Miksi en kelpaa miehille?

[quote author="Vierailija" time="29.08.2013 klo 22:50"]

Ap:n pitää relata! vaikuttaa että hän vain miettii miehiä kumppani näkökulmasta, ja pohtii kelpaako hän.... silloinhan sitä on luonnoton kanssa käymisessä kun ajatukset on jossain muussa kuin mistä keskustellaan. Uskoisin että tämän miehetkin aistii, tiedostaen tai tiedostamatta ja kanssakäymisestä tulee siksi kankeaa tai ainakin sellaista että se ei liippaa läheltäkään parisuhdetta.

Tähän käy parhaiten se vanha klise että lakkaa miettimästä koko asiaa niiin kohta huomaatkin olevasi parisuhteeessa :)

[/quote]

Niin just naisille se on noin helppoa. Mies jos on miettimättä niin saa huomata vielä 30 vuoden kuluttuakin olevansa sinkku.

Minusta viestisi antavat sinusta itserakkaan ja -keskeisen vaikutelman.

Kamalan pitkät listat vain omaa kehua. Liekö tämä näkyy myös käyttäytymisessäsi? Luulisin, että näin on. Sinusta lähtee negatiivisia, ylimielisiä vibroja.

Koska jos oikeasti olet itse täydellisyys, kuten itseäsi kuvailet, ei luulisi olevan miesystävätarjokkaista pulaa.

D) Luot anonyymin mailboxin, jos sellaista ei sinulla ole ja laitat viestin. Saat vinkin kirjasta ja ajattelet sen luettuasi asiasta melkoisella varmuudella aivan eri tavalla. Palasia loksahtelee paikoilleen ja osa nykyisistä murheistasi osoittautuu triviaaleiksi kun tiedät mitä pitäisi etsiä. Jos olen oikeassa, on ihan se ja sama millä tavalla yrität lähestyä suurinta osaa miehistä. Et ajattele olevasi niin erilainen etkä kenties varsinkaan haluaisi olla, tiedän kyllä tunteen. Mutta kun se ei auta, muut saattavat kokea toisin.

Oletan toistaiseksi, että olet provo jota ei kiinnosta ratkaista "ongelmaasi" mikäli asia ei kiinnosta sen vertaa, että laittaisit viestin ja paluupostissa saat kirjan nimen tai tiedoston. Kummin päin nyt satut valitsemaan.

Olen parina viime vuonna muutamaan kertaan aiheesta tänne kirjoittanut, aina löytyy nippu trolleja ilkkumaan. Sitä keskutelua ei kannata käydä täällä. Ääliöitä ei voi opettaa, enkä jaksa käydä asiakeskustelua huutelun keskellä.

15 (over & out)

Minulla on vähän samaa ongelmaa, olen tosin vasta 25v ja kaksi vakavaa suhdetta takana.

Suurin osa kavereistani on miehiä, vasta yliopistossa löysin naisen jonka kanssa olemme samalla aaltopituudella ja meistä tuli parhaat ystävät. En jotenkin kestä draamaa ja sitä (pardon my French) paskanjauhantaa joka tuntuu olevan useille naisille iso osa elämää.

Olen huomannut viimeisen vuoden aikana, että en tajua, kun miehet iskevät minua. Olen jotenkin sosiaalisesti vajaa. Viimeksikin, kun eräs komea nuori mies iski minua baaritiskillä, luulin ensimmäiset 10min hänen juttelevan kanssani lämpimikseen. Olen myös kai aika jääkuningatar ja hiton hyvännäköinen kun jaksan panostaa.

Miehet (kaverit & tutut siis) kehuvat usein älyäni, nauravat jutuilleni ja olen 'yksi jätkistä'. Otan sen kohteliaisuutena, mutta joskus mietityttää, kuinka moni heistä oikeasti olisi kiinnostunut. Ehkä olen jotenkin 'liian lähellä' ollakseni tavoiteltavissa, kun kuulun porukkaan. Olen myös tolkuttoman nirso, tunnustan sen. Mutta joo, harvemmin minua tullaan baareissa iskemään ja se suoraan sanottuna vituttaa, koska olen nössö enkä uskalla itse tietenkään lähestyä miehiä.

Olen aika lailla samaa mieltä kuin nr. 69. Toisekseen aloituksesta tuli provo mieleen. On listattu kaikki tyypilliset hyvät ominaisuudet ja selostettu omat kauniit ulkonäköpiirteet. Ihan kuin ap vain kerjäisi kehuja tyyliin "on se tosiaan kumma, ettet miestä löydä".

Kerro ap omia huonoja puoliasi. Jokaisella on niitäkin, ellei ole laboratoriossa kasvatettu ihmisrobotti.

