Opettajien palkat USA:ssa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

jestas, reilu 7000/kk ja yhden makkarin asunnon vuokra kuussa on melkein 3000 taalaa. Ja jos on lapsia pitäis iheille saada säästettyä korkeakoulua varten sellainen 40.000 dollaria per lukuvuosi.

Jaa, kun nopsasti katoin one bedroom apartment hintoja dallasissa niin alk hinnat olivat alk 550/kk.

Ja kai se lapsi voi ottaa opintolainaa kun alkupalkka on sitten 60 tonnia/v kun se valmistuu. Opinnot kestää 4.5v eikä 6v kuten suomen maisteri-di. Siinä voi sitten asua vanhempien kotona sen 1.5v erotuksen ja maksella pois lainat. On se jenkit vaan parempi paikka kuin suomi.

Plus aniharva maksaa sticker priceä opinnoistaan. Jos pennulla on vähän järkeä nupissaan niin saa full ride scholarshipit.

Käytännössähän se koulutus ei ole niin paha tinki maksaa, mutta asuminen opiskeluajalla. Moni hyvämaineinen yliopisto sijaitsee varsin kalliilla alueella mitä tulee asumisen suhteen esim. Columbia Manhattanilla. 

Joo, mutta jos on jostakin columbiasta valmistunut niin palkkakin on jotain ihan toista kuin tavis collegestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

jestas, reilu 7000/kk ja yhden makkarin asunnon vuokra kuussa on melkein 3000 taalaa. Ja jos on lapsia pitäis iheille saada säästettyä korkeakoulua varten sellainen 40.000 dollaria per lukuvuosi.

Jaa, kun nopsasti katoin one bedroom apartment hintoja dallasissa niin alk hinnat olivat alk 550/kk.

Ja kai se lapsi voi ottaa opintolainaa kun alkupalkka on sitten 60 tonnia/v kun se valmistuu. Opinnot kestää 4.5v eikä 6v kuten suomen maisteri-di. Siinä voi sitten asua vanhempien kotona sen 1.5v erotuksen ja maksella pois lainat. On se jenkit vaan parempi paikka kuin suomi.

Plus aniharva maksaa sticker priceä opinnoistaan. Jos pennulla on vähän järkeä nupissaan niin saa full ride scholarshipit.

Jos lukisit jutun, huomaisit että opettajien alkupalkat ei ole 60 000 jenkeissä vaan paljon matalammat, alle 40 000. Juuri palstalla keskusteltiin suomalaisesta koodarista, joka totesi pärjäävänsä Piilaaksoa paremmin Suomessa, jossa 200 000 vuodessa ei riittänyt perheen elättämiseen asianmukaisesti.

Esim. pelkkä lasten päivähoito on jäätävän kallista ilman julkista päivähoitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

jestas, reilu 7000/kk ja yhden makkarin asunnon vuokra kuussa on melkein 3000 taalaa. Ja jos on lapsia pitäis iheille saada säästettyä korkeakoulua varten sellainen 40.000 dollaria per lukuvuosi.

Jaa, kun nopsasti katoin one bedroom apartment hintoja dallasissa niin alk hinnat olivat alk 550/kk.

Ja kai se lapsi voi ottaa opintolainaa kun alkupalkka on sitten 60 tonnia/v kun se valmistuu. Opinnot kestää 4.5v eikä 6v kuten suomen maisteri-di. Siinä voi sitten asua vanhempien kotona sen 1.5v erotuksen ja maksella pois lainat. On se jenkit vaan parempi paikka kuin suomi.

Plus aniharva maksaa sticker priceä opinnoistaan. Jos pennulla on vähän järkeä nupissaan niin saa full ride scholarshipit.

Jos lukisit jutun, huomaisit että opettajien alkupalkat ei ole 60 000 jenkeissä vaan paljon matalammat, alle 40 000. Juuri palstalla keskusteltiin suomalaisesta koodarista, joka totesi pärjäävänsä Piilaaksoa paremmin Suomessa, jossa 200 000 vuodessa ei riittänyt perheen elättämiseen asianmukaisesti.

Esim. pelkkä lasten päivähoito on jäätävän kallista ilman julkista päivähoitoa.

Juu, tietenkin pitää sitä piilaksoa verrata suomeen. Eihän tuo ole mitenkään tarkoituksenhakuista. Olisi sen kannattanut olla siellä pari kolme vuotta töissä ja asua kämppisten kanssa. Sen jälkeen sillä olisi ollut hyvä pesämuna kun palattuaan suomeen.

Ja en puhunut opettajien alkupalkoista vaan yleisesti. Ihan oma vika jos ryhtyy opettajaksi.

USAssa oppineisuutta ei kulttuurisestikaan arvosteta järin paljon. Arvossa on enemmän se, että tekee töitä ja rahaa.

Vierailija kirjoitti:

USAssa oppineisuutta ei kulttuurisestikaan arvosteta järin paljon. Arvossa on enemmän se, että tekee töitä ja rahaa.

Mitä ihmettä? Totta kait arvostetaan. Etenkin esim. ne 6 milj juutalaista, jotka asuvat siellä ja istuvat korkeilla paikoilla hallinnossa, tieteessä ja kulttuurielämässä. 

Huono palkka verrattuna siihen, että ammutuksi tulemisen riski on huomattavasti Suomea korkeampi. Lisäksi terveydenhuolto maksaa hitosti ja asuinkustannukset ovat korkeat.

Muistelen joskus lukeneeni artikkelin, että joka kuudes yhdysvaltalainen opettaja tekee toistakin työtä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

USAssa oppineisuutta ei kulttuurisestikaan arvosteta järin paljon. Arvossa on enemmän se, että tekee töitä ja rahaa.

Mitä ihmettä? Totta kait arvostetaan. Etenkin esim. ne 6 milj juutalaista, jotka asuvat siellä ja istuvat korkeilla paikoilla hallinnossa, tieteessä ja kulttuurielämässä. 

Eliittiyliopistot ovat enemmän poikkeus kuin sääntö. Yrittäminen sekä duunarius ovat USAn syvien rivien parissa ylivoimaisesti tärkeintä ja arvostetuinta.

Vierailija kirjoitti:

USAssa oppineisuutta ei kulttuurisestikaan arvosteta järin paljon. Arvossa on enemmän se, että tekee töitä ja rahaa.

Taas yleistetään ja lujaa:) Korkeakoulusta arvostetaan todella paljon ja siksi se on varattu vain niille joille siitä on hyötyä. Ihmiset myös ymmärtävät omat rajansa ja tietävät mihin rahkeet riittävät. Koska opiskelu ei ole ilmaista se pitää punnita tarkasti että mihin ammattiin kouluttautuu ja että siitä saa elannon. Eli pitää jo nuorena ajatella älykkäästi kun Suomessa ei tarvitse. Voi opiskella vaikka mitä hurlumheita vain siksi kun voi ja opiskella vaikka kuinka monta tutkintoa yhteiskunnan tuilla ilman että tekee elämänsä aikana päivääkään rehellistä työtä. 

Palkoilla ja kaupungin vuokratasolla ei ole mitään oikeaa yhteyttä toisiinsa.

Helsingissä esimerkiksi opettajilla on pienemmät palkat, vaikka vuokrat on korkeammat. Ei tämä Helsingin tilanne ole mikään anomalia maailman mittakaavassa.

Jenkkilässä on se todellinen vallinanvapaus. Jos sulla on osaamista, niin voit muuttaa mielesi mukaiseen osavaltioon. New Yorkissa ne kirkkaat valot maksavat. Jossain keskilännessä 60 000 dollarin vuosipalkalla elää kuin kuningas. Asunnot ovat törkeän halpoja, bensa käytännössä ilmaista ja verotus yleisestikin alhaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

USAssa oppineisuutta ei kulttuurisestikaan arvosteta järin paljon. Arvossa on enemmän se, että tekee töitä ja rahaa.

