Anoppi osti vaunut
Mies oli kertonut vanhemmilleen, että emme ole ostaneet vielä vaunuja tulevalle vauvalle. Ja mitäs teki anoppi. Osti vaunut kysymättä meiltä mitään.
Olen itkenyt koko eilisen illan harmista. Olisin halunnut ostaa eka vaunut miehen kanssa kahdestaan. Tiedättehän sen tunteen, kun kahdestaan mennään eka kertaa vaunuliikkeeseen ja valitaan vaunuja esikoiselle. Se on yhtä tärkeä kuin kihlasormuksen osto.
Kuka haluaisi, että miehen äiti ostaa miehen morsiamelle kihlasormuksen.
Koko vaunuhomma on pilalla. Olen miettinyt, että jos myisin vaunut pois ja ostaisin niillä rahoilla omat vaunut. Anoppi ja appi asuu 300km päässä, joten heillä ei tarvitse usein käydä, joten eivät näkisi vaunuja.
Kommentit (105)
Noita myydään siellä Porvoon liikkeessä. Sinne saa palauttaa mitä vaan koska vaan. Ei maksa mitään. Anopinkin voi vaihtaa samalla.
Ymmärrän että halusitte ostaa itse vaunut, mutta en tiedä voiko asiaa verrata kihlasormuksen ostoon
Miten iso ongelma saadaan vaunuista? Sehän on vain vauvan kuljettamiseen hankittu menopeli. Mä etsin hissiimme sopivi vaunuja, ja olin vain tois iloinen, kun kaveri löysi sellaiset käytettynä ystävältään. Ostin siis näkemättä niitä, koon tiesin. Ja ihan ainokaiselle lapsellemme. Samat vaunut meni vielä ystävällemme myöhemmin, hänen esikoiselleen. Käytti niitä vielä toisellakin lapsella.
En olisi minäkään tykännyt. Liian isot ja rumat eikä ne olisi mahtuneet hissiin.
Mä en nyt yhtään tykkää,kun täällä toiset määrittelee,mitkä asiat on kellekkin tärkeitä.Kommentteina suurinpiirtein:mieti nyt nälkiintyviä lapsia ja maailman sotia jne.
Ihan tulee exä mieleen,joka haukkui mennen tullen,että:ei sulla nyt mitään murheita ole,mieti nyt maailman sotia ja niitä näitä,ei sulla ongelmia ole.
Olispa maailma niinkin hieno paikka,ettei tarvitse hätääntyä mistään,eikä loukkaantua mistään,kun tarvitsee vain ajatella ydinpommien tuhoa.WHOAA!
Voi hyvä luoja mitä olisi tapahtunut jos joku olisi mulle kiikuttanut vaunut. Ihan sama kun menis ostamaan toiselle kengät tai laukun, heniilökohtaisia asioita. Ei vaunut ole vauvalle vaan enemmän äidille, vauvalle kelpaa vaikkei olisi ollenkaan vaunuja vaan vaikka kantoliina. Oma äitini vaati saada ostaa esikoiselleni vaunut ja kyllä hän oli niin onneissaan kun sai mun kanssa hipelöidä vauvantarvikkeet ja vaunut läpi. Sain itse valikoida vaunut ja otin ne jotka oisin ostanut ilman sponsorointiakin. Jos isoäiti on niin onneissaan ja tohkeissaan niin mikä sen ihanampaa kuin yhdessä tulevan äidin/isän kanssa katsella tarvikkeita ja jutella kaikesta.
Mä olen ostanut meille lähes 20 erivaunut ja en todellakaan työntäis metriäkään kärryjä joista en tykkää. Ihan sama mitä muut tästä ajattelee, olen niskalimassa tehnyt työtä jotta olen saanut tarpeeksi säästöjä että saan lapsilleni mitä haluan ja mistä tykkään.
Ihan kauheat vaunut :O noi emmaljungan klohmot on yhdet niistä joita olen aina ihmetellyt, isot sotavaunut jotka on vielä rumia. En ottais vaikka ilmaiseksi saisin, vaikka ne olis ostanut itse paavi.
[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 17:26"]
Ihan kauheat vaunut :O noi emmaljungan klohmot on yhdet niistä joita olen aina ihmetellyt, isot sotavaunut jotka on vielä rumia. En ottais vaikka ilmaiseksi saisin, vaikka ne olis ostanut itse paavi.
[/quote]Tuo malli ei ole hirvean kaytannollinen, viimeistaan puolen vuoden paasta joudutte ostamaan hyvanlaatuset matkarattaat joilla paasee liikkumaankin. Nuo vaunut voitte sitten myyda koska niita ei enaan tarvitse. Hyvissa ajoin ala keraamaan kuvia matkarattaista, esittele niita miehellesi joka saa sitten ruinata ne mammaltaan joka kay ne ostamassa. Jos ei ole sellainen kuin halusit, myy ne ja osta haluamasi.
Rumat vaunut. Just sellaiset, jotkla varmaan miellyttää jonkun vanhuksen silmää kultaisine muistoineen.
[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 11:08"]
http://www.emmaljunga.com/fi/Lastenvaunut/Loyda_vaunumallisi/Mondial_de_Luxe-1933.html
Nämä ovat ne vaunut ja minusta ne ovat ensinnäkin rumat. Toiseksi esikoisen vaunut ovat niin ainutlaatuinen juttu, että ne on vain saatava miehen kanssa ostaa kahdestaan.
ap
[/quote]
Hyi yök!! En ikinä pistäis vauvaani tollasiin, hyi, hirveen vanhan näköiset ja kerta kaikkiaan rumat. Inhottavaa.