Vaikea sanoa missä mättää. Minä olen sinua 10v vanhempi, samanpituinen mutta 12kg painavampi suurperheen äiti, köyhä ja kouluttamaton ja miehiä riittäisi vaikka muille jakaa. Ihan nätti ja isot tissit, näytän nuoremmalta.

Miehet sanovat että minussa viehättää ulkonäön lisäksi iloisuus, positiivisuus, älykkyys, lempeys, lämpö, herkkyys, tunteellisuus, avoimmuus, empaattisuus ja aitous. Kuten myös seksikkyys ja flirtti vaikka myös ujo luonne. Olen kuulemma myös kiltin ja helposti lähestyttävän oloinen. Nämä miehet ovat nuorempia ja lapsettomia.

Onko sinussa jotain epänaisellista, käyttäydytkö miesten seurassa kuin " yksi jätkistä"? Tai ehkä varautuneisuutesi torjuu miehiä? Yleensä jos joku, mies tai nainen sanoo etteivät muut kiinnostu, niin kyse on sosiaalisesta ongelmasta eikä ulkonäöstä tms koska rumillakin on kumppaneita. Käytöksessäsi miesten seurassa ( esim torjuva ujous), liian korkeissa vaatimuksissa, kyvyttömyydessä lukea toisten eleitä ja sanattomia kiinnostuksen osoituksia. Vaikea sanoa tuntematta sinua, joku joka tuntee osaisi ehkä sanoa paremmin jos kehtaat kysyä.

Onko sinulle persjalat? Lyhyt tukka? Hiirenharmaa? 

Olet innokas ja katsot miestä silmiin ja naurat nini että ikenet vilkkuvat? 

Tiedät jo mitä haluat, olet määääääärätietoinen, et TARVITSE miestä, mutta olsiihan se kiva perhe rakentaa jonkun kanssa. 

Mulla on ollut aina sama ongelma, mutta pari kertaa olen "päässyt" silti seurustelusuhteeseen pian jo 40 vuotta kestäneen elämäni aikana. Viimeiseltä, jonka tapasin 31-vuotiaana, kysyin ihan suoraan, kun hän minua niin kauniiksikin kerran kehui, että miksi sitten juuri koskaan edes baarissa kukaan mies ei lähesty minua -  että eikö se ole osoitus että en ainakaan kaunis ole?

Mies sitten kertoi että hänestä se johtuu siitä että olen jotenkin liian täydellinen, hänkään ei olisi kuulemma alle 2 promillen humalassa uskaltanut lähestyä viimeisen päälle laitettua hieman ylpeän näköistä "jääkuningatarta". Se ylpeän näköisyys oikeasti oli häpeämistä ja surua: olin surullinen kun kaikki muut iloitsi ja jutteli ja niillä oli seuraa, ja minä itseni rumaksi ja kelvottomaksi tunteva ihminen häpesin olemassaoloani yksin istuen. Ja sitten kuulen, että ne muut taas välttivät minua, koska surumielinen ilmeeni tulkittiinkin ylimieliseksi, niin että kaunis nainen mutta katselee vittumaisesti nenän vartta tähden tavallisia ihmisiä, hyi olkoon.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2013 klo 08:23"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2013 klo 08:12"]

AP: vastailen sinulle privana.

t. arvannet kuka

[/quote]

Häh, nyt oon aivan kujalla enkä yhtään ymmärrä mitä tarkoitat!

AP

[/quote]

Oho. Olin aivan varma, että kirjoitit heinäkuun lopussa hieman toisin painotuksin vastaavan aloituksen. Vaihdoin muutamia sähköposteja kyseisen ap:n kanssa. Sen ja tähän ketjuun kirjoittamasi perusteella pidin selvänä, että olette yksi ja sama henkilö, joka edelleen jumissa ongelmansa kanssa. Tässä on silti aivan selvästi tietty kaavamaisuus, josta olen oikeastaan yllättynyt. Tuli toisaalla vastaan puoli tusinaa tiukassa ikähaarukassa olevia korkeasti koulutettuja naisia, joilla sama ongelma. Näillä kaikilla kuudella oli yllättäen joka ainoalla vielä keskenään sama koulutuskin.

Mittojesi perusteella sinussa tuskin voi olla mitään vialla, enemmänkin luulisin että olet tosiaan hieman tarkemman puoleinen sen suhteen kenet kumppaniksesi huolit, tietyin painotuksin. Pikemminkin liian hyvä voi vaikuttaa miehistä liian epävarmalta saaliilta. Jos haluat paljon, pitää sinun todennäköisesti olla valmis myös odottamaan hieman pidempään.

Minulla ainoa mahdollinen turn off kirjoittamassasi voisi olla se urheilu, mutta vain jos se sisältäisi oman liikuntaharrastuksen lisäksi paljon urheilun katsomista kotisohvalta tai vaikkapa jonkun liigan tulosten seuraamista kaiken aikaa.

Voisin lähettää sinulle sähköpostilla PDF-kirjan, joka sinun kannattaisi ehkä lukaista, jos haluat yrittää ratkaista probleemasi perinpohjaisesti. Uskoisin, että siitä olisi huomattavaa apua. Tein anonyymin osoitteen: oho at luukku.com. Laita viestiä, jos haluat. Enkä odota vastapalveluksia missään muodossa. Riittää kun vastaat ja kerrot, oliko siitä apua.

15

Ongelma voi olla, että oon liian "jätkä". Suhtaudun moneen asiaan miesmäisen suurpiirteisesti ja mulle on helppoa kaverimiesten heittää aika epäkorrektejakin juttuja. Ehkä miehet ei sitten pidä tällaista naista viehättävänä. Ja jos ajattelen asiaa toisin päin eli tuntisinko itse vetoa naismaiseen mieheen, niin tuskinpa vaan... Tällainen kuitenkin oon luonnostaan ja tuntuisi hölmöltä alkaa esittää jotain muuta. Mut pitää sit varmaan tehdä jotain hienosäätöä kuitenkin.

Tossa oli pari kommenttia myös ulkonäköön liittyen. En todellakaan pidä itseäni minään vs-mallina. Kasvot on enemmänkin söpöt kuin tyrmäävän kauniit. En kuitenkaan oo mielestäni ruma. Kroppa on ok, mutta voisi olla varmasti timmimpikin. Pukeutumisessa mulla on aika vaihteleva tyyli. Turhamaisella muotitietoisuudella tarkoitan sitä, etten seuraa yhtään muotiblogia tai lue muutenkaan muotilehtiä tai yrittämällä yritä olla jotenkin muodin edelläkävijä. Katson itseäni peilistä ennen kuin lähden kotoa ja pukeudun ikäiselleni sopivalla tavalla.

Eli varmaan se sit on jotain mun käytöksessä, mikä karkoittaa miesten romanttiset aikeet tai sit vaan muuten karkoittaa miehet. Ja katselen itse myös varmaan vääränlaisia miehiä. Itse näille jutuille on aika sokea, mut jotainhan tässä on oltava pielessä...

AP

[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 23:16"]

[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 22:37"]

Oon suvaitsevainen

[/quote]

No tämä on ainakin ongelmakohta. Lisäksi varmaan kannatat vihervasemmistoa ja feminismiaate on sinulle tärkeä, eikö vain? Ja homojen oikeudet, luonnonsuojelu ja muu hössötys. Kaikki edellämainitut on turn-offeja miehille. t: mies

[/quote]

Eivät muuten ole, siis fiksuille miehille.

liikutko aina miesten seurassa jolloin monet ehkä luulevat sinua olevan jonkun tyttöystävä :)

Millaisista miehistä sitten olet oikeasti kiinnostunut? Käykö siis niin, että ne miehet, joista sinä kiinnostut, eivät kiinnostu sinusta ja päinvastoin?

Tuo jätkämäisyys voi tosiaan olla se juttu. Minulla on ihan sama "ongelma" ollut aina. Olen luonteeltani enemmän miehen stereotyyppi kuin naisen, vaikka ulkonäöltäni erittäinkin naisellinen. Olen myös erittäin miesvaltaisella alalla, seuraan jalkapalloa ja jääkiekkoa. Tykkään myös tehdä pieniä remontointi- ja autonhuoltohomia. Minulla on aina ollut paljon mieskavereita, mutta eipä ne minusta muussa mielessä kiinnostu, tuskin muistavat että olen edes nainen.

Ainoat kerrat kun olen saanut jonkun kiinnostumaan itsestäni seksi/seurustelumielessä on, kun on tavattu baarissa ja olen ollut hyvin juovuksissa ja lisäksi näytellyt vähän höpsöä kanamaista naista. Niin on sitten päädytty sänkyyn, ja koska ilmeisesti olen hyvä niissä puuhissa päätellen siitä että jokainen yhden illan seksiksi tarkoitettu juttu on johtanut siihen että mies on halunnut alkaa seurustella, on siitä sitten päästy parisuhteeseenkin.

Jännää on, että sitten kun on jo sekstailtu ja aloitettu seurustelu, miehiä ei tullut todellakaan haittaavan jätkämäisyyteni, päinvastoin. Sitä pidetään hienona että ei ole "naismaista draamaa" ja että minua kiinnostaa samat asiat kuin heitäkin. Mutta tosiaan, tutustumisvaiheessa silti miehet jotenkin pelkäävät naista joka ei ole stereotyyppisen naisellinen.

Pitkät hiukset + naisellisuus + hymy on se paketti joka tehoaa aivan taatusti. Ja mun kokemuksella, kun tähän lisää huumoria ja sitä ronskimpaakin juttua, niin miehet ovat aivan myytyjä. Täytyy olla suloinen söpöliini, joka yllättää nokkelilla jutuillaan.

