. Tätä kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Mutta ehkä tuo on vain sellaista aamumasista ja oikeasti kaikki on hyvin.
Samanlaista kuin kotirouvana. Mies käy töissä niin rahaakin on ihan riittävästi.
Kuukauden kesälomalla kyllä haaveilin, että olisi voinut se sama jatkua pidempäänkin. Yleensähän sanotaan, että kyllä se ajan mittaan alkaa tympimään, mutta epäilen että minulla ei tekisi ollenkaan vaikeaa vaan olla.
Mä olen ollut vuosikymmeniä työtön. Kamalaa kun oma mies, oma suku, kaikki halveksivat.