Suomen tabut joista ei puhuta
Tuli toisesta ketjusta mieleen Suomessa olevat TABUT joista ei vaan puhuta. Mistä sinä et pysty puhumaan tai onko jokin, mikä ansaitsisi päivänvalon, mutta siitä ei vaan tuoda esille?
Aloitan itse aiheella KORRUPTIO. Esim.
- poliittiset virkanimitykset
- lahjukset
- hyväveliverkosto
- rikollisten suojelu
- ay-liikkeet
- madia
Onko näissä oikeasti korruptiota vai onko se vain populistista puhetta?
Kommentit (423)
Vierailija kirjoitti:
Summa, joka esim. varhaiskasvatuksessa kuluu tulkkaukseen vieraskielisten perheiden asioissa (aloituskeskustelu, vasut, vanhempainillat jne per perhe) kun tulkin tuntihinta on yli 100€ ja heidät on joka kerta varattava vähintään tunniksi + edestakaiset matkat päälle esim. 100km päästä. Ryhmässä voi olla tarve jopa yli 5 eri kielen tulkille, joten lasku on suuri.
Iso osa myös tuen resursseista, puheterapiasta ja erityisopen palveluista kuluu s2-lasten tarpeisiin, jotta saataisiin heidät edes joten kuten samalle viivalle suomalaisten kanssa.
Samaan aikaan lelut ja pelit hajoavat käsiin, eikä uusia ole vara ostaa.
Mitä maksaa kun pako lai sen vammaista lasta kuljetetaan äitinsä kanssa kaupungista A kaupunkiin B tutkimuksiin. Tulkki ajatetaan paikalle kaupungista C. Näillä kaupungeilla on välimatkaa useita satoja kilometrejä. Pak olai sleirillä lapsi olisi todennäköisesti kuollut alle vuoden ikäisenä. Suomessa lapsi eli 4 vuotiaaksi. Lapsi oli syvästi vammainen ei puhunut, ei liikkunut eikä ollut tässä maailmassa. Lasta tutkittiin paljon ja yhteiskunta maksoi ja ja järjesti kaiken.
Toinen tapaus. Työtä ikänsä tehnyt suomalainen mies sairastuu unisairauteen. Hänen pitää mennä tutkimuksiin helsinkiin. Ei kykene enää ajamaan autoa eikä pysty matkustamaan yksin sairautensa takia kun saa sekavuus kohtauksia. Mies tarvitsisi saattajan. Vähävarainen perhe pyytää kelalta/sossulta apua junalippuihin jotta saattaja pääsee mukaan. Apua ei saa.
Suomen taso on laskenut kaikin tavoin.
Täällä ei osata tehdä enää oikein mitään.
Suomi on ylpeillyt monilla aloilla, kuten tekstiilit, kengät, muotoilu, kuvataiteet, arkkitehtuuri, tieteet.
Nyt se on historiaa. Teemme virheitä virheen perään, jotka pahentavat tilannetta.
Suomen kalakannat on tuhottu. Rakentaminen on kammottavan rumaa. Liikenne ei toimi.
Me ressukat emme saa edes marjoja poimittua. Siihen tarvitaan intialaisia, jotka kiskovat varvut juurineen.
Kamalinta on, että tälle kaikelle ei voi mitään. Suomalainen luonne on rapistunut: itsekkyys on korkein arvo. Olemme riitaisia, epävieraanvaraisia, töykeitä ja nurkkakuntaisia. Täällä vallitsi kansallisylpeys ja yhdessä tekemisen meininki. Ei enää.
Ihmiset olivat iloisia, auttoivat toisiaan, oli talkoohenkeä, huumorintaju.
Asiat tehtiin kunnolla. Nyt ne tuodaan kiinasta. Käsillä tekemisen taito on hävinnyt.
Surku juttu.
Säälin 90-luvulla ja sen jälkeen syntyneitä, vaikka teillä onkin hoplopsynttärit (mikä liekin) prinsessakakku ja uusi Ipad.
