Lue keskustelun säännöt.
Mikä on kulissiavioliitossa niin väärin?
24.08.2013 |
En rakasta enää miestäni, joskus aikanaan rakastin. Enää hauan olla hänen kanssaan lasten takia. Lapset rakastavat häntä, ja lapsille olisi myös iso ikävä muutos joutua muuttamaan pois nykyisestä kodistaan ja sen myötä mm. koulustaan.
En halua enää harrastaa seksiä mieheni kanssa, ja vaikka en olekaan täysin joustamaton tämän asian suhteen niin todella paljon mieluummin haluaisin että hän vaikka hoitaisi itselleen rakastajattaren ettei minun enää tarvitsisi. Meillä on aika iso talo, joten olisi periaatteessa mahdollista jopa että molemmilla olisi oma makuuhuone ja oma rauha.
Raha ei ole minulle tässä mikään motivaatio, tienaan kyllä ihan riittävästi elättääkseni itseni (ja lapseni) normaalin tasoisesti. Ainoa syyni haluta jatkaa avioliitossani on kulissi, jota haluaisin ylläpitää lapsille ja jossain määrin ehkä isovanhemmillekin.
Miksi kulissiavioliittoa niin paheksutaan? Olisiko todella kaille osapuolille parempi erota?
Kommentit (87)
Varmasti yleisempää mitä ihmiset uskaltavat edes tunnustaa... Nekin jotka "vannovat rakkautta" julkisesti ovat varmasti pitämässä vain kulisseja pystyssä.
Ja olisihan se vahingollista koko yhteiskunnalle, jos kaikki ihmiset hyppelisivät "rakastumisen tunteen" perässä (rakastuminen vastaa ihmisen aivoissa keskivaikeaa psykoosia), vaihtaen puolisoa vuoden-pari välillä ja aina hyläten edellisen parin kanssa syntyneet lapset... Ikuinen rakkaus ei vain ole todellista ja arjessa on vain pärjättävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän on faktaa ettei rakkaus ole ikuista. Useasta liitosta tulee ajanmyötä järkiavioliitto ja solmitaanhan niitä ihan alun alkujaankin järkiavioliittoja ja tehdään niissä lapsia. Siinä kumpikin saa omaa liikkumatilaa ja mahdollisesti siitä toisesta myös taloudellista hyötyä, tärkeintä on se toisen kunnioitus.
Ei kannata erota jos yhteiselämä kuitenkin sujuu. Lapset oikeasti vähät välittävät onko vanhemmat naimisissa rakkaudesta vai ystävyydestä. Pääasia, että kotona on sopuisaa ja vanhemmat asuvat yhdessä. Ero on aina raskas kokemus lapsille eikä yh:n elämä ole herkkua. Typerin ikinä kuulemani väite on, että "vanhempien parisuhde on lasten koti". Ei vanhempien parisuhde lapsille sentään niin tärkeä ole. En ainakaan itse lapsena välittänyt vanhempien parisuhteesta tipan vertaan. Kunhan olivat kotona yhdessä ja eivät koko ajan riidelleet. Olisin järkyttynyt paljon enemmän jos olisivat eronneet ja olisin joutunut pomppimaan vuoroviikoin eri kodissa.
Jos teidän yhetiselämä toimii, pysykää yhdessä. Rakkaus voi vielä löytyä uudelleen. Justhan uutisissakin oli, että ehkä englannin fergie ja andrew palaavatkin takaisin yhteen.
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 12:09"]Lapsen näkökulmasta tee haaskaatte oman elämänne. Pienikin lapsi aistii välienne viileyden, aikuisena sitten ajattelee että oli hänen vikansa etteivät vanhemmat eronneet. Ja niinhän itsekin kirjoitat: olisitte yhdessä vain lasten takia. Lisäksi lapset saavat tuosta ns. "elämisen mallin" omaan elämäänsä. Jos lapsenne joskus ajautuvat huonoon suhteeseen, eivät välttämättä osaa siitä erota koska "yhdessä pitää pysyä" kulissien takia. Ja jos ajatellaan ns. tunnepuolta, lapselle on tärkeää nähdä vanhempien välinen hellyys, pieni pusu töihin lähtiessä ymv. jotta osaa itsekin aikanaan "vaatia" sitä suhteessa eikä sorru mihinkään tunnekylmiin tyyppeihin tmv. Ja kanattaa ehkä miettiä myös sitä mikä on pohjimmiltaan se syysi pysyä yhdessä. Jos puhtaasti lapsia ajatellaan, hyvä ratkaisu voisi olla sekin että eroatte ja muutatte hyvin lähekkäin toisianne. Sovitte ns. systeemin jossa hoidatte lapset tiettyinä päivinä vuorotellen (kuka vie harrastuskiin, kuka tekee illallisen jne.), mutta lapset vovat vaikka joka päivä käydä molempien luona (esim. 500m välimatkaa kotienne välillä tmv.) Tuollainen "lasten takia yhdessä" puhe voi kieliä myös siitä, että et halua päästää miestäsi ns. "kokonaan vapaaksi". Vaikka sinä olisit tyytyväinen kulisseihin niin kaikesta päätellen miehesi ei ole? Ei ole reilua että alistaisit hänet ns. kylmään avioliittoon vain siksi että se sopii sinulle. Jos miehesi haluaa enemmän, jos hän haluaa nukkua rakkaansa vieressä joka yö, ei vain käydä "vetäisemässä jotain jossain", on epäreilua riistää se häneltä. Parisuhde on kumppanuutta, kunnioitusta, hellyyttä jne. monia sellaisia asioita joita ei "rakastajatterelta" saa. Ja jos saa, on oletettavaa että se mies sitten haluaa eron jossain vaiheessa, eli perheenne hajonnee kuitenkin jossain vaiheessa, kannattaisi ehkä erota nyt kun olette väleissä eikä ole kolmansia osapuolia mukana sotkemassa soppaa. (Jos mies esim. rakastuu naiseen jolla kouluikäisiä lapsia ja joka asuu kaukana teistä, ei ehkä halua muuttaa "naapuriin" ja laittaa lapsia vaihtamaan kouluja jne. --> sinun "suojelemasi" lapset ehkä menettävät isänsä ties kuinka kauas kun muuttaa naisen luo eikä omaan kotiinsa, jos valmiiksi asuisi lähellä saattaisi pitää sen asunnon jatkossakin itsellään ja nähdä lapsianne paljon useammin.)[/quote]
Miten kukaan alistaa tässä toista avioliittoon. Se mies on varmaan ihan vapaa ottamaan eron jos niin haluaa. Se vaan ei halua! Kumpikin saa mitä haluaa, tai sitten tyytymätön lähtee.
Ja arvaapa miltä tuntuu lapsesta kun saa laillani 17v kuulla, että vanhemmat ovat olleet yhdessä vain siksi että me lapset satuimme syntymään heille! Aikamoinen syyllistämisen meininki vaikka kukaa ei mitään sanonut. Kotona oli juuri tuota että minkään näköisiä positiivisia tunteita ei näkynyt ja sekö kasvattaa lapset oikein. Mielummin olisin kasvanut onnellisessa ja arvostavassa perheessä! Ja arvaas mitä....ei lienee yllätys että nyt tuo sama kaava toistuu omassa perheessäni!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 23:31"]
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 21:10"]
Miksi aina oletetaan, että kulissiliitossa ollaan tosi onnettomia? Minulla ja miehelläni on ollut alun alkaenkin "kulissiliitto". Emme ole missään vaiheessa rakastuneet toisiimme. Halusimme sellaisen kumppanin, jonka kanssa on mukavaa elää yhdessä, harrastaa, jutella päivän kuulumiset, matkustella, laittaa viihtyisää kotia. Koska kumpikin pidämme seksistä, harrastamme sitä yhdessä. Ei siihen puuhaan aina rakkautta tarvita, tyydytyksen voi saada muutenkin. Lapsenkin teimme, koska molemmat sitä halusimme. Viihdymme hyvin yhdessä. En usko, että lapsemme kärsii tässä liitossa lainkaan. Päinvastoin, olemme hyväntuulisia ja onnellisia, olemme saaneet elämältä mitä olemme halunneet, ja rakastamme lastamme todella paljon. Koska tiedostamme, että tällainen liitto on vastoin normeja, esitämme sukulaisille ja kavereille, että olemme yhdessä rakkauden takia, joten kai tätä voi jonkinlaiseksi kulissiliitoksi sanoa.
[/quote]
Jos olet koskaan rakkauden kokenut, et tyytyisi tuohon. Kuulostaa kivalta ja mukavalta. Tosirakautta ei koskaan kuvailla noilla adjektiiveilla.
[/quote]
Poimin tuosta ylemmästä lainatusta tekstistä mm seuraavat adjektiivit:mukava, onnellinen, hyväntuulinen...
Mun mielestä kuulostaa ihan tarpeena hyviltä adjektiiveiltä kuvaamaan elämään. Mutta sulla varmaan on jotain teatraalisempaa meneillään. Meitä muita ei haitta jos ollaan "vain" onnellisia ja hyväntuulisia.
Miksi et rakasta enää miestäsi? Etkö olisi valmis esim. parisuhdeterapiassa käydä selvittämässä asiaa. Ilmeisesti olet häntä joskus kuitenkin rakastanut, kun olet naimisiin mennyt. Miksi tämän asian pitäisi olla lopullisesti muuttunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 09:04"]
Ja arvaapa miltä tuntuu lapsesta kun saa laillani 17v kuulla, että vanhemmat ovat olleet yhdessä vain siksi että me lapset satuimme syntymään heille! Aikamoinen syyllistämisen meininki vaikka kukaa ei mitään sanonut. Kotona oli juuri tuota että minkään näköisiä positiivisia tunteita ei näkynyt ja sekö kasvattaa lapset oikein. Mielummin olisin kasvanut onnellisessa ja arvostavassa perheessä! Ja arvaas mitä....ei lienee yllätys että nyt tuo sama kaava toistuu omassa perheessäni!
[/quote]
Mutta jos vanhempasi nyt kuitenkin mieluummin asuivat yhdessä kuin erillään. Jos sulle ei ollut tarjolla onnellista ja rakastavaa perhettä. Oli vaan tuollainen kahden epätäydellisen ihmisen perhe kuten normaalia on. Se millaiseksi teet oman parisuhteesi on sinun asiasi. Siitä et voi vanhempiasi syyttää.
En rakasta miestäni enää tulisesti. Pitääkö minun nyt erota?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuo kulissiliitossa eläminen on vaan typerää lasten aliarviointia.
Minun vanhemmillani on ollut kulissiavioliitto ja itse elän onnellisessa rakkaudentäyteisessä avioliitossa. Täällä nyt liioitellaan sitä, että malli periytyy lapsille. Itse olin lapsena kuitenkin onnellinen, että minulla oli molemmat vanhemmat kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta 51:sen kuvailema suhde kuulostaa kuitenkin rakkaudella. Ei kaikilla tarvitse olla jotain järisyttävää tulista rakastumista, joka ajan myötä kuitenkin haalistuu.
Hyvänen aika! Ei kai nyