INTJ-persoona ja ihmissuhteet
Muistaakseni INTJ:n jossain kuvauksessa sanottiin, että ihmissuhteet ovat INTJ:n akilleen kantapää. INTJ:t ovat stereotyyppisesti asiakeskeisiä ihmiskeskeisyyden kustannuksella. Tarkoittaako tämä sitä, että INTJ-persoonilla on yleensä vaikeuksia ihmissuhteissa? Onko parisuhteen löytäminen vaikeaa INTJ:lle? Tässä pätee vielä sekin aspekti, että INTJ on persoonallisuustyypeistä toiseksi harvinaisin (?), joten muita tyyppejä edustavat ihmiset eivät useinkaan ymmärrä heitä. Onko teillä muita ajatuksia aiheeseen liittyen? Tai kokemuksia?
Kommentit (116)
Persoonallisuustyypit näkyvät aivokuvantamisessa reaaliajassa. Tästä voitte tämänkin ketjun höpönpöpön heittelijät katsoa kun UCLA:n professori puhuu aiheesta Talks at Google -luentosarjassa:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te INxx tyypit teette työksenne? Etenkin, jos ei ole matemaattista tai teknistä osaamista? Töissä aina suurin stressi työkaverit .
Eikö kukaan ole töissä?
INTJ, yritysjohdon konsultti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te INxx tyypit teette työksenne? Etenkin, jos ei ole matemaattista tai teknistä osaamista? Töissä aina suurin stressi työkaverit .
Eikö kukaan ole töissä?
Olen koodari enkä osaa enää kuvitella itseäni muualle. Toki nuorena tuli tehtyä kaikenlaista työtä, mutta parhaimmillani olen kun saan istua koneella yksin.
Täällä INTJ-nainen. MIksi meitä täällä Vauvalla näkyy olevan aika paljon johtuu siitä, että INTJ puhuu mieluiten kirjoittamalla. Blogit, kirjoitusryhmät, foorumit, keskustelupalstat, kommenttiosastot, Wikipedia jne. sieltä INTJ:n todennäköisimmin löytää.
Olen ollut sinkkuna 16 vuotta ihan ongelmitta. Edelliset suhteet ovat olleet nuoruuden kevyitä "seukkailuja". En ole asunut kenenkään kanssa saman katon alla enkä tiedä jaksaisinko sellaista edes. Toivottavasti löydän jonkun joskus ja saan kokea parisuhteenkin, mutta rimani on sillä tavalla "korkealla", että jos parisuhde ei paranna elämäni laatua, en ole kiinnostunut.
Ylipäätään en ole kiinnostunut ihmisistä tai sosiaalisista kanssakäymisistä, jos ne eivät paranna elämäni laatua. Koskee myös pomoja ja muita auktoriteettihahmoja.
Mulla intj:nä on elämässä sellainen ristiriita, että kaipaan ihmistä ja ihmisiä ja seuraa, enkä sitten kuitenkaan jaksa yhtään.
INF olen ilmiselvästi, mutta viimeinen kirjain on 50/50 J ja P, riippuen olenko spontaanissa ADHD-moodissa vai nihkeilevän analyyttisessä asperger-moodissani. Nämä vaihtelevat aika randomisti. Ihmissuhteissa molemmat aiheuttavat tietynlaisia ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Mulla intj:nä on elämässä sellainen ristiriita, että kaipaan ihmistä ja ihmisiä ja seuraa, enkä sitten kuitenkaan jaksa yhtään.
Luulisin että ainakin itsellä synkkaisi hyvin toisen INTJ:n tai samankaltaisen persoonan kanssa. Epänormaalit tarvitsee epänormaalia seuraa että jaksaa vuorovaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
INTJ täällä, nainen jopa. En sanoisi että ihmisten kanssa seurustelu olisi hankalaa. Ennenkaikkea se on uskomattoman turhauttavaa, niin harvalla on minäkuva joka edes jollakintavoin olisi totuudenmukainen. Vapaa-aikana valitsen siis koirani ja luonnon. Kirjoja unohtamatta. Tai lapsiani. Olin nuorempana naimisissa mutta päätin erota koska itseään tyhmemmän miehen kanssa on todella haastavaa elää. Jotta asiat mutkistuisivat entisestään niin olen huomiotahettävän kaunis. Hirvittävää haaskausta.
Voi hitsi olipas kuin omasta elämästä. Tämä jo vanha ketju mutta pistämpä kuitenkin viestiä. Olen nainen ja INTJ. Kauniiksi sanottu ja kun lisää että vartalo kurvikas ja isot rinnat sekä pituutta mallin mitoilla niin varmaan tiedätte millaiset miehet pyörineet ympärillä. Minullakaan ei ole juuri ystäviä ollut kuin muutana elämän varrella. Olen ollut pääasiassa naisvaltaisilla aloilla töissä ja se naisvaltaisten työpaikkojen kulttuuri on omanlaisensa. Yksi työpaikka oli jossa oli enemmistö insinöörimiehiä. Tykkäsin olla ja ne kahvikeskustelut.. ei voi verrata muihin.
Olen ollut kyllä naimisissa ja 3 lasta tehty. Ei ollut onnellinen avioliitto ja nyt jo kauan aikaa sitten eronnut. Sen jälkeen sinkkuna mitä muut jaksavat ihmetellä aina vaan. Minussa jotain vikaa kun en ketään huoli. No ei ole ollut tarjolla sellaisia joiden kanssa voisi käydä mielenkiintoisia keskustella kaikesta maan ja taivaan väliltä. Niitä keskusteluja kaipaisin ja varmasti kaikki muukin natsaisi. Nämä INTJ miehet eivät uskalla ilmeisesti ottaa kontaktia. Turhauttavaa näiden vähemmän älykkäiden miesten mielenkiinnon kohteena olla ja katson etten ole hirveästi menettänyt kun nämä ovat niin.. en viitsi edes tähän sitä sanaa laittaa. Turhauttavaa.
KILTTIYS kirjoitti:
Unohda nuo INTTI persoonat sun muut käärmeöljy hupatukset.
Voit olla Extrovertti jos vaan niin päätät. Persoonallisuus ei ole kiveen hakattu vaan voit omalla toiminnallasi edesauttaa sen muodostumista.
Jordan Peterson selaukseen, salille, parturiin, proteiinia ja rasvaa tankkiin.
Ole röyhkeä, itsevarma, dominoiva. Ole Moderni Mies.
Pointti on, että INTJ ei halua llla ekstrovertti. Miksi hän noin silloin tekisi?
Olisiko hyvä idea perustaa jonkunlainen treffisivusto introverteille intj ja intp ihmisille? Tulisko siitä mitään kun kaikki introvertteja? 🤔
Olen INTJ-nainen, ja ihmissuhteita mulla ei käytännössä nyt keski-iässä ole. Puolisoa en löytänyt koskaan, miehet ei vaan pidä tällaisista henkisesti miesmäisistä tyypeistä. Ehkä mieletön kauneus olisi voinut kompensoida, mutta olin vain ihan ookoon näköinen tavis, nuorena ihan söpö sillä tavalla kun nuoret nyt yleensä on, mutta en kaunotar.
En muutenkaan osaa jutella ihmisten kanssa, ja olen vaivautunut koko ajan seurassa, ja he minun seurassani. Nykyään ei haittaa, olen ihan tyytyväinen erakkoelämääni. Joskus nuorempana suretti, kun jäi haaveilemani perhe-elämä kokematta.
Suurin ongelma on se, että jos petyn ihmisen käytökseen tarpeeksi monta kertaa, se on ovi kiinni ja ihminen ulos.
Minussa ei ole pisaraakaan anteeksiantoa, ja se tekee minusta ikävän ihmisen.
Kaikenlaiseen tuubaan tekin uskotte.