Huonoimmat työnhakuneuvot, joita olet saanut?

Minun kokemukseni mukaan töihinpääsyyn ei tarvita: visuaalista CV:tä, kokovartalokuvaa tai hakemuksen perään soittamista eli niitä asioita joista työnhakuvalmentajat antavat ”vinkkejä”. Aivan tavallinen CV ilman kuvaa on riittänyt töihinpääsyyn enkä ole koskaan soittanut työnantajalle työpaikkahakemuksen laitettuani. Työnantaja on soittanut, jos on ollut kiinnostunut minusta.

"Asenne ratkaisee!"

Harmi, koska miksi sitten kouluttautua pidemmälle, jos ainoastaan asenne ja ihmisen luonne on se, millä saa töitä.

Ihmettelin, että miten ihminen, jolla on sama koulutustausta kuin itselläni, on päässyt niin pitkälle ja minä en pääse edes työhaastatteluihin.

Voi kun olisikin koulutuksesta kiinni, niin voisin muuttaa elämääni, mutta jos kyse on vain siitä, että mulla on vääränlainen luonne jopa palkattomiin harjoitteluihin, niin miten ikinä voin saada kunnollisen työpaikan?

Miten muuttaa omaa luonnettaan?

Vierailija kirjoitti:

Älkää pliis soitelko niiden paikkojen perään. Älkää soitelko myöskään, jos olette jättäneet avoimen hakemuksen kaksi päivää sitten. Jos olette jättäneet hakemuksen firman hakujärjestelmän kautta, joku kyllä katsoo ne hakemukset ja valitsee parhaat päältä haastatteluun. Joissain paikoissa toimitaan hitaammin, joissain reippaammin, mutta jos ei kutsua ala kuulua viikon sisään, niin elämässä eteenpäin.

Kävin viimeksi tällä viikolla yhden tällaisen "soitan sinne ja pyydän töitä" -tyypin kanssa todella raskaan 10-minuuttisen keskustelun. Soitti minulle ja kun en heti ehtinyt vastata ja soitin takaisin, ei esitellyt itseään ja aloitti suoraan tinkaamaan, että hänen kaverinsa sanoi että meillä on töitä. Olisi halunnut, että käyn läpi kymmenien toimipisteidemme rekrytointitarpeet sillä sekunnilla ja kertonut, kuka antaa hänelle sen kaverin lupaaman työpaikan. ÄLKÄÄ TEHKÖ NÄIN.

Miten töitä sitten saa? Tee hakemus, jolla erotut. Kerro, miten sinä voit olla avuksi firman bisneksessä äläkä oleta, että työnantaja täyttää sinun henkilökohtaiset toiveesi urakehityksestä ja mielenkiintoisissa haasteissa kasvamisesta. Työpaikka ei ole elämyspuisto, vaan sen tarkoitus on tuottaa arvoa. Perustele, miten ja millaista arvoa sinä tuotat.

T: HR-ssä töissä

Onpa sulla vanhanaikainen asenne HR:ksi. Kyllä nykyään myös työpaikan pitää vastata työnhakijan tarpeisiin, ja se on kaikille eduksi jos työntekijä kokee että työnkuvaa voi mm. muokata mieleisekseen. Ei se enää niin mene että työnantaja tivaa ja työnhakija vastaa, vaan työnhakutilanne on vastavuoroinen, kummallakin on oikeus vaatia asioita.

Vierailija kirjoitti:

Minun kokemukseni mukaan töihinpääsyyn ei tarvita: visuaalista CV:tä, kokovartalokuvaa tai hakemuksen perään soittamista eli niitä asioita joista työnhakuvalmentajat antavat ”vinkkejä”. Aivan tavallinen CV ilman kuvaa on riittänyt töihinpääsyyn enkä ole koskaan soittanut työnantajalle työpaikkahakemuksen laitettuani. Työnantaja on soittanut, jos on ollut kiinnostunut minusta.

Unohdit kertoa mikä ala kyseessä.

Itse viestintäalalla ja meillä tuollainen ei kävisi.

Valmistuin itse vuosituhannen alussa insinööriksi ja vastavalmistuneena oman alan töiden löytäminen oli todella hankalaa, kun työpaikkoja ei vaan millään löytynyt kaikille. Sain tuolloin kuulla juuri näitä kommentteja ja ihmettelyjä, että "miten insinöörille ei _muka_ löydy töitä" jne. Yleensä näitä kommentteja heittelivät ihmiset, joilla ei ollut mitään käsitystä nykyajan työmarkkinoista, vaan kuvitelma, että kunhan on vain koulutusta, aukeaa heti huippuvirkaaja töihin pääsee kun vaan kävelee sisään.

Kouluttauduin sitten lopulta toiselle alalle, onneksi sellaisena hetkenä, että koulutusta vastaavaa työtä löytyi jo ennen valmistumista. Yhden paikan sain, kun soittelin tarpeeksi monta kertaa tj:lle ja lopulta minut kutsuttiin haastatteluun. Eli joskus soittelukin kannattaa, sähköpostitiedustelut ikävä kyllä tahtovat hukkua viestitulvaan.

Yksi huono vinkki tulee mieleen, kun joitakin vuosia sitten olin työpaikassa, jossa en tehtävänkuvan vuoksi oikein viihtynyt. Työ oli määräaikainen, mutta jatkoa oli lupailtu vakituisena. Eräs kaverini sanoi, että jos ei viihdy, kannattaa lähteä, koska työ on kuitenkin niin iso osa elämää ja ei kannata haaskata sitä huonossa työssä. Joo, totta ehkä, mutta itse työpaikassa ei sinänsä ollut vikaa, tehtävissä vain. Toinen taas neuvoi jatkamaan, koska on helpompi työllistyä toisaalle ja hakea uusia paikkoja, jos on jo töissä. Noudatin toisen neuvoa, koska näinhän se menee- työttömänä työllistyminen on hankalampaa. Sain neuvoteltua tehtävät uusiksi, hyvää työkokemusta ja muutaman vuoden päästä pystyin jo valitsemaan itse työnantajani.

Vierailija kirjoitti:

"Soita ennen hakemista, niin jäät mieleen" on tosi huono neuvo. Soittaa toki saa ja pitää, jos on jotain aidosti tärkeää kysyttävää. Jos kysyt jotain, joka selviää ilmoituksesta tai joka ei liity mitenkään haettavaan paikkaan, ei se edistä pätkääkään työn saamista. Saat vain omituisen friikin leiman.

Pari esimerkkiä hyvästä ja huonosta kysymyksestä:

Hyviä:

1) Katsoin nettisivuiltanne, että firmallanne on toimisto myös kaupungissa X kaupungin Y lisäksi. Työpaikkailmoituksen mukaan sijantipaikka on Y, mutta olisiko täysin poissuljettua tehdä osaa hommista myös toimipisteessä X?

2) Kerrotte, että työssä pääasiallinen työväline on PowerBI. Onko kuitenkin mahdollista tehdä myös töitä käyttäen RStudiota tai Pythonia vai onko joku syy, miksi erityisesti suositaan PowerBI:tä?

Huonoja:

1) Onko teillä unisex-vessat vai erikseen miesten ja naisten vessat?

2) Mikä on tärkein vaatimus työn kannalta?

T: henkilö, joka on vuosittain mukana puolessa kymmenessä rekryssä esimiehen roolissa

Minusta tuo työvälinekysymyskin on vähän tikusta tehtyä asiaa. Tuon voi hyvin kysyä haastattelussakin, jos olettaa, että tarvittaessa pystyy sitä PowerBI:tä käyttämään. Tuolla tavalla kysyttynä ainakin minulle tulee vaikutelma, että henkilö ei halua oppia uutta ja tulee olemaan vastarannan kiiski, joka ei esimerkiksi ymmärrä, että eri ohjelmistoista tulee kustannuksia. Työpaikan sijainti on hyvä ja olennainen kysymys työnhaun kannalta, joten ymmärrän, jos sitä haluaa kysyä jo ennen haastattelua tai hakemuksen tekemistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtaisesti en edes hae paikkaa, johon pitää esittää palkkatoive. Kyllä työnantajan pitää tietää, mitä työstä maksetaan ja mitä ei.

Palkkatoive on aika hyvä mittari että haetaanko oikeantasoista tekijää.

Jos palkkatoive on tehtävään nähden pielessä, niin silloin hakija ei ole sopiva.

Moni huippu on myös hyvin vaatimaton. Kunnon paikka katsoo meriitit ja tarjoaa kunnon palkan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää pliis soitelko niiden paikkojen perään. Älkää soitelko myöskään, jos olette jättäneet avoimen hakemuksen kaksi päivää sitten. Jos olette jättäneet hakemuksen firman hakujärjestelmän kautta, joku kyllä katsoo ne hakemukset ja valitsee parhaat päältä haastatteluun. Joissain paikoissa toimitaan hitaammin, joissain reippaammin, mutta jos ei kutsua ala kuulua viikon sisään, niin elämässä eteenpäin.

Kävin viimeksi tällä viikolla yhden tällaisen "soitan sinne ja pyydän töitä" -tyypin kanssa todella raskaan 10-minuuttisen keskustelun. Soitti minulle ja kun en heti ehtinyt vastata ja soitin takaisin, ei esitellyt itseään ja aloitti suoraan tinkaamaan, että hänen kaverinsa sanoi että meillä on töitä. Olisi halunnut, että käyn läpi kymmenien toimipisteidemme rekrytointitarpeet sillä sekunnilla ja kertonut, kuka antaa hänelle sen kaverin lupaaman työpaikan. ÄLKÄÄ TEHKÖ NÄIN.

Miten töitä sitten saa? Tee hakemus, jolla erotut. Kerro, miten sinä voit olla avuksi firman bisneksessä äläkä oleta, että työnantaja täyttää sinun henkilökohtaiset toiveesi urakehityksestä ja mielenkiintoisissa haasteissa kasvamisesta. Työpaikka ei ole elämyspuisto, vaan sen tarkoitus on tuottaa arvoa. Perustele, miten ja millaista arvoa sinä tuotat.

T: HR-ssä töissä

Onpa sulla vanhanaikainen asenne HR:ksi. Kyllä nykyään myös työpaikan pitää vastata työnhakijan tarpeisiin, ja se on kaikille eduksi jos työntekijä kokee että työnkuvaa voi mm. muokata mieleisekseen. Ei se enää niin mene että työnantaja tivaa ja työnhakija vastaa, vaan työnhakutilanne on vastavuoroinen, kummallakin on oikeus vaatia asioita.

Jos hakijoita riittää ilman näitä oman työkuvan muokkaajiakin, eipä se työnantaja mitään menetä, että ottaa sen, joka tekee töitä työnantajan ehdoilla. Sitten jos on pulaa erikoisasiantuntijoista, sitten voidaan katsoa niitä erityisjärjestelyitä. Mutta tässä tapauksessa työnantajan pitää olla sinusta jo muutenkin kiinnostunut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää pliis soitelko niiden paikkojen perään. Älkää soitelko myöskään, jos olette jättäneet avoimen hakemuksen kaksi päivää sitten. Jos olette jättäneet hakemuksen firman hakujärjestelmän kautta, joku kyllä katsoo ne hakemukset ja valitsee parhaat päältä haastatteluun. Joissain paikoissa toimitaan hitaammin, joissain reippaammin, mutta jos ei kutsua ala kuulua viikon sisään, niin elämässä eteenpäin.

Kävin viimeksi tällä viikolla yhden tällaisen "soitan sinne ja pyydän töitä" -tyypin kanssa todella raskaan 10-minuuttisen keskustelun. Soitti minulle ja kun en heti ehtinyt vastata ja soitin takaisin, ei esitellyt itseään ja aloitti suoraan tinkaamaan, että hänen kaverinsa sanoi että meillä on töitä. Olisi halunnut, että käyn läpi kymmenien toimipisteidemme rekrytointitarpeet sillä sekunnilla ja kertonut, kuka antaa hänelle sen kaverin lupaaman työpaikan. ÄLKÄÄ TEHKÖ NÄIN.

Miten töitä sitten saa? Tee hakemus, jolla erotut. Kerro, miten sinä voit olla avuksi firman bisneksessä äläkä oleta, että työnantaja täyttää sinun henkilökohtaiset toiveesi urakehityksestä ja mielenkiintoisissa haasteissa kasvamisesta. Työpaikka ei ole elämyspuisto, vaan sen tarkoitus on tuottaa arvoa. Perustele, miten ja millaista arvoa sinä tuotat.

T: HR-ssä töissä

Onpa sulla vanhanaikainen asenne HR:ksi. Kyllä nykyään myös työpaikan pitää vastata työnhakijan tarpeisiin, ja se on kaikille eduksi jos työntekijä kokee että työnkuvaa voi mm. muokata mieleisekseen. Ei se enää niin mene että työnantaja tivaa ja työnhakija vastaa, vaan työnhakutilanne on vastavuoroinen, kummallakin on oikeus vaatia asioita.

Jos hakijoita riittää ilman näitä oman työkuvan muokkaajiakin, eipä se työnantaja mitään menetä, että ottaa sen, joka tekee töitä työnantajan ehdoilla. Sitten jos on pulaa erikoisasiantuntijoista, sitten voidaan katsoa niitä erityisjärjestelyitä. Mutta tässä tapauksessa työnantajan pitää olla sinusta jo muutenkin kiinnostunut. 

Mitä ihmeen erityisjärjestelyitä? Kukaan ei puhunut mitään työnkuvan muokkaamisesta.

Onhan se kaikkien etu että työnantajan ja työnhakijan tarpeet täsmäävät toisiinsa. Jos työnantaja on motivoitunut, hän todennäköisesti tulee kasvattamaan yrityksen myyntiä.

Ainut kerta kun olen saanut töitä menemällä paikan päälle oli kun olin 15-vuotias ja pääsin kauppaan kesäapulaiseksi/hyllyttäjäksi. Silloinkin kauppias pyysi että tuon vielä erillisen työhakemuksen. Kokeilin tätä tekniikkaa myöhemmin joskus 18-19- vuotiaana ja vein moniin kauppoihin avoimia hakemuksia ja lähinnä nolotti jälkikäteen kun myyjät olivat silminnähden ärsyyntyneitä. On sanottu suoraan että ei olla hakemassa ketään (kaupat kun yllättäin osaavat itsekin rekrytoida jos tarvitsevat) tai että laita netissä avoin hakemus. Eli tämä ei toiminut enää 10 vuotta sitten ja nykyään toimii varmaan vielä vähemmän. 

Yliyrittäminen ja kaikkien mahdollisten hakemusfraasihirvitysten viljely työhakemuksissa. "Pyydän nöyrimmin, että tulisin huomioiduksi täyttäessänne paikkaa x"

Liian hieno ja sisällöttömiä kliseitä vilisevä hakemus ei toimi. Kerro ihan omin sanoin itsestäsi. Ei näin: "heti kun näin työpaikkailmoituksen, ajattelin että tuo on minun paikkani", "tulen erittäin mielelläni haastatteluun". Kyseiset fraasit ovat aika monen muunkin paperissa.

Yksi kans mikä ei toimi on cv:n ja avoimen hakemuksen säännöllinen uudelleenlähettely. Pyytämättä. Saamatta vastausta. Kannattaa myös varautua, että pienemmissä hotelleissa pomoja ei kiinnosta pätkääkään tietosuoja tms asiat, koska pienessä turkulaishotellissa työskennellyt eksäni kertoi joka viikko miten sejase oli lähettänyt saman hakemuksen taas uudelleen, vaikka hänellä ei ollut mitään tekoa rekryjen kanssa. Ne olivat vielä luokattoman huonoja hakemuksia. Yksikin kundi oli listannut kaiken osaamisensa ukulelen soitosta marakasseihin ja kiinankielen taitoon ja ties mihin ja tämän cv:n eksäni näytti erikseen koska se oli niin typerä. Ei kenenkään aika riitä sellaiseen määrään eikä kukaan niin monta kieltäkin puhuva hae 1200e palkalle pikkuhotelliin.

Huonoin minun saamani neuvo koski kesätyöpaikkaa syvimmässä lamassa 90-luvulla. Olin opiskellut vasta vuoden, joten oman alan kesätyöpaikkaa toivotonta saada. Soitin läpi isohkossa kaupungissa kaikki mahdolliset kahvilat, ravintolat, makkaratehtaat, siivousfirmat jne. Soitin valehtelematta 100 paikkaan (muistan hyvin sen ruutuvihon, johon laitoin kaiken muistiin). Olisin saanut YHDEN paikan. Se olisi ollut olutkuppila rähjäisemmällä asuinalueella, ja tehtäviini olisi kuulunut YKSIN pyörittää tätä kuppilaa iltavuoroissa eli myydä olutta iltaisin oletettavasti aika elämänmakuiselle asiakaskunnalle sekä yksin sulkea paikka yöllä. Olin 20-vuotias hyvin suojattua elämää elänyt, vasta kotoa muuttanut tyttö ja minua kauhistutti ajatuskin. En ottanut paikkaa. Sukulaistäti neuvoi: ”Nyt on semmoiset ajat, että on otettava se paikka minkä saa, ei voi alkaa valkkaamaan”. Samana kesänä luin paikallislehdestä, että juuri tässä samaisessa kuppilassa oli ollut ampumavälikohtaus, jossa yksi henkilö oli kuollut.

Kiitos kommenteista!

Lisää?

-ap

Vierailija kirjoitti:

Tosi usein kehotetaan hakemaan työtä, johon mulla ei ole vaadittavaa osaamista.

Maalaisduunarin mielestä "kun sulla on tota kielipäätä" (osaan sujuvasti englantia...en muuta vierasta kieltä) niin mun kannattaisi hakea jonnekin kansainvälisen viennin pariin.

Juu ok.

Jos itselläni olisi kielipäätä, niin opiskelisin kyllä englannin lisäksi jonkun toisenkin kielen.

Mutta ei ole, englantikin on harjoituksesta huolimatta haparoivaa alkeistason. Silti vaan jotenkin työelämässä pärjättävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Soita ennen hakemista, niin jäät mieleen" on tosi huono neuvo. Soittaa toki saa ja pitää, jos on jotain aidosti tärkeää kysyttävää. Jos kysyt jotain, joka selviää ilmoituksesta tai joka ei liity mitenkään haettavaan paikkaan, ei se edistä pätkääkään työn saamista. Saat vain omituisen friikin leiman.

Pari esimerkkiä hyvästä ja huonosta kysymyksestä:

Hyviä:

1) Katsoin nettisivuiltanne, että firmallanne on toimisto myös kaupungissa X kaupungin Y lisäksi. Työpaikkailmoituksen mukaan sijantipaikka on Y, mutta olisiko täysin poissuljettua tehdä osaa hommista myös toimipisteessä X?

2) Kerrotte, että työssä pääasiallinen työväline on PowerBI. Onko kuitenkin mahdollista tehdä myös töitä käyttäen RStudiota tai Pythonia vai onko joku syy, miksi erityisesti suositaan PowerBI:tä?

Huonoja:

1) Onko teillä unisex-vessat vai erikseen miesten ja naisten vessat?

2) Mikä on tärkein vaatimus työn kannalta?

T: henkilö, joka on vuosittain mukana puolessa kymmenessä rekryssä esimiehen roolissa

Minusta tuo työvälinekysymyskin on vähän tikusta tehtyä asiaa. Tuon voi hyvin kysyä haastattelussakin, jos olettaa, että tarvittaessa pystyy sitä PowerBI:tä käyttämään. Tuolla tavalla kysyttynä ainakin minulle tulee vaikutelma, että henkilö ei halua oppia uutta ja tulee olemaan vastarannan kiiski, joka ei esimerkiksi ymmärrä, että eri ohjelmistoista tulee kustannuksia. Työpaikan sijainti on hyvä ja olennainen kysymys työnhaun kannalta, joten ymmärrän, jos sitä haluaa kysyä jo ennen haastattelua tai hakemuksen tekemistä. 

Huomaan, ettet ymmärrä, mistä tässä puhutaan. RStudio ja Python ovat ilmaisvälineitä, joten kuluja ei tule tai hyvin marginaalisesti. Sen sijaan PowerBI on kallis, suljettu työkalu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun kokemukseni mukaan töihinpääsyyn ei tarvita: visuaalista CV:tä, kokovartalokuvaa tai hakemuksen perään soittamista eli niitä asioita joista työnhakuvalmentajat antavat ”vinkkejä”. Aivan tavallinen CV ilman kuvaa on riittänyt töihinpääsyyn enkä ole koskaan soittanut työnantajalle työpaikkahakemuksen laitettuani. Työnantaja on soittanut, jos on ollut kiinnostunut minusta.

Unohdit kertoa mikä ala kyseessä.

Itse viestintäalalla ja meillä tuollainen ei kävisi.

Olen aiemmin ollut tekniikan alalla ja nykyään sellaisella alalla, jossa on paljon viisi-kuusikymppisiä töissä (= ei ikäsyrjintää eikä todellakaan tarvita kokovartalo- tai muuta kuvaa). Viestintäala tai muu luova ala on tietenkin eri asia. 

Kyllä töitä on, katso vaikka mol.fi. Miten daiju pitää olla, että luulee noiden paikkojen olevan auki työvoikmapulan vuoksi? Olen tuota kautta saanut töitä pari kertaa, molemmilla kerroilla hakijoita oli valtavasti. Molemmat olivat määräaikaisia paikkoja. Kerran jäin ekaksi varalle, myös tuota kautta, se olisi ollut vakipaikka, 87 hakijaa, vaikka oli aika paljon vaatimuksia. Nykyään on työ, saatu tavalla, millä tavall ei kuulemma töitä saa: haettiin kotoa. No ei oikeastaan haettu, vaan mulle soitettiin, että olis tällainen sulle sopiva paikka vapautumassa. Eli juuri se tapa, millä julistetaan ettei töitä saa, oli minun kohdallani se, jolla töitä sain. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun kokemukseni mukaan töihinpääsyyn ei tarvita: visuaalista CV:tä, kokovartalokuvaa tai hakemuksen perään soittamista eli niitä asioita joista työnhakuvalmentajat antavat ”vinkkejä”. Aivan tavallinen CV ilman kuvaa on riittänyt töihinpääsyyn enkä ole koskaan soittanut työnantajalle työpaikkahakemuksen laitettuani. Työnantaja on soittanut, jos on ollut kiinnostunut minusta.

Unohdit kertoa mikä ala kyseessä.

Itse viestintäalalla ja meillä tuollainen ei kävisi.

Olen aiemmin ollut tekniikan alalla ja nykyään sellaisella alalla, jossa on paljon viisi-kuusikymppisiä töissä (= ei ikäsyrjintää eikä todellakaan tarvita kokovartalo- tai muuta kuvaa). Viestintäala tai muu luova ala on tietenkin eri asia. 

Suunnittelualalla otetaan kyllä meitä keski-ikäisiä naisia, t. suunnittelualalle palkattu keski-ikäinen nainen, joka tuntee muitakin vastaavia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun kokemukseni mukaan töihinpääsyyn ei tarvita: visuaalista CV:tä, kokovartalokuvaa tai hakemuksen perään soittamista eli niitä asioita joista työnhakuvalmentajat antavat ”vinkkejä”. Aivan tavallinen CV ilman kuvaa on riittänyt töihinpääsyyn enkä ole koskaan soittanut työnantajalle työpaikkahakemuksen laitettuani. Työnantaja on soittanut, jos on ollut kiinnostunut minusta.

Unohdit kertoa mikä ala kyseessä.

Itse viestintäalalla ja meillä tuollainen ei kävisi.

Olen aiemmin ollut tekniikan alalla ja nykyään sellaisella alalla, jossa on paljon viisi-kuusikymppisiä töissä (= ei ikäsyrjintää eikä todellakaan tarvita kokovartalo- tai muuta kuvaa). Viestintäala tai muu luova ala on tietenkin eri asia. 

Suunnittelualalla otetaan kyllä meitä keski-ikäisiä naisia, t. suunnittelualalle palkattu keski-ikäinen nainen, joka tuntee muitakin vastaavia. 

Suunnittelualalle en ole kelvannut (vaikka tekninen koulutus on taustalla), sen sijaan osastonsihteeriksi pääsin. Palkka on toki hieman eri luokkaa kuin tekniikan alalla, mutta kuitenkin monta kertaa työmarkkinatukea parempi!

Terv. keski-ikäinen nainen