En vaihtaisi osaani kanssanne mistään hinnasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina puhutaan ”suomalaisten erityisestä luontosuhteesta”, vaikka täällä täällä tehdään jatkuvasti ihan järkyttäviä eläinsuojelurikkomuksia koti-, tuotanto- ja villieläimiä kohtaan.
Kissoja hylätään luontoon tuhansittain, villieläinten päälle ajetaan tahallaan autolla ja moottorikelkalla ja jätetään kitumaan, turkistarhoilla ja tehotuotannossa tapahtuu laiminlyöntejä jne., lista on loputon.
Tuoreimpana osoituksena suomalaisten erityisestä suhteesta luontoon on tänä keväänä-kesänä räjähdysmäisesti lisääntynyt roskaaminen ja häiriköinti kansallispuistoissa ja suojelluilla retkeilyalueilla. Tätä on yritetty hyssytellä toteamalla vain että metsään tottumattomat ihmiset eivät ehkä ole tienneet ettei luontoon saisi heitellä roskia... Niinpä tietysti, kaupungeissahan saa ilmeisesti roskata ihan miten haluaa?
Kyllä se minua kiinnostaa millaiset ihmiset on tämän roskaamisen takana. Lähellä kotiani on pieni suojelualue missä käyn lenkillä ja vaikka onneksi siellä ei juuri roskia näy niin silti IHMETYTTÄÄ mikä hemmetin into joillakin on heittää nimenomaan vaikea pääsyiselle suoalueelle niitä täysiä roskapusseja? Varsinkin kun niitä roskiksia on varmasti löytynyt matkanvarrella suolle mennessä.... Ei vain voi ymmärtää ihmisiä miksi pitää luontoa roskata tai ylipäätään ympäristöä....
Joko idän tai Romanian kansalaisia. Kehitysmaissa ei roskaamisesta välitetä.
Vierailija kirjoitti:
Suomen taso on laskenut kaikin tavoin.
Täällä ei osata tehdä enää oikein mitään.
Suomi on ylpeillyt monilla aloilla, kuten tekstiilit, kengät, muotoilu, kuvataiteet, arkkitehtuuri, tieteet.Nyt se on historiaa. Teemme virheitä virheen perään, jotka pahentavat tilannetta.
Suomen kalakannat on tuhottu. Rakentaminen on kammottavan rumaa. Liikenne ei toimi.
Me ressukat emme saa edes marjoja poimittua. Siihen tarvitaan intialaisia, jotka kiskovat varvut juurineen.Kamalinta on, että tälle kaikelle ei voi mitään. Suomalainen luonne on rapistunut: itsekkyys on korkein arvo. Olemme riitaisia, epävieraanvaraisia, töykeitä ja nurkkakuntaisia. Täällä vallitsi kansallisylpeys ja yhdessä tekemisen meininki. Ei enää.
Ihmiset olivat iloisia, auttoivat toisiaan, oli talkoohenkeä, huumorintaju.
Asiat tehtiin kunnolla. Nyt ne tuodaan kiinasta. Käsillä tekemisen taito on hävinnyt.
Surku juttu.
Säälin 90-luvulla ja sen jälkeen syntyneitä, vaikka teillä onkin hoplopsynttärit (mikä liekin) prinsessakakku ja uusi Ipad.
En vaihtaisi osaani kanssanne mistään hinnasta.
No ei täällä Suomessa kyllä mitenkään kamalalla tolalla asiat ole. Käväisepä jossakin muualla: ei voi luottaa poliisiin, virkamiehiin, kauppiaaseen, tulliin. Kaikkialla huijataan ja kaipaillaan lisämaksua välistä (Venäjä). Oikeutta ei ole, saat keksittyjä sakkoja. Koulutus ja sairaanhoito maksavat. Ei ole toimivaa vesi-, viemäröinti- ja sähköverkkoa. Saat sähköiskun, kun menet suihkuun (tämä kävi Kuubassa hotellissa). Pistokkeesta roikkuu johtoja (Espanja). Rakentaminen on ala-arvoista, uusi talo sortuu, seinä onkin pahvista. Ei ole kunnon katuvalojakaan. Tai teitä (Tansaniassa). Bussissa roikkuu ihmisiä ulkopuolellakin ja asiakkaat työntävät bussia kuraan kiinni jäädessä.
Jengi kerjää kaduilla ja käy kiinni, jos olet valkoinen. Et saa näyttää varakkaalta tai sinut ryöstetään - tämä päivällä Equadorissa. Kaikkialla on roskia ja paskaa, haisee ja on tauteja ja loisia, joihin ei Suomessa ole törmätty sitten 1950-luvun (tuberkuloosi, täit). Käykääs Afrikan maissa, Lähi-Idässä, Etelä-Amerikassa tai Itä-Euroopassa. Thaimaat ja muut on jo nähty kai. Halpaa on, muttei kansalaiselle.
Ihana palata aina Suomeen! Ihmiset luotettavia, perus sivistyneitä ja kaikki toimii!
Tabu on se että isoin muhiva ongelma piilee laiskassa, ylipainoisessa ja mukavuudenhaluisessa, sekä valittettavan usein päihdeongelmaisessa, kantaväestössämme.
Vierailija kirjoitti:
Suomen taso on laskenut kaikin tavoin.
Täällä ei osata tehdä enää oikein mitään.
Suomi on ylpeillyt monilla aloilla, kuten tekstiilit, kengät, muotoilu, kuvataiteet, arkkitehtuuri, tieteet.Nyt se on historiaa. Teemme virheitä virheen perään, jotka pahentavat tilannetta.
Suomen kalakannat on tuhottu. Rakentaminen on kammottavan rumaa. Liikenne ei toimi.
Me ressukat emme saa edes marjoja poimittua. Siihen tarvitaan intialaisia, jotka kiskovat varvut juurineen.Kamalinta on, että tälle kaikelle ei voi mitään. Suomalainen luonne on rapistunut: itsekkyys on korkein arvo. Olemme riitaisia, epävieraanvaraisia, töykeitä ja nurkkakuntaisia. Täällä vallitsi kansallisylpeys ja yhdessä tekemisen meininki. Ei enää.
Ihmiset olivat iloisia, auttoivat toisiaan, oli talkoohenkeä, huumorintaju.
Asiat tehtiin kunnolla. Nyt ne tuodaan kiinasta. Käsillä tekemisen taito on hävinnyt.
Surku juttu.
Säälin 90-luvulla ja sen jälkeen syntyneitä, vaikka teillä onkin hoplopsynttärit (mikä liekin) prinsessakakku ja uusi Ipad.
En vaihtaisi osaani kanssanne mistään hinnasta.
Olen 90 luvulla syntynyt ja samaa mieltä kanssasi,, erittäin surkeaa tämä nykymeno, teknologia on tuhonnut sosiaalisen kanssakäymisen,,ja kaikki noi mainitsemasi asiat ei päde enää tähän päivään:( kävellään vaan kylmästi ohi jos joku esim on kaatunut eikä pääse ylös, ihmiset videokuvaa toisten ihmisten hätää yms...
Tabu, josta ei puhuta: syrjäytyneestä ei koskaan tule tuottavaa kansalaista. Huumehörhöt voisi siis hoidella pois häiritsemästä vaikka johonkin saareen. Ja turhaan niitä ongelmaisia tuodaan muualta maailmasta tänne vielä lisää.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten pahoinvoinnin syyt. Mielenterveydellisistä syistä on valtavat määrät ihmisiä sairaslomalla tai eläkkeellä, mutta siitä mikä ne ongelmat aiheuttaa ei puhuta ollenkaan tarpeeksi.
MT-ongelmat ovat erittäin suuri tabu Suomessa edelleen - toki muuallakin maailmassa, mutta ei se ole mikään syy olla perehtymättä siihen, miksi suuri osa kansasta kärsii (joskus useistakin) mielenterveyden häiriöistä.
Sivuan tässä myös sitä, miksi Suomessa esiintyy niin paljon alkoholin väärinkäyttöä: moni käyttää sitä ns. "itselääkityksenä," koska itse ongelmaa ei haluta hoitaa (tai siihen ei ole resursseja jne.). Ja puhun kokemuksesta - itselläni on nyt nelikymppisenä vihdoin pari diagnoosia, joita aiemmin fiksuna "hoidin" alkoholilla, koska tuntui, että pää ei vain kestä. Olen työssäkäyvä, niin sanotusti normaali nainen, en se perinteinen kossua kittaava äijä joka jahtaa perheensä kirvettä heiluttaen talviseen yöhön... Toisin sanoen, "functional alcoholic."
Omassa tapauksessani piti oikein väen vängällä anoa ja rukoilla, että auttakaa nyt herranjumala, tämä addiktio vie minulta hengen. Määrättiin vain masennuslääkkeitä (en ole masentunut) ja höpöteltiin jotain unirytmistä ja ruokavaliosta jne. Terveydenhoidon ammattilaiset järjestäen eivät olleet kuulevinaankaan, mitä sanoin: aina, kun mainitsin, että olen alkoholisti, heidän reaktionsa oli oudon vähättelevä. Osa tuntui jopa oikein säikähtävän, ja sitten taas kerrottiin, että jospa liikuntaa kokeilisit jne.
Omat MT-ongelmani ovat alkaneet jo varhaislapsuudessa. Minun kokemukseni oli se, että MT-ongelmia vähätellään, alkoholismista ei saa rehellisesti puhua, eikä siihen mitään apuakaan kyllä tunnu saavan.
Onnekseni (ja etenkin läheisteni onneksi) en ole väkivaltainen, mutta valitettavasti olen hyvin tietoinen siitä, miten addiktioni on heihinkin vaikuttanut erittäin negatiivisesti. Mutta mitäpä siinä tekemään, kun apua pyytää, anoo, rukoilee, ja kukaan ei kuuntele. (Itse olen puhunut asiasta terveydenhoitajan, lääkärini, psykiatrin sekä psykoterapeutin kanssa, mutta he tuntuvat jatkuvasti vain vähättelevän juomisongelmaani ja tuputtavat koko ajan masennuslääkkeitä. Pääsin nyt vihdoin terapiaan, mutta se oli kovan taistelun takana...)
Meitä alkkiksiakin on monenlaisia, monia eri tarinoita. Koen suurta häpeää riippuvuudestani, toivon että terapian avulla pääsen tästä helvetin esikartanosta vihdoin pois.
Sitä ei saa sanoa ääneen että vihervassarit ovat tuhoamassa koko suomen
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole töitä läheskään kaikille halukkaille ja iso osa työllisistäkin tekee töitä jo niin halvalla, ettei sillä elä kunnolla Suomen hintatasolla. Tilanne muuttuu koko ajan huonompaan suuntaan eikä sitä muuta mikään koulutuspaikkojen lisääminen tai työttömien kiusaaminen. Lisäksi halpatyövoimaa tuodaan koko ajan enemmän maahan, vaikka työttömiä on jo kotimaassakin sietämätön määrä. Halpatyön edullisuus ei siirry kuitenkaan kuluttajalle halvempina tuotteina, vaan yrittäjien ja sijoittajien taskuun.
Itse tein siivouskeikkatyötä 8-9€/h, kun firma ottaa asiakkaalta yli 50€/h. Asiakkaan siivousvälineet, itse sain firmalta paidan, pari rättiä ja ikkunalastan sekä lasiskrapan käyttöön, sekä maksoin itse liikkumiseni kohteisiin. Firmalle ei käytännössä tule muita kuluja kuin rekrytointi, hallinnon kulut, nettisivut ja markkinointi, itsellä kk-palkka jäi alle 1100 euroa kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Aina puhutaan ”suomalaisten erityisestä luontosuhteesta”, vaikka täällä täällä tehdään jatkuvasti ihan järkyttäviä eläinsuojelurikkomuksia koti-, tuotanto- ja villieläimiä kohtaan.
Kissoja hylätään luontoon tuhansittain, villieläinten päälle ajetaan tahallaan autolla ja moottorikelkalla ja jätetään kitumaan, turkistarhoilla ja tehotuotannossa tapahtuu laiminlyöntejä jne., lista on loputon.
Jep. Ja metsiä saa avohakata jopa pesintäaikaan, monet suot on jo ojitettu ja vanhat metsät ovat lähes kadonneet. Monimuotoisuus on köyhtynyt ja moni laji joutunut uhanalaisten listalle. Silti Suomessa on "parasta metsänhoitoa maailmassa" ja "puut kyllä kasvavat", muttei ymmärretä, ettei se liito-orava pärjää yksitoikkoisessa talousmetsässä tai löydä sopivaa metsää tosta noin vaan. Tuntuu, että on aivan kummajainen, kun haluaa oikeasti vaalia suomalaista luontoa ja sen eläimiä, mutta saa heti vain "viherpiiperö" -haukkuja niskaan. Luonnolla ei tunnu enää Suomessakaan olevan muuta arvoa kuin rahallinen ja ihmisen saama hyöty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten pahoinvoinnin syyt. Mielenterveydellisistä syistä on valtavat määrät ihmisiä sairaslomalla tai eläkkeellä, mutta siitä mikä ne ongelmat aiheuttaa ei puhuta ollenkaan tarpeeksi.
MT-ongelmat ovat erittäin suuri tabu Suomessa edelleen - toki muuallakin maailmassa, mutta ei se ole mikään syy olla perehtymättä siihen, miksi suuri osa kansasta kärsii (joskus useistakin) mielenterveyden häiriöistä.
Sivuan tässä myös sitä, miksi Suomessa esiintyy niin paljon alkoholin väärinkäyttöä: moni käyttää sitä ns. "itselääkityksenä," koska itse ongelmaa ei haluta hoitaa (tai siihen ei ole resursseja jne.). Ja puhun kokemuksesta - itselläni on nyt nelikymppisenä vihdoin pari diagnoosia, joita aiemmin fiksuna "hoidin" alkoholilla, koska tuntui, että pää ei vain kestä. Olen työssäkäyvä, niin sanotusti normaali nainen, en se perinteinen kossua kittaava äijä joka jahtaa perheensä kirvettä heiluttaen talviseen yöhön... Toisin sanoen, "functional alcoholic."
Omassa tapauksessani piti oikein väen vängällä anoa ja rukoilla, että auttakaa nyt herranjumala, tämä addiktio vie minulta hengen. Määrättiin vain masennuslääkkeitä (en ole masentunut) ja höpöteltiin jotain unirytmistä ja ruokavaliosta jne. Terveydenhoidon ammattilaiset järjestäen eivät olleet kuulevinaankaan, mitä sanoin: aina, kun mainitsin, että olen alkoholisti, heidän reaktionsa oli oudon vähättelevä. Osa tuntui jopa oikein säikähtävän, ja sitten taas kerrottiin, että jospa liikuntaa kokeilisit jne.
Omat MT-ongelmani ovat alkaneet jo varhaislapsuudessa. Minun kokemukseni oli se, että MT-ongelmia vähätellään, alkoholismista ei saa rehellisesti puhua, eikä siihen mitään apuakaan kyllä tunnu saavan.
Onnekseni (ja etenkin läheisteni onneksi) en ole väkivaltainen, mutta valitettavasti olen hyvin tietoinen siitä, miten addiktioni on heihinkin vaikuttanut erittäin negatiivisesti. Mutta mitäpä siinä tekemään, kun apua pyytää, anoo, rukoilee, ja kukaan ei kuuntele. (Itse olen puhunut asiasta terveydenhoitajan, lääkärini, psykiatrin sekä psykoterapeutin kanssa, mutta he tuntuvat jatkuvasti vain vähättelevän juomisongelmaani ja tuputtavat koko ajan masennuslääkkeitä. Pääsin nyt vihdoin terapiaan, mutta se oli kovan taistelun takana...)
Meitä alkkiksiakin on monenlaisia, monia eri tarinoita. Koen suurta häpeää riippuvuudestani, toivon että terapian avulla pääsen tästä helvetin esikartanosta vihdoin pois.
Tässä suoraa ja surullista puhetta siitä, miten alkoholismi ja mt-ongelmat usein kietoutuvat yhteen. Päihde- ja mielenterveyshoidon taso on Suomessa yleisesti ottaen heikko, siitä ei pääse mihinkään. Monesti kukaan ei ota avunhakijasta koppia vaan tätä pallotellaan mt-puolelta päihdepuolelle ja takaisin, ja lopulta apu voi jäädä kokonaan saamatta.
Mielestäni sitäkään ei pidä kieltää tai vähätellä, että suuri osa mielenterveyspuolen työntekijöistä on ammattitaidottomia tai työhönsä soveltumattomia. Harvalla on osaamista ja tietotaitoa oikeasti pureutua siihen asiakkaan ongelman juurisyyhyn. Neuvot ovat suureksi osaksi "no puuhastelet jotain pientä kivaa" -osastoa tai pelkkää kauhistelua tyyliin "siis apua, sulla on pienet lapset ja silti oot alkoholisti!" Monien työntekijöiden maailmankuva on naiivi ja mustavalkoinen ja tätä he sitten heijastavat avuntarvitsijoihin.
-Luokkahierarkiat arkielämässä
-Naisten seksuaalinen valta
-Ihmissuhdepelit (Tykkääthän minusta, tykkääthän! Hesarissa tänään)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten pahoinvoinnin syyt. Mielenterveydellisistä syistä on valtavat määrät ihmisiä sairaslomalla tai eläkkeellä, mutta siitä mikä ne ongelmat aiheuttaa ei puhuta ollenkaan tarpeeksi.
MT-ongelmat ovat erittäin suuri tabu Suomessa edelleen - toki muuallakin maailmassa, mutta ei se ole mikään syy olla perehtymättä siihen, miksi suuri osa kansasta kärsii (joskus useistakin) mielenterveyden häiriöistä.
Sivuan tässä myös sitä, miksi Suomessa esiintyy niin paljon alkoholin väärinkäyttöä: moni käyttää sitä ns. "itselääkityksenä," koska itse ongelmaa ei haluta hoitaa (tai siihen ei ole resursseja jne.). Ja puhun kokemuksesta - itselläni on nyt nelikymppisenä vihdoin pari diagnoosia, joita aiemmin fiksuna "hoidin" alkoholilla, koska tuntui, että pää ei vain kestä. Olen työssäkäyvä, niin sanotusti normaali nainen, en se perinteinen kossua kittaava äijä joka jahtaa perheensä kirvettä heiluttaen talviseen yöhön... Toisin sanoen, "functional alcoholic."
Omassa tapauksessani piti oikein väen vängällä anoa ja rukoilla, että auttakaa nyt herranjumala, tämä addiktio vie minulta hengen. Määrättiin vain masennuslääkkeitä (en ole masentunut) ja höpöteltiin jotain unirytmistä ja ruokavaliosta jne. Terveydenhoidon ammattilaiset järjestäen eivät olleet kuulevinaankaan, mitä sanoin: aina, kun mainitsin, että olen alkoholisti, heidän reaktionsa oli oudon vähättelevä. Osa tuntui jopa oikein säikähtävän, ja sitten taas kerrottiin, että jospa liikuntaa kokeilisit jne.
Omat MT-ongelmani ovat alkaneet jo varhaislapsuudessa. Minun kokemukseni oli se, että MT-ongelmia vähätellään, alkoholismista ei saa rehellisesti puhua, eikä siihen mitään apuakaan kyllä tunnu saavan.
Onnekseni (ja etenkin läheisteni onneksi) en ole väkivaltainen, mutta valitettavasti olen hyvin tietoinen siitä, miten addiktioni on heihinkin vaikuttanut erittäin negatiivisesti. Mutta mitäpä siinä tekemään, kun apua pyytää, anoo, rukoilee, ja kukaan ei kuuntele. (Itse olen puhunut asiasta terveydenhoitajan, lääkärini, psykiatrin sekä psykoterapeutin kanssa, mutta he tuntuvat jatkuvasti vain vähättelevän juomisongelmaani ja tuputtavat koko ajan masennuslääkkeitä. Pääsin nyt vihdoin terapiaan, mutta se oli kovan taistelun takana...)
Meitä alkkiksiakin on monenlaisia, monia eri tarinoita. Koen suurta häpeää riippuvuudestani, toivon että terapian avulla pääsen tästä helvetin esikartanosta vihdoin pois.
Tässä suoraa ja surullista puhetta siitä, miten alkoholismi ja mt-ongelmat usein kietoutuvat yhteen. Päihde- ja mielenterveyshoidon taso on Suomessa yleisesti ottaen heikko, siitä ei pääse mihinkään. Monesti kukaan ei ota avunhakijasta koppia vaan tätä pallotellaan mt-puolelta päihdepuolelle ja takaisin, ja lopulta apu voi jäädä kokonaan saamatta.
Mielestäni sitäkään ei pidä kieltää tai vähätellä, että suuri osa mielenterveyspuolen työntekijöistä on ammattitaidottomia tai työhönsä soveltumattomia. Harvalla on osaamista ja tietotaitoa oikeasti pureutua siihen asiakkaan ongelman juurisyyhyn. Neuvot ovat suureksi osaksi "no puuhastelet jotain pientä kivaa" -osastoa tai pelkkää kauhistelua tyyliin "siis apua, sulla on pienet lapset ja silti oot alkoholisti!" Monien työntekijöiden maailmankuva on naiivi ja mustavalkoinen ja tätä he sitten heijastavat avuntarvitsijoihin.
Niin, ja tähän vielä se lisäys, että vaikka addiktiot ovatkin monelle häpeällisiä juttuja, niin ethän silti häpeä itseäsi! Jos tässä joidenkin pitäisi hävetä, niin noiden ammatti"auttajien".
Vihreän varapuheenjohtajan korruptio on tabu.
Lähi-idästä ja Afrikasta tulevat ajavat usein autolla holtittomasti.
Siellä on niin erilainen liikennekulttuuri.
Mielestäni mikään täällä mainittu ei ole tabu, josta ei saisi puhua. Moni on ongelma, jota ei voi helposti ratkaista.
Ahvenanmaa on tabu. Siitä ei s puhu, eikä sen kuluihin saa puuttua. Tavallaan ollaan hiljaa, kun saari suvaitsee olla osa Suomea, eikä ala vaatia vahvasti liittymistä Ruotsiin.
palstapersu kirjoitti:
Yksi asia joka on oikeasti tabu on Islam. Kaikki tietää mitä se on ja mitä se aiheuttaa, mutta siitä ei uskalleta puhua.
Islamista jauhetaan joka hemmetin päivä ja paljon. Se ei todellakaan ole tabu. Tabu ei tarkoita sitä, että joku asia ei mene oman mielen mukaan.
Kyllä tulkkiasia on aina ja joka paikassa ollut esillä. Ainoa on miten voit poistaa sellaisen, jolle on tarve. Puhelintulkkaus on tätä päivää jopa viitomakielessä. Ja suomalaisilla on oikeus saada tulkkausta kaikissa Pohjoismaissa.
Tämä.
Lisätään vielä tähän hännänhuipuksi kaikki mahdolliset ja mahdottomat passi- ja korttikoulutukset, joita erityisesti pitkäaikaistyöttömien on suoritettava - useimmiten aivan turhaan. Hygieniapassi, tulityökortti, työturvallisuuskortti, jne. jne. ovat suoraa tulonsiirtoa niitä järjestävien yritysten kukkaroon. Korttikursseilla kukaan ei opi juuri mitään, ja niissä toistellaan itsestäänselvyyksiä (tyyliin "älä koske elintarvikkeisiin likaisilla käsillä").