D-vitamiini
D-vitamiinin puutos ja lasten infektiot
Kolumbialaistutkimuksessa D-vitamiinin puutos liittyi kouluikäisten lasten suolisto- ja korvatulehduksiin.
Plasman 25-OH-D-vitamiinin pitoisuudet mitattiin 475 lapselta. Vuoden seurannan aikana vanhemmat kirjasivat muistiin erilaisten infektioiden oireita. D-vitamiinin puutokseksi luokiteltiin arvon 50 nmol/l alittava pitoisuus, joka todettiin 10 %:lla lapsista. Noin puolella pitoisuus oli 50–75 nmol/l, jota myös pidettiin pienenä arvona.
D-vitamiinin puutokseen liittyi noin kaksinkertainen oksennus- ja ripulitaudin ja korvatulehduksen riski. Sen sijaan kuumeiset yskätaudit eivät liittyneet tilastollisesti D-vitamiinin puutokseen. (Thornton KA ym. Pediatr Infect Dis J 2013;32:585)
Tuore tutkimusnäyttö viittaa siihen, että nykysuositusten mukainen D-vitamiinin annostus johtaa liian pieneen seerumin kalsidiolipitoisuuteen eikä turvaa riittävää D-vitamiinin saantia. Tutkimme terveistä vastasyntyneistä koostuvassa aineistossa eri D-vitamiiniannosten vaikutusta seerumin kalsidiolipitoisuuteen, kalsiumaineenvaihduntaan ja luustoon. Tutkimuksessa satunnaistettiin sokkoutetusti 113 vastasyntynyttä saamaan D3-vitamiinia kahden viikon iästä kolmen kuukauden ikään saakka joko 10, 30 tai 40 µg vuorokaudessa. Tavoitteena oli saavuttaa kolmen kuukauden iässä arvon 80 nmol/l ylittävä seerumin kalsidiolipitoisuus ilman haittavaikutuksia. D-vitamiinipitoisuuden lähtöarvot määritettiin syntymän jälkeen napaverinäytteestä, eikä pitoisuuksissa havaittu eroja ryhmien välillä. Napaverinäytteessä kalsidiolipitoisuus oli keskimäärin ainoastaan 53 nmol/l, vaikka valtaosa äideistä oli käyttänyt raskauden aikana säännöllisesti D-vitamiinilisää. Kolmen kuukauden iässä lasten seerumin kalsidiolipitoisuus oli annoksen mukaan keskimäärin 88, 124 ja 153 nmol/l. Kalsidiolin tavoitepitoisuus seerumissa saavutettiin kaikilla lapsilla, joiden vuorokausiannos oli 30 tai 40 µg.
http://jcem.endojournals.org/content/97/11/4139.abstract
D-vitamiinin annos ja pitoisuudet
Puolet rintaruokaa saaneista kanadalaisvauvoista, joille annettiin D-vitamiinia 10 µg vuorokaudessa, saavutti arvon 75 nmol/l ylittävän 25-OH-D3-vitamiinin pitoisuuden plasmassa kolmen kuukauden iässä. Tähän tavoitearvoon pääsi vielä suurempi osa 20 tai 30 µg D-vitamiinia saaneista lapsista ja kaikki niistä, joille vitamiinia annettiin 40 µg. Pitoisuudet pyrkivät kuitenkin pienentymään yhden vuoden ikään mennessä.
(Gallo S ym. JAMA 2013;309:1785)
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247
Ammattilaiset huolissaan suomalaisten D-vitamiinin saannista!
http://www.orion.fi/Julkaisut-ja-media/Lehdistotiedotteet/Arkisto/2013/Ammattilaiset-huolissaan-suomalaisten-D-vitamiinin-saannista
Lasten tutkimuksessa vuonna 2010-2011, 202:sta lapsesta ainoastaan 1:llä oli veren D-vitamiinipitoisuus 80 nmol/l ja kaikilla muilla selvästi alle
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf
D-vitamiinin puutos on yleistä suomalaisessa aikuisväestössä – D2D-väestötutkimus 2007
http://www.laakarilehti.fi/files/lehdisto/SLL42013_miettinen_191212.pdf
Ainoastaan 15%:lla oli yli 75 nmol/l ja muut alle 75 nmol/l. Kukaan ei ylittänyt 100 nmol/l.
Optimaalinen on 100-150 nmol/l.
New vitamin D recommendations set by panel of experts in Central Europe
10 µg (mikrogramma) = 400 IU tai KY (kansainvälinen yksikkö)
10 ng/ml = 25 nmol/L
50 ng/ml = 125 nmol/L
https://www.vitamindcouncil.org/vitamin-d-news/new-vitamin-d-recommendations-set-by-panel-of-experts-in-central-europe/
More than a third of global population have low vitamin D, study finds
New data from a systematic review of almost 200 population-based studies shows that more than a third of populations worldwide may suffer from low levels of vitamin D.
Kommentit (65)
Tohtori Tolosen arveluttavat artikkelit... Uskotko oikeesti, että Tolonen tekee tiukkaa objektiivista tieteellistä tutkimusta vitamiinien oikeista määristä??? Eiköhän tutkimusmaailmasta ole poimittu ne Polosen agendaa ajavat tulokset ja vastustavat tai neutraalit tutkimustulokset jätetty huomiotta. vaikka perustuisikin tieteeseen, niin ei se tarkoita, että Tolonen on objektiivinen Suositustensa kanssa.
"Lääkäri haukkuu uudet D-vitamiinisuositukset – "Suomi on diabetesmaa ja se johtuu tästä"
D-vitamiinien suositusmäärää olisi pitänyt nostaa uusissa ravitsemussuosituksissa huomattavasti korkeammalle, sanoo erikoislääkäri ja kirjailija Hannu Vierola. Vähäinen vitamiinimäärä selittää Vierolan mukaan esimerkiksi sen, miksi Suomessa tavataan niin paljon diabetestä. Myös Itä-Suomen yliopiston tutkija pitää D-vitamiinimääräsuositusta liian konservatiivisena.
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin Hannu Vierolan mielestä uudet pohjoismaiset D-vitamiinisuositukset on jätetty liian alhaiselle tasolle. D-vitamiinin uudet suositusmäärät ovat 10 mikrogrammaa päivässä aiemman 7,5 mikrogramman sijaan.
- Suomi on diabetesmaa ja se johtuu pitkälti siitä, että D-vitamiinia ei saada tarpeeksi. Vitamiinin yhteyttä diabetekseen on tutkittu paitsi Suomessa, myös Yhdysvalloissa. Jos D-vitamiinia ei saa tarpeeksi, 1. tyypin diabetesriski nousee, sanoo iisalmelainen Vierola.
Hän ihmettelee uusia vitamiinisuosituksia ja olisi odottanut vähintään määrän tuplaamista.
- Kymmenen mikrogrammaa on historiallinen annos. Määrä pitäisi nostaa 40 mikrogrammaan. Annostus tulisi olla myös yksilöllistä, esimerkiksi ylipainoisilla ja monisairailla määrää tulisi nostaa.
Tällä hetkellä D-vitamiinisuositus EU:ssa on 50 µg ja Yhdysvalloissa 100 µg. Syyskuussa keskieuroppalainen 19 asiantuntijan paneeli suositteli terveille aikuisille 25–50 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Erikoislääkäri Hannu Vierola ihmetteleekin, miksi Pohjoismaat poikkeavat tästä linjasta.
- Jos Keski-Euroopassakin on yli tuplasti korkeammat suositukset, miksi meillä joilla talvi on pimeämpi, suositukset jätetään noin matalalle tasolle? Toivoisin asiaa päättävään työryhmään mukaan esimerkiksi lääkäreitä, nyt mukana on vain ihmisiä, jotka eivät edes hoida potilaita työkseen, Vierola sanoo."
Meillä sydään D-vitamiinia näin:
kesällä 10-20 mikrogrammaa päivässä
syksy 20-35 mikrogrammaa
talvi 40-50 mikrogrammaa
keväällä vähennellään pikku hiljaa kesän annoskokoihin.
tautiaikoina voidaan ottaa vielä ylimääräisiä D-vitkuja pitkin päivää max 100 mikrogrammaan asti.
yhdeltä lapsistamme mitataan kahden vuoden välein veren D-vit pitoisuus ja se ei ole ylittänyt 85mol koskaan.
lapset 4v,9v,12v ja 13v.
Joo, no pitäisi ottaa huomioon että joskus vuonna 2007 tehdyt tutkimukset ovat käytännössä vanhentuneita ja monet saavat D-vitamiinia nykyään jopa liikaa.
http://www.iltalehti.fi/terveys/2013100417569310_tr.shtml
Kolme vuotta sitten syksyllä 2010 USAn Tiedeakatemian alainen Institute of Medicine kun antoi uuden suositukset niin siinä yhteydessä mainitsivat myös, että D-vitamiinista on viime vuosina tullut oikea muotivitamiini mutta näyttö ei riitä suositusten nostoon sen enempää.
D-vitamiinia tarvitaan kohdusta hautaan riittävästi, jotta pysyy sen puutteesta johtuvat taudit ja vaivat loitolla.
D-vitamiini maksaa 10€ vuodessa annoksella 50-100µg/vrk (iHerb).
Toki tuon 10€ voi säästää ja laittaa rahansa lääkäreihin ja lääkkeisiin tai vaikka yhteen pizzaan.
Tosin joutuu säästämään 20 vuotta, jotta pääsee lääkärille ja saa lääkkeet
D-vitamiinista säästetyillä rahoilla.
Esim. jos saa murtuman ja menee päivystykseen, niin se maksaa monta kymppiä + matkat.
Hintaa tulee päivystysmaksuista, lääkkeistä ja ennen kaikkea inhimillisestä kärsimyksestä. Kipsi jalassa ollaan monta viikkoa ja sen jälkeen opettelet uudestaan kävelemään, kun kaikki jalan lihakset oat surkastuneet.
Huonolla tuurilla murtuma luutuu väärin ja kivut ovat seurana lopun ikää ja sillehän hintaa ei osaa kukaan laskea.
Ja toki kannattaa hakea terapiaa, jos joka kulman takana näkyy joku pillerikauppias, joka haluaa sinun rahasi menevän D-vitamiiniin.
Tässä iso tietopaketti D-vitamiinista.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247