MIKSI, miksi parempipalkkainen isä ei voi jäädä kotiin???

Ja ymmärtäkäähän nyt että jos on kaksi henkilöä, jotka saavat molemmat ennen veroja palkkaa 3000 euroa, niin siitä jää paljon paremmin käteen kuin siitä jos toinen saa 6000 euroa ja toinen ei mitään. Suomen verotus on tällainen. Jos jotain kadehtia kannattaa niin niitä pariskuntia, joilla on molemmilla kohtuullinen palkka. Hyvällä tuurilla saavat vielä jotain tukia ja maksavat pienempiä päivähoitomaksuja yms.

92

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 22:04"]

Mies johtajasopimuksella ja yrityksessä jatkuvasti organisaatiouudistukset käynnissä, kilpailu kova ja oma paikka aina ansaittava tulos tai ulos -logiikalla. Ei siinä noin vaan vuodeksi kotiin jäädä, tai takaisin ei todennäköisesti olisi tulemista. Kovat ovat työelämän pelisäännöt eräillä aloilla.

[/quote]

Niin ovat, mutta kyllä lähes joka alalta löytyy Suomessa myös naisia. Kummasti ne naiset silti joutuvat tekemään sen valinnan, että jos lapsia haluavat, joutuvat olemaan kotona vähintään jokusen kuukauden. Jopa ne johtajat ja muut korvaamattomat.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 18:25"]

Luojan kiitos olen ottanut puolisokseni miehen, joka tienaa alle keskitulon! Tästä ketjusta päätellen elämä menee hirveän hankalaksi, jos sattuisi olemaan hyväpalkkainen mies.

Enpä tosin olisi tätä ennen arvannut, että meillä on elämä helpompaa ja enemmän vaihtoehtoja kuin monilla tilanteessa, jossa rahaa tulisi talouteen enemmän.

[/quote]

Joo tätä minäkin olen ihmetellyt. Ja mies sanoi että aivan ehdottomasti on lapsen kanssa sen toisen 1,5 vuotta siihen asti kun lapsi on 3 v. Suon sen hänelle mielelläni.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 22:06"]

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 21:03"]

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 19:40"]

Meillä mies tienaa kohtuullisesti (3200e), mutta mikä meidän päätöksemme kannalta olennaista, minä tienaan 300e (opintoraha). Tässä syy, miksi parempipalkkainen mieheni ei meillä jää kotihoidontuelle. Vai tässäkinkö tapauksessa täällä kirjoittaneiden mielestä mieheni kannattaisi jäädä pidemmäksi aikaa kotiin ja meidän etukäteen vain "vähän säästää", ja tultaisiin miehen kotihoitovuosi sitten hienosti toimeen tuolla minun opintorahallani? :D

Ja ei, en kritisoi uudistusta sinänsä, vastasin vain aloittajan kysymykseen. Meidän tilanteeseen uudistus ei toki oikein istu, mutta normaalimpaa varmasti on, että molemmat vanhemmat käyvät palkkatyössä, josta voivat vuorotellen olla ainakin jonkin aikaa pois ilman että perheen talous täysin romahtaa.

[/quote]

Meillä on kumpikin opintorahalla. Eli emme saa tuon vertaa palkkatuloja missään vaiheessa, mut hyvin elellään!

[/quote]

Good for you, uskon sen, enkä tuota mahdollisuutta mitenkään kommentissani kai kiistänytkään. Pointtini oli vain valintatilanteessa 3000e versus 300e, joka on meidän kohdalla selvä peruste. Minun opintorahani + miehen kotihoidontuki (+lapsilisä) vuoden ajan, kun asuntolainaakin on maksettavana, ei vain ole meille realistinen vaihtoehto, mutta ehkäpä jotkut supermammat tuon yhtälön sitten hoitaisivat menestyksellä ;)

[/quote]

Tuollaisessa tilanteessa varmaan kannattaisi uudelleen miettiä sitä lasten hankinnan ajankohtaa. Päätös kotihoidontuen puolittamisesta astunee voimaan vuoden parin päästä, joten se on täsmälleen oma valinta, jos nyt hankkiutuu paksuksi opinnot keskeneräisinä. 