En ole koskaan kaivannut mitään ostamisen ihanuutta, mutta muuten tunnen tunteen. Sillä meillä oli appiukko joka tykkäsi auttaa ja ostaa kaikkea meille kun olimme nuoripari. Joo ihan kiva, mutta kun itse tiesi mitä halusi, mutta toinen menikin sitten ja osti jotain muuta. Kyllä vitutti aika rankasti aika monesti. Tietysti oltiin avusta kuitenkin kiitollisia eikä haluttu loukata, mutta kyllä sitä alkoi varoa ettei vahingossa sano ääneen mitä on tarkoitus hankkia lähiaikoina.
[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 12:50"]
Minä en nyt tuosta nostaisi ihan noin kamalaa meteliä! Ensinnäkin meillä kävi niin, että ihan itse valitsimme ja ostimme kalliit vaunut esikoiselle. Puolen vuoden käytön jälkeen ne osoittautuivat meille aivan liian epäkäytännöllisiksi ja ostimme toiset (kalliit) vaunut käytännön kokemusten perusteella. Ottaisin anopin ostamat vaunut käyttöön ja sitten käyttökokemusten myötä ostaisin mieleiset vaunut ja veisin vanhat mummolavaunuiksi tai myisin kalliilla pois.
[/quote]No siitäkös anoppi riemastuisi kun hänen ostamat huonot vaunut hylätään.
Ja paljon oli aloittajan ikä, oliko 18v tullut jo täyteen? :D
Olisiko pitänyt olla Hello Kitty vaunut?
Anoppi menee henkilökohtaisuuksiin tuossa. Typerää ostaa satojen eurojen lahjaa, kun ei tiedä toisen mieltymystä lainkaan. En tiedä itkisinkö vai nauraisinko, jos anoppini laittaisi suuren summan rahaa lahjaan, joka ei olisi lainkaan mieleinen.
Omat appivanhempani hankkivat meille vauvan sängyn kysymättä. Olimme hyvissä ajoin kyselleet tiesivätkö ketään kellä olisi myydä/antaa pinnasänkyä. Eivät tienneet joten ostimme, kun sopiva tuli vastaan. Kerroimme tästä appivanhemmille. Meni muutama viikko eteenpäin ja appivanhemmat kertoivat tohkeissaan löytäneet sängyn. Olimme aivan ihmeissämme, koska he tiesivät meillä olevan jo sängyn. Sanoimme uudelleen, että emme tarvitse sänkyä ja tästä miehen vanhemmat vetivät herneet nenään. Sanoivat etteivät aio nurkissaan pitää sitä ja raahasivat sen meille. Nyt meillä olikin kaksi pinnasänkyä pienessä kaksiossamme. Ja tietenkin miniä taas oli se kiittämätön paska.
Olen kyllä ihan varma että tämä on provo niinkuin joku tuolla jo sanoi! Olisi vähän turha sattuma että nämä väärät ei halutut vaunut ovat myös markkinoden kalleimmasta päästä. (katso linkki) Haloo, ymmärrän kyllä että nekään eivät ole kaikkien unelmavaunut ja olen samaa mieltä että eihän sitä lahjaksi voi mitään isoa ostaa ellei sitä yhdessä ole päätetty tai kysytty etukäteen mutta tämä tapaus on provo. Haiskahtaa niin vahvasti sille. Tarkoitus on ollut taas saada kiivaita vastauksia puoleen ja vastaan tai tuoda esille kuinka turhamaisia äidit ovat nykyaikana ap:n mielestä?
Provolta vaikuttaa minustakin. Ei kukaan aikuinen ihminen itke jotain vaunuja. Tää on tosiaan tarkoitus saada keskustelua äitien turhamaisuudesta.
[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 17:46"]
Rumat vaunut. Just sellaiset, jotkla varmaan miellyttää jonkun vanhuksen silmää kultaisine muistoineen.
[/quote]
Muista, että tulet itsekin vanhaksi. On jotenkin tosi vittumaista puhua helventavasti vanhuksista kun se on myös oma tulevaisuutesi, jos saat elää niin kauan.
Ja ap, olet varmaankin aikuinen nainen, lopeta nillitys turhasta ja käyttäydy kuin aikuinen.
Jos vaunut jo järkyttää maailmaa, niin miten äittiys onnistuu? Synnytys ei olekaan sellainen kun suunnittelit, vauva-aika on ramkempi kuin kuvittelit. Et ehkä pystykään imettämään, tai lapsi ei ole kuin unelmissa. Toki saa suunnitella, mutta säilytä hyvä ihme suhteellisuudentaju ja pysy joustavana muutoksille. Jos vaunut on kamalat, niin kiitaä ja osta mieleiset. Elämä ei suju käsikirjoituksen mukaan. jos et opi joustamaa, niin katkeroidut ja piehtaroit epäonnistumisisssa, ja elämä lipuu ohi.
Tämä on vasta alkua! Eihän se vauva ole vielä edes syntynyt, ja tätä samaa tulee riittämään niin kauan kuin anoppi on elossa.
Mistä luulette johtuvan, että tiedän tämän tilanteen niin hyvin, enkä vähääkään epäile, että ei olisi totta?
Jos näin on todella käynyt, juuri tänään on korkein aika laitaa anoppi ruotuun ja tehdä selväksi, mitä eroa on omilla ja toisten asioilla. Muuten hän tulee olemaan ikuinen riesa. Se on sitten teistä ja anopista riippuvaa, toimitteko kauniisti vai rumasti. Jälkimmäiseen joutuu turvautumaan, jos ei hyvällä onnistu
Paljon noi sit maksaa?