Taas yleistetään ja lujaa:) Korkeakoulusta arvostetaan todella paljon ja siksi se on varattu vain niille joille siitä on hyötyä. Ihmiset myös ymmärtävät omat rajansa ja tietävät mihin rahkeet riittävät. Koska opiskelu ei ole ilmaista se pitää punnita tarkasti että mihin ammattiin kouluttautuu ja että siitä saa elannon. Eli pitää jo nuorena ajatella älykkäästi kun Suomessa ei tarvitse. Voi opiskella vaikka mitä hurlumheita vain siksi kun voi ja opiskella vaikka kuinka monta tutkintoa yhteiskunnan tuilla ilman että tekee elämänsä aikana päivääkään rehellistä työtä. 

Missä vaiheessa siellä pitää valita lähteekö akateemiseen koulutukseen. Esim. Saksassahan se on verrattain aikaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

USAssa oppineisuutta ei kulttuurisestikaan arvosteta järin paljon. Arvossa on enemmän se, että tekee töitä ja rahaa.

Mitä ihmettä? Totta kait arvostetaan. Etenkin esim. ne 6 milj juutalaista, jotka asuvat siellä ja istuvat korkeilla paikoilla hallinnossa, tieteessä ja kulttuurielämässä. 

Eliittiyliopistot ovat enemmän poikkeus kuin sääntö. Yrittäminen sekä duunarius ovat USAn syvien rivien parissa ylivoimaisesti tärkeintä ja arvostetuinta.

Sinulta unohtuu nyt se että eliittiyliopistojen lisäksi Jenkeissä on muitakin, hieman alempitasoisia yliopistoja joista osa maailman rankinglistalla ohittaa Suomen yliopistot paremmuusjärjestyksessä. Siltikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

USAssa oppineisuutta ei kulttuurisestikaan arvosteta järin paljon. Arvossa on enemmän se, että tekee töitä ja rahaa.

Taas yleistetään ja lujaa:) Korkeakoulusta arvostetaan todella paljon ja siksi se on varattu vain niille joille siitä on hyötyä. Ihmiset myös ymmärtävät omat rajansa ja tietävät mihin rahkeet riittävät. Koska opiskelu ei ole ilmaista se pitää punnita tarkasti että mihin ammattiin kouluttautuu ja että siitä saa elannon. Eli pitää jo nuorena ajatella älykkäästi kun Suomessa ei tarvitse. Voi opiskella vaikka mitä hurlumheita vain siksi kun voi ja opiskella vaikka kuinka monta tutkintoa yhteiskunnan tuilla ilman että tekee elämänsä aikana päivääkään rehellistä työtä. 

Korkeakoulutusta ei arvosteta siten, että jokaisesta voi tai edes pitäisi tulla valistunut, vaan siten, että eliitti johtakoot meitä. Hyvin iso ero.

Vierailija kirjoitti:

Palkoilla ja kaupungin vuokratasolla ei ole mitään oikeaa yhteyttä toisiinsa.

Helsingissä esimerkiksi opettajilla on pienemmät palkat, vaikka vuokrat on korkeammat. Ei tämä Helsingin tilanne ole mikään anomalia maailman mittakaavassa.

Jenkkilässä on se todellinen vallinanvapaus. Jos sulla on osaamista, niin voit muuttaa mielesi mukaiseen osavaltioon. New Yorkissa ne kirkkaat valot maksavat. Jossain keskilännessä 60 000 dollarin vuosipalkalla elää kuin kuningas. Asunnot ovat törkeän halpoja, bensa käytännössä ilmaista ja verotus yleisestikin alhaista.

Luonnollisesti opettajien palkat vaihtelevat huomattavasti Jenkeissä osavaltion mukaan. Köyhissä osavaltioissa on huonommat palkat. Yhteistä kuitenkin on, että opettajien palkat on selvästi jääneet jälkeen yleisestä palkka- ja kustannuskehityksestä. Siksi opettajat kertovat, kuinka jättävät menemättä lääkäriin, eivät pysty säästämään lasten opintoihin ja myyvät jopa veriplasmaa pärjätäkseen.

Just. Av mamma asuu the hoodissä säästäkseen vuokrassa mutta maksaa kuitenkin $2000/kk one bedroomistaan, se ottaa oman terveysvakuutuksen vaikka se työnantajankin puolesta on ja tyytyy keskivertopalkkaan vaikka se asuu kalliissa kaupungissa. Näin se menee kun mamma menee jenkkeihin.

Sellaista se on kun pitää väkisin saada matskuu maan mustamaalaamiseen.

Onko yllätys, että korkean verotuksen osavaltiossa, jossa on talous kuralla, niin julkisen sektorin työntekijöillä menee huonosti?

Yhteinen nimittäjä kaikille Yhdysvaltojen surkeimmille kaupungeille, joissa verotukseen ja yleiseen hintatasoon nähdän eletään surkeasti on se, että niitä johtaa aina yksi ja sama puolue.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

USAssa oppineisuutta ei kulttuurisestikaan arvosteta järin paljon. Arvossa on enemmän se, että tekee töitä ja rahaa.

Taas yleistetään ja lujaa:) Korkeakoulusta arvostetaan todella paljon ja siksi se on varattu vain niille joille siitä on hyötyä. Ihmiset myös ymmärtävät omat rajansa ja tietävät mihin rahkeet riittävät. Koska opiskelu ei ole ilmaista se pitää punnita tarkasti että mihin ammattiin kouluttautuu ja että siitä saa elannon. Eli pitää jo nuorena ajatella älykkäästi kun Suomessa ei tarvitse. Voi opiskella vaikka mitä hurlumheita vain siksi kun voi ja opiskella vaikka kuinka monta tutkintoa yhteiskunnan tuilla ilman että tekee elämänsä aikana päivääkään rehellistä työtä. 

Missä vaiheessa siellä pitää valita lähteekö akateemiseen koulutukseen. Esim. Saksassahan se on verrattain aikaisin.

Riippuu tilanteesta. Yleisesti ottaen High Schoolissa lapset ja heidän vanhempansa yhdessä koulun kanssa keskustelevat siitä kannattaako jatkaa akateemisella uralla vai jotenkin muuten. Aina koulun vastaus ei miellytä vanhempia. Nykyään oikeasti todellisuudessa raha ei enää ratkaise koska kaikki nuoret opiskelijat nykyään saavat opiskeluihin lainaa jos vain ovat päässeet kouluun opiskelemaan.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

USAssa oppineisuutta ei kulttuurisestikaan arvosteta järin paljon. Arvossa on enemmän se, että tekee töitä ja rahaa.

Taas yleistetään ja lujaa:) Korkeakoulusta arvostetaan todella paljon ja siksi se on varattu vain niille joille siitä on hyötyä. Ihmiset myös ymmärtävät omat rajansa ja tietävät mihin rahkeet riittävät. Koska opiskelu ei ole ilmaista se pitää punnita tarkasti että mihin ammattiin kouluttautuu ja että siitä saa elannon. Eli pitää jo nuorena ajatella älykkäästi kun Suomessa ei tarvitse. Voi opiskella vaikka mitä hurlumheita vain siksi kun voi ja opiskella vaikka kuinka monta tutkintoa yhteiskunnan tuilla ilman että tekee elämänsä aikana päivääkään rehellistä työtä. 

Missä vaiheessa siellä pitää valita lähteekö akateemiseen koulutukseen. Esim. Saksassahan se on verrattain aikaisin.

Riippuu tilanteesta. Yleisesti ottaen High Schoolissa lapset ja heidän vanhempansa yhdessä koulun kanssa keskustelevat siitä kannattaako jatkaa akateemisella uralla vai jotenkin muuten. Aina koulun vastaus ei miellytä vanhempia. Nykyään oikeasti todellisuudessa raha ei enää ratkaise koska kaikki nuoret opiskelijat nykyään saavat opiskeluihin lainaa jos vain ovat päässeet kouluun opiskelemaan.  

Nykyään nimenomaan raha ratkaisee ja opintolainat on paisuneet räjähdysmäisesti. Tämä on yksi syy nuoren polven ongelmiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palkoilla ja kaupungin vuokratasolla ei ole mitään oikeaa yhteyttä toisiinsa.

Helsingissä esimerkiksi opettajilla on pienemmät palkat, vaikka vuokrat on korkeammat. Ei tämä Helsingin tilanne ole mikään anomalia maailman mittakaavassa.

Jenkkilässä on se todellinen vallinanvapaus. Jos sulla on osaamista, niin voit muuttaa mielesi mukaiseen osavaltioon. New Yorkissa ne kirkkaat valot maksavat. Jossain keskilännessä 60 000 dollarin vuosipalkalla elää kuin kuningas. Asunnot ovat törkeän halpoja, bensa käytännössä ilmaista ja verotus yleisestikin alhaista.

Luonnollisesti opettajien palkat vaihtelevat huomattavasti Jenkeissä osavaltion mukaan. Köyhissä osavaltioissa on huonommat palkat. Yhteistä kuitenkin on, että opettajien palkat on selvästi jääneet jälkeen yleisestä palkka- ja kustannuskehityksestä. Siksi opettajat kertovat, kuinka jättävät menemättä lääkäriin, eivät pysty säästämään lasten opintoihin ja myyvät jopa veriplasmaa pärjätäkseen.

Liberaalin kaupungin etuoikeuksia. Jossain Alabamassa ei ole hädänpäivää.

Ei se palkka ratkaise, vaan ne menot. New York on keskituloiselle kamala paikka. Vaihtamalla paranee sen kuin muuttaa pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palkoilla ja kaupungin vuokratasolla ei ole mitään oikeaa yhteyttä toisiinsa.

Helsingissä esimerkiksi opettajilla on pienemmät palkat, vaikka vuokrat on korkeammat. Ei tämä Helsingin tilanne ole mikään anomalia maailman mittakaavassa.

Jenkkilässä on se todellinen vallinanvapaus. Jos sulla on osaamista, niin voit muuttaa mielesi mukaiseen osavaltioon. New Yorkissa ne kirkkaat valot maksavat. Jossain keskilännessä 60 000 dollarin vuosipalkalla elää kuin kuningas. Asunnot ovat törkeän halpoja, bensa käytännössä ilmaista ja verotus yleisestikin alhaista.

Luonnollisesti opettajien palkat vaihtelevat huomattavasti Jenkeissä osavaltion mukaan. Köyhissä osavaltioissa on huonommat palkat. Yhteistä kuitenkin on, että opettajien palkat on selvästi jääneet jälkeen yleisestä palkka- ja kustannuskehityksestä. Siksi opettajat kertovat, kuinka jättävät menemättä lääkäriin, eivät pysty säästämään lasten opintoihin ja myyvät jopa veriplasmaa pärjätäkseen.

Liberaalin kaupungin etuoikeuksia. Jossain Alabamassa ei ole hädänpäivää.

Ei se palkka ratkaise, vaan ne menot. New York on keskituloiselle kamala paikka. Vaihtamalla paranee sen kuin muuttaa pois.

Nimenomaan siellä Alabamassa ja muissa köyhissä osavaltioissa opettajat on pahimmassa pulassa. Esim. tuossakin pitkässä Time-lehden artikkelissa kerrotaan, kuinka köyhissä osavaltioissa opettajat marssivat kaduilla heikon palkan vuoksi.