Ja odotapa vielä muutama vuosi, niin miehiä parveilee ympärillä liikaakin, kun ovat jo toisella kierroksella etsimässä.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2013 klo 09:28"]

Ongelma voi olla, että oon liian "jätkä". Suhtaudun moneen asiaan miesmäisen suurpiirteisesti ja mulle on helppoa kaverimiesten heittää aika epäkorrektejakin juttuja. Ehkä miehet ei sitten pidä tällaista naista viehättävänä.

[/quote]

Vaikea kuvitella, että tuo olisi se syy, sillä ainakin nuorempana (ainakin jotkut) miehet tuntuivat kiinnostuvan minusta osittain juuri siksi, että huumorintajuni jne oli enempi miehistä kuin semmoista yliempaattista "oi kaikki on ihanaa ja hihhii ja miten kihartaisin tukkani tänään"- tyyppistä, monesta miehestä semmoinen naisellinen hössötys on oikeastaan vain pakollinen paha, vaikka onkin aluksi söpöä. En kuitenkaan pukeutunut mitenkään jätkämäisesti tai kiroillut ja kertonut alapäävitsejä tai muuta vastaavaa...

[quote author="Vierailija" time="29.08.2013 klo 09:25"]hänkään ei olisi kuulemma alle 2 promillen humalassa uskaltanut lähestyä viimeisen päälle laitettua hieman ylpeän näköistä "jääkuningatarta".

[/quote]

Tuo on varmasti totta. Jos nainen on viileän oloinen, niin häntä ei helposti lähestytä, sillä miksi mennä ottamaan pakkeja, kun vastaanottavaisempiakin on näköpiirissä.

Harmaa epävarma hiiri saa myös todennäköisesti olla aika rauhassa, samoin kuin kaikki "omituiset".

Voisi auttaa paljon jos näkisi ap:n kuvan...

Miksi ap kiinnostut varatuista? Oletko vapaiden suhteen liian kranttu? Jos mies vaistoaa varhain pariutumis- ja lapsihaaveet, niin sekin voi karkoittaa.

Vaikuttaisi siltä, että olet aika stereotyyppinen ja staattinen, määrittelet itsesi hyvin tarkkaan muottiin, samaten luultavasti miehenkin. Tämä voi rajoittaa paljon. Ja kuitenkin vasta pitempiaikainen tunteminen saattaa paljastaa näennäisesti unelmamiehestäkin vaikka alkoholi- tai mielenterveysongelman.

Minä keskittyisin enemmän olemaan utelias ja avoin. Tosin se voi vaatia yrityksiä ja erehdyksiä ja ehkä löydät sielunkumppanin vasta myöhemmällä iällä vaikka lastesi isä löytyisikin pian.

Ja se lapsikin voi olla vammainen.

Kun elämäänsä tarkastelee, siinä on yksi muuttumaton tekijä: tarkastelija itse. Miehet ovat miehiä, naiset naisia, mutta tarkastelija on aina sama. Joten jos koet itsessäsi olevan jotain vikaa, tee korjausliikkeitä.

Onpa tässä tullut paljon kommentteja! Kiitti niistä :)

27: Ehkä munkin pitäisi kysellä muilta, miten mut nähdään. Voihan se olla, et mäkin oon muiden silmissä "jääkuningatar", vaikka en itseäni pidä mitenkään muita parempana.

15: Tiedän, että vastaavia ongelmia on muillakin. Kiinnitin huomiota kirjoituksessasi siihen, kun mainitsit törmänneesi naisiin, joilla samat ongelmat ja sama koulutustausta. Mikä tää tausta on? Tuli vaan mieleen, kun parilla opiskelukaverillanikin on vähän vastaava tilanne kuin mulla, että onko tässä nyt jotain koulutuksen kanssa tekemistä. Tuskinpa se on ongelman ydin, mut jännä sattuma kuitenkin.

32: Pidän määrätietoisista ja fiksuista miehistä, jotka saavat mut nauramaan. Miehen pitää pitää itsestään huolta ja arvomaailman pitää olla samanlainen kuin mulla. Ulkonäöllisesti mulla ei ole tiukkoja kriteerejä, mut on ihan kiva, jos mies on mua pidempi. Ongelma on, et tosi harvoin kukaan musta kiinnostuu, ja silloin harvoin kun näin käy, en itse tunne mieheen aitoa vetoa, vaikka yritänkin olla jutussa mukana. Sit kun itse kiinnostun jostain, käy yleensä ilmi, että mies onkin varattu ja homma jää siihen, kun en jaksa mitään kolmiodraamoja.

Sit vielä näihin ulkonäkökommentteihin. Mulla on oikeesti vaaleat, puolipitkät hiukset. En usko että ongelmat hiuksia kasvattamalla ratkeaa ;)