No, ihan vaan sen takia, että mun palkkani on pienempi kuin asuntolainamme kuukausierä. Mun palkka ja kotihoidontuki yhdessäkään ei riittäisi lainaan. Sit sen lisäksi on toki muitakin pakollisia menoja. Siinä se syy tulikin, miksi isä ei jää hoitovapaalle.

Kaikki isyyslomat ja isäkuukaudet on kyllä pitänyt niin pitkinä kuin laki sallii. Voisi jäädä periaatteessa hoitamaan lapsia kotiin, mutta koska nai tällaisen köyhän naisen, ni nyt ei oo vaihtoehtoja...

Tai voisihan sitä tietty myydä talon pois ja muuttaa vuokralle, mutta helpompi vaihtoehto on, että mä jään hoitamaan lapsia ja hän käy tienaamassa rahat elämäämme.

Mun alalla ei myöskään haittaa se, että olen muutaman vuoden kotosalla pienten lasten kanssa. Mieheni ura vaatii jatkuvampaa työskentelyä, ettei rutiini katoa ja homma pysyy hanskassa.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 00:45"]

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 22:06"]

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 21:03"]

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 19:40"]

Meillä mies tienaa kohtuullisesti (3200e), mutta mikä meidän päätöksemme kannalta olennaista, minä tienaan 300e (opintoraha). Tässä syy, miksi parempipalkkainen mieheni ei meillä jää kotihoidontuelle. Vai tässäkinkö tapauksessa täällä kirjoittaneiden mielestä mieheni kannattaisi jäädä pidemmäksi aikaa kotiin ja meidän etukäteen vain "vähän säästää", ja tultaisiin miehen kotihoitovuosi sitten hienosti toimeen tuolla minun opintorahallani? :D

Ja ei, en kritisoi uudistusta sinänsä, vastasin vain aloittajan kysymykseen. Meidän tilanteeseen uudistus ei toki oikein istu, mutta normaalimpaa varmasti on, että molemmat vanhemmat käyvät palkkatyössä, josta voivat vuorotellen olla ainakin jonkin aikaa pois ilman että perheen talous täysin romahtaa.

[/quote]

Meillä on kumpikin opintorahalla. Eli emme saa tuon vertaa palkkatuloja missään vaiheessa, mut hyvin elellään!

[/quote]

Good for you, uskon sen, enkä tuota mahdollisuutta mitenkään kommentissani kai kiistänytkään. Pointtini oli vain valintatilanteessa 3000e versus 300e, joka on meidän kohdalla selvä peruste. Minun opintorahani + miehen kotihoidontuki (+lapsilisä) vuoden ajan, kun asuntolainaakin on maksettavana, ei vain ole meille realistinen vaihtoehto, mutta ehkäpä jotkut supermammat tuon yhtälön sitten hoitaisivat menestyksellä ;)

[/quote]

Tuollaisessa tilanteessa varmaan kannattaisi uudelleen miettiä sitä lasten hankinnan ajankohtaa. Päätös kotihoidontuen puolittamisesta astunee voimaan vuoden parin päästä, joten se on täsmälleen oma valinta, jos nyt hankkiutuu paksuksi opinnot keskeneräisinä. 

[/quote]

Hankkiuduttu jo alkukesästä, ennen tätä hallituksen päätöstä ;) mutta en taida aborttiakaan alkaa tekemään, vai mitenkä?!

En nyt ymmärrä tätä aggressiivisuutta, kun kerroin vain meidän tilanteemme ja päätöksemme. Tilanteita on monia, ja ymmärrän itse eri tilanteita ja ihmisten valintoja - niitä jotka odottavat, että on iso talo hankittu ja hyväpalkkaiset työt molemmilla sekä niitä, jotka vaikka molemmat opiskelevat. Me ollaan siltä väliltä. Mutta ilmeisen ehdottomia tunnutaan olevan täällä nyt, jostain syystä. Mikähän tuossa meidän tilanteessa on niin hirveän tuomittavaa? Tulemme miehen tuloilla + opintorahallani kyllä toimeen, vaikka yksi kotihoidontukivuosi menetettäisiinkin, siitä ei ollut kyse! Alun perin vain kommentoin tuota ketjun aloittajan kysymystä, että miksi meidän perheessä parempipalkkainen ei jää kotiin. Siinä kaikki, kiitos, taidan jättää tämän keskustelun. Nyt voikin mennä oikein hyvällä mielellä nukkumaan, kun palstalla syytetään, että olen hankkiutunut paksuksi väärään aikaan. Ja me kun mieheni kanssa olimme tästä raskaudesta onnellisia...

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 01:03"]

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 00:45"]

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 22:06"]

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 21:03"]

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 19:40"]

Meillä mies tienaa kohtuullisesti (3200e), mutta mikä meidän päätöksemme kannalta olennaista, minä tienaan 300e (opintoraha). Tässä syy, miksi parempipalkkainen mieheni ei meillä jää kotihoidontuelle. Vai tässäkinkö tapauksessa täällä kirjoittaneiden mielestä mieheni kannattaisi jäädä pidemmäksi aikaa kotiin ja meidän etukäteen vain "vähän säästää", ja tultaisiin miehen kotihoitovuosi sitten hienosti toimeen tuolla minun opintorahallani? :D

Ja ei, en kritisoi uudistusta sinänsä, vastasin vain aloittajan kysymykseen. Meidän tilanteeseen uudistus ei toki oikein istu, mutta normaalimpaa varmasti on, että molemmat vanhemmat käyvät palkkatyössä, josta voivat vuorotellen olla ainakin jonkin aikaa pois ilman että perheen talous täysin romahtaa.

[/quote]

Meillä on kumpikin opintorahalla. Eli emme saa tuon vertaa palkkatuloja missään vaiheessa, mut hyvin elellään!

[/quote]

Good for you, uskon sen, enkä tuota mahdollisuutta mitenkään kommentissani kai kiistänytkään. Pointtini oli vain valintatilanteessa 3000e versus 300e, joka on meidän kohdalla selvä peruste. Minun opintorahani + miehen kotihoidontuki (+lapsilisä) vuoden ajan, kun asuntolainaakin on maksettavana, ei vain ole meille realistinen vaihtoehto, mutta ehkäpä jotkut supermammat tuon yhtälön sitten hoitaisivat menestyksellä ;)

[/quote]

Tuollaisessa tilanteessa varmaan kannattaisi uudelleen miettiä sitä lasten hankinnan ajankohtaa. Päätös kotihoidontuen puolittamisesta astunee voimaan vuoden parin päästä, joten se on täsmälleen oma valinta, jos nyt hankkiutuu paksuksi opinnot keskeneräisinä. 

[/quote]

Hankkiuduttu jo alkukesästä, ennen tätä hallituksen päätöstä ;) mutta en taida aborttiakaan alkaa tekemään, vai mitenkä?!

En nyt ymmärrä tätä aggressiivisuutta, kun kerroin vain meidän tilanteemme ja päätöksemme. Tilanteita on monia, ja ymmärrän itse eri tilanteita ja ihmisten valintoja - niitä jotka odottavat, että on iso talo hankittu ja hyväpalkkaiset työt molemmilla sekä niitä, jotka vaikka molemmat opiskelevat. Me ollaan siltä väliltä. Mutta ilmeisen ehdottomia tunnutaan olevan täällä nyt, jostain syystä. Mikähän tuossa meidän tilanteessa on niin hirveän tuomittavaa? Tulemme miehen tuloilla + opintorahallani kyllä toimeen, vaikka yksi kotihoidontukivuosi menetettäisiinkin, siitä ei ollut kyse! Alun perin vain kommentoin tuota ketjun aloittajan kysymystä, että miksi meidän perheessä parempipalkkainen ei jää kotiin. Siinä kaikki, kiitos, taidan jättää tämän keskustelun. Nyt voikin mennä oikein hyvällä mielellä nukkumaan, kun palstalla syytetään, että olen hankkiutunut paksuksi väärään aikaan. Ja me kun mieheni kanssa olimme tästä raskaudesta onnellisia...

[/quote]

Öö miksi otit noin nokkiisi? En mitenkään osoittanut viestin pointtia henkilökohtaisesti koskevan juuri sua. Se vaan nyt on niin, että joskus i ppäätöksiä on tehtävä. Silloin hetkellisesti joku kärsii, kun ei nähnyt tulevaa etukäteen. Mutta NYT tällä hetkellä raskautta suunnittelevat osaavat ottaa kotihoidon puolittumisen huomioon.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 01:09"]

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 01:03"]

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 00:45"]

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 22:06"]

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 21:03"]

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 19:40"]

Meillä mies tienaa kohtuullisesti (3200e), mutta mikä meidän päätöksemme kannalta olennaista, minä tienaan 300e (opintoraha). Tässä syy, miksi parempipalkkainen mieheni ei meillä jää kotihoidontuelle. Vai tässäkinkö tapauksessa täällä kirjoittaneiden mielestä mieheni kannattaisi jäädä pidemmäksi aikaa kotiin ja meidän etukäteen vain "vähän säästää", ja tultaisiin miehen kotihoitovuosi sitten hienosti toimeen tuolla minun opintorahallani? :D

Ja ei, en kritisoi uudistusta sinänsä, vastasin vain aloittajan kysymykseen. Meidän tilanteeseen uudistus ei toki oikein istu, mutta normaalimpaa varmasti on, että molemmat vanhemmat käyvät palkkatyössä, josta voivat vuorotellen olla ainakin jonkin aikaa pois ilman että perheen talous täysin romahtaa.

[/quote]

Meillä on kumpikin opintorahalla. Eli emme saa tuon vertaa palkkatuloja missään vaiheessa, mut hyvin elellään!

[/quote]

Good for you, uskon sen, enkä tuota mahdollisuutta mitenkään kommentissani kai kiistänytkään. Pointtini oli vain valintatilanteessa 3000e versus 300e, joka on meidän kohdalla selvä peruste. Minun opintorahani + miehen kotihoidontuki (+lapsilisä) vuoden ajan, kun asuntolainaakin on maksettavana, ei vain ole meille realistinen vaihtoehto, mutta ehkäpä jotkut supermammat tuon yhtälön sitten hoitaisivat menestyksellä ;)

[/quote]

Tuollaisessa tilanteessa varmaan kannattaisi uudelleen miettiä sitä lasten hankinnan ajankohtaa. Päätös kotihoidontuen puolittamisesta astunee voimaan vuoden parin päästä, joten se on täsmälleen oma valinta, jos nyt hankkiutuu paksuksi opinnot keskeneräisinä. 

[/quote]

Hankkiuduttu jo alkukesästä, ennen tätä hallituksen päätöstä ;) mutta en taida aborttiakaan alkaa tekemään, vai mitenkä?!

En nyt ymmärrä tätä aggressiivisuutta, kun kerroin vain meidän tilanteemme ja päätöksemme. Tilanteita on monia, ja ymmärrän itse eri tilanteita ja ihmisten valintoja - niitä jotka odottavat, että on iso talo hankittu ja hyväpalkkaiset työt molemmilla sekä niitä, jotka vaikka molemmat opiskelevat. Me ollaan siltä väliltä. Mutta ilmeisen ehdottomia tunnutaan olevan täällä nyt, jostain syystä. Mikähän tuossa meidän tilanteessa on niin hirveän tuomittavaa? Tulemme miehen tuloilla + opintorahallani kyllä toimeen, vaikka yksi kotihoidontukivuosi menetettäisiinkin, siitä ei ollut kyse! Alun perin vain kommentoin tuota ketjun aloittajan kysymystä, että miksi meidän perheessä parempipalkkainen ei jää kotiin. Siinä kaikki, kiitos, taidan jättää tämän keskustelun. Nyt voikin mennä oikein hyvällä mielellä nukkumaan, kun palstalla syytetään, että olen hankkiutunut paksuksi väärään aikaan. Ja me kun mieheni kanssa olimme tästä raskaudesta onnellisia...

[/quote]

Öö miksi otit noin nokkiisi? En mitenkään osoittanut viestin pointtia henkilökohtaisesti koskevan juuri sua. Se vaan nyt on niin, että joskus i ppäätöksiä on tehtävä. Silloin hetkellisesti joku kärsii, kun ei nähnyt tulevaa etukäteen. Mutta NYT tällä hetkellä raskautta suunnittelevat osaavat ottaa kotihoidon puolittumisen huomioon.

[/quote]

Kiitos selvennyksestä. Omasta reaktiostani selityksenä, että voit kuvitella, ehkä, miltä onnellisissa raskaushuuruissa olevasta ihmisestä tuntuu kuulla että "varmaan kannattaisi uudelleen miettiä sitä lasten hankinnan ajankohtaa" tai ilmaisu "hankkiutuu paksuksi opinnot keskeneräisinä" (kun vielä muutenkin olen kokenut syyllisyyttä siitä, etten ole asioitani monen mittapuulla hoitanut kuntoon (= ole itse työelämässä vielä)). Me tosiaan ollaan nyt vähän väliinputoajia tässä, kun raskaus alkoi ennen näitä päätöksiä. Mutta ei mahda mitään, kuten sanottua, toimeen tullaan, jollain tavalla. Toivottavasti muutkin perheet, ja toivottavasti mahdollisimman monien perheiden tilanteissa isiltä onnistuu tuo oman kotihoito-osuuden pitäminen.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 22:18"]

Kuinka maksat talon lainan ja muut laskut jos äiti on työtön ja isä saa vakituisena 4000 e kuussa käteen?

[/quote]

Otatteko te lainaa toisen puolison kustannuksella, eikö lainat yleensä makseta puoliksi? Toki jos toinen hyvätuloinen ja maksaa enemmän niin mikä ettei, mutta jos se toinen on niin hyvätuloinen niin varmasti on rahaa elättää toinen kotonakin. Ei kannattaisi ottaa ylimitoitettuja asuntolainoja jos ei hetkeä pysty elämään toisen palkalla... En ymmärrä tätä haloota tästä asiasta ollenkaan, jos miehet tienaa niin hyvin niin maksakoot teidän elämisenne kotona. Ei voi olla niin hirveä asia että kannustetaan isien osallistumista lastensa hoitoon ja naisia työelämään. Kait te voitte vähän varautua siihen lapsen tuloon rahallisestikin ennakkoon tekemällä lujasti töitä? Ei kait ne kaikki lapset vahinkoja ole kun ehkäisystä varmaan kaikki kuulleet kuitenkin? Olisiko liikaa vaadittu nykyään vähän säästää sitä lasta varten eikä pistää kaikkea menemään ja sitten itkeä kun valtio ei ihan niin paljon olekaan hyysäämässä kuin ennen. Lapsiperheiden asiat on muutenkin paremmalla tolalla kuin monilla muilla joten lopettakaa jo tuo valitus...

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 22:20"]

No, meillä isi tienaa reilut 5000 euroa ja minä vaivaiset 1000 euroa, joten kumpi jää kotiin?

[/quote]

Sinä ilmeisesti miehesi maksamilla rahoilla?  

Ongelman ydin taitaa olla siinä, että (huom! keskimäärin) miesten palkka on niin paljon naisen palkkaa parempi ja lisääntymisikäisten naisten työtilanne on huomattavasti miehiä heikompi. 30-v naisilla on varmasti miehiä enemmän määräaikaisia sopimuksia ja työttömyyttä. Ja mistä tämä johtuu? Asiaa ei ainakaan paranna se, että naisten työnantajat joutuvat kustantamaan lapsen syntymään liittyvät vapaat ym. Jotain siis pitäisi tehdä sille, että miestenkin työnantajat osallistuisivat lapsensaantikuluihin.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 22:18"]

Kuinka maksat talon lainan ja muut laskut jos äiti on työtön ja isä saa vakituisena 4000 e kuussa käteen?

[/quote]

No eihän sinne kotiin tarvitse isän jäädä jos äiti onb työtön muutenkaanb. Haloo?

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 21:58"]

Pääkaupunkiseudulla on aika kallista asua. En keksi miten elättäisin meidän viiden hengen perheen yhtäkkiä 2300 euron tuloilla kun tähän asti siihen on tarvittu miehenkin tulot. Pelkkä asuminen on 1100 eur kuussa, sähkö 70 eur, autolaina ja diesel 450 eur, puhelimet 40 eur, vakuutukset 200 eur, lääkkeet 60 eur. Noiden päälle ruoka viidelle, vaatteet, kampaaja/parturi, harrastukset, satunnaiset menot kuten joulu, synttärit, huonekalut, uudet kodinkoneet jos hajoaa jne. Ei toimi mun matikalla. Ja tuossa ei edes mitään luksusta! Ei matkustelua, ravintolassa ruokailua tms. Just ja just tullaan toimeen niin päin et mies on töissä ja minä hoitovapaalla.

Ja omistusasunto on ostettu 12 v sitten lainarahalla, opinnot yliopistolla ennen lapsia jne. Nyt sitten ei enää sais itse päättää kuinka kauan olen vakituisesta työstä hoitovapaalla. Onpa typerää!

[/quote]

On selvää, että siirtymävaihe on erityisen hankala monille perheille, joissa esim. on jo pari lasta ja lisää suunnitellaan, asumismuoto on jo valittu ja elintaso vakiintunut miehen palkan mukaisesti. Tämä on valitettavaa mutta aika väistämätöntä kaikkien muutosten kohdalla.

Kuitenkin (ehkä vähän naivisti) uskon, että monet nykynuoret ottavat uudistuksen huomioon suunnitellessaan myöhemmin lastenhankintaa ja mitoittavat elinkustannuksensa niin, että molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus jäädä kotiin joksikin aikaa, jos siis lasten pitkä kotihoito on heille tärkeää. Ja maailma muuttuu parempaan suuntaan :)

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 21:44"]

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 20:35"]

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 16:35"]

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 14:04"]

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 17:56"]

Ihan oikeasti, me emme ole koskaan ajatelleet rahaa tämän asian yhteydessä. Miehen palkka tokan lapsen synnyttyä 6000, mun 3500, ja tietenkin hän jäi 1.5 vuodeksi hoitovapaalle. Ihan kuten oli aina suunnitellut. Oli siis myös esikoisen kanssa, mutta silloin meillä oli pieni palkka molemmilla, säästimme etukäteen hoitovapaata varten. Kumpikin meistä arvostaa läheistä suhdetta lasten kanssa enemmän kuin rahaa, surullista jos joillain vanhemmilla on toisin.

[/quote]

No mutta sillä sun 3500€+kht:lla, lapsilisällä ja mahd. säästöillä pötkii jo hyvinkin pitkälle, vaikka se hyvätuloinen mies jäisikin kotiin.. Meillä minun nettopalkkani 1550€+lapsilisä+kht jää alle 2000€/kk, siitä kun vähennetään miehen maksama elatusmaksu,lainat, laskut, asumiskulut, vakuutukset, ruuat ja minun bensakulut, yms, niin vaikka kaikesta kiristäis, vähentäis ja säästäis niin miinukselle mentäis.. Että siksi ei ole mahdollista kaikissa perheissä tuo että isä jää kotiin, vaikka niin tahtoiskin.. :(

[/quote]

Hyvä ystävä, esikoisen syntyessä meillä molemmilla oli nettopalkka n. 1700, ja silti olimme molemmat hoitovapaalla yli vuoden!

[/quote]

No ystävä hyvä olet sitten harvinaisen hölmö kun esität asiasi noin!! Jos teillä   oli silloin sama nettopalkka niin siinä tapauksessa ei todellakaan ole MITÄÄN väliä kumpi on kotona, meillä mies ei ole hyväpalkkainen mutta tienaa kuitenkin 1000-2000€/kk nettona enemmän kuin minä, toisin kuten omassa esimerkissäsi annoit ymmärtää että miehesi tienaa hyvin, sinäkin melko hyvin, silloin on mahdollista sen melko hyvätuloisenkin jäädä kotiin. Tai jos on sama palkka molemmilla.. Anteeks nyt vaan..

[/quote]

Pointtini oli, että meidän perheessä molemmat vanhemmat olivat yli vuoden hoitovapaalla a) tilanteessa, jossa molemmilla oli pieni palkka ja b) tilanteessa, jossa toisella oli keskipalkka ja toisella huomattavasti isompi.

Ymmärrän, että tokan lapsemme kohdalla minä pystyin elättämään perhettä paremmin 3500e palkalla (kyseessä kuitenkin brutto, netto n. 2700) kuin sinä (tai aiemmin lainaamani kirjoittaja) alle 2000e nettopalkalla.

Mutta en ymmärrä seuraavaa yhtälöä: teidän perheessänne isä tienasi siis n. 3500 netto ja sinä tukien kanssa n. 1800 netto, ja perheenne isä ei voinut jäädä kotiin. Meillä kuitenkin esikoisen kohdalla molemmilla oli netto n. 1700e, ja molemmat pystyivät jäämään kotiin yli vuodeksi. Vaikka meidän perheen tulot olivat paljon pienemmät kuin teidän.

[/quote]

No teillä oli varmastikin menot sovitettu tuloihin sopiviksi, kuten meilläkin..? Meillä mies oli ottanut asuntolainat yms jo ennen tapaamistamme, minä taas makselin nuoruuden hölmöilyjäni (=luotin avomieheeni (eli exääni), joka tuhosi raha-asiani), ikää álkoi kummallakin kuitenkin jo olla, niin ei vuosien säästämiseenkään ollut mahdollisúutta.. :)

[/quote]

Joo, ymmärrän kyllä tämän ihan hyvin. Meillä oli tosiaan varsin pienet asumiskulut, kun esikoinen syntyi. Mutta ehkä ihmiset alkavat nyt tulevaisuudessa tehdä elintasovalintoja pitäen mielessä, että jos lapset haluaa hoitaa 3-vuotiaiksi kotona, niin molempien palkan on riitettävä elämiseen ainakin vähäksi aikaa. Kaikkeahan ei voi suunnitella, mutta liian isoa asuntolainaa ei tarvitse kenenkään ottaa (en tarkoita, että te olisitte ottaneet).

Onneksi nämä muutokset antavat sen signaalin, että naistenkin kannattaa tähdätä elämässään hieman korkeammalle, "ura" kotona yhteiskunnan varoilla ei enää ole vaihtoehto.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 00:13"]

Meillä on kolme lasta. JOS hankkisimme neljännen niin hmmm, olisiko isän mahdollista jäädä kotiin kun itse saan nettona 1600€ ja mies 2700€? EI! 

Oma palkkani menee asumiskuluihin, lapsilisillä ja kotihoidontuella ei elätettäisi perhettämme, isommilla lapsilla on jo menoja, harrastukset yms.

Tällä hetkellä kun molemmat on töissä, palkoillamme pystyy elämään normaalia elämää, pröystäilyyn ei ole varaa. Jos itse jäisin hoitovapaalle niin pysyisimme ehkä leivässä mutta jos mies jäisi kotiin niin eipä olisi varaa edes siihen leipään.

[/quote]

Noilla tuloilla ei kannata edes hankkia sitä neljättä....

[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 11:22"]

Ongelman ydin taitaa olla siinä, että (huom! keskimäärin) miesten palkka on niin paljon naisen palkkaa parempi ja lisääntymisikäisten naisten työtilanne on huomattavasti miehiä heikompi. 30-v naisilla on varmasti miehiä enemmän määräaikaisia sopimuksia ja työttömyyttä. Ja mistä tämä johtuu? Asiaa ei ainakaan paranna se, että naisten työnantajat joutuvat kustantamaan lapsen syntymään liittyvät vapaat ym. Jotain siis pitäisi tehdä sille, että miestenkin työnantajat osallistuisivat lapsensaantikuluihin.

[/quote]

Näin on. Ja siltikin esitetään, että naisen kotiinjäänti on henkilökohtainen HALUratkaisu. Vaikka tämäkin ketju on täynnä kertomuksia, kuinka miehen kotiinjäänti olisi ollut taloudellisesti mahdotonta tai täysin järjetöntä.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 15:07"]

Moni ei tunnu ymmärtävän että perheen tuloilla on sitä suurempi merkitys mitä isompi perhe on. Helppoa jeesustella miksei parempipalkkainen mies jää kotiin jos perheessä on vain se yksi vauva. Isommassa perheessä on aina isommat menot, varsinkin jos lapset ovat jo hieman vanhempia.

[/quote]

Kun minä itse olen käyttänyt juuri noita samoja sanoja puhuen itsestäni, minulle on sanottu, että on vain arvo kysymys. Jotkut asettavat lapset etusijalle! Eli kun äiti tienaa sen tonnin enemmän kuin isä, ja perheessä lapsia on 3. Äiti on huono äiti, kun ei jää kotiin hoitamaan lapsia, asettaa uransa etusijalle. Kuulemma pärjää, kun vain tinkii elintasostaan.

Itse asiassa minä olen sitä mieltä, että tämä uudistus on hyvä juttu. Miesten on helpompi jäädä kotiin, kun heidän oletetaankin tekevän niin. Naiset eivät pysty omimaan kaikkia vapaita itselleen - ja kyllä miesvaltaisella alalla olen kuullut naisten todella tekevän niin - eli mies on sanonut, että olisi halunnut jäädä kotiin edes puoleksi vuodeksi, mutta puoliso ei antanut. Ja naisten palkatkin lähestyvät miesten palkkoja, kun on vähemmän pitkiä poissaoloja töistä.

Minulla on meistä pienempi palkka, mutta periaatteeni on, että hätätapauksessa minun pitää pystyä elättämään koko perhe. Lainojen suuruudet ja muut siis tämän mukaan.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 10:44"]

Minulla on meistä pienempi palkka, mutta periaatteeni on, että hätätapauksessa minun pitää pystyä elättämään koko perhe. Lainojen suuruudet ja muut siis tämän mukaan.

[/quote]

Sama täällä. Ja naiivisti kuvittelin, että suurimmalla osalla perheistä on näin. Mutta kappas, nyt täällä onkin kymmeniä/satoja naisia jotka tienaa enintään tonnin ja mies viisi, mutta siitä viidestä tonnista ei jää mitään säästöön kun elintaso on aivan ylimitoitettu.

Hieman hymyilyttää nämä "itsenäiset ja pärjäävät nykynaiset" joiden korttitalo kaatuisi ihan siihen että mies hoitaisi muutaman kuukauden mukeloitaan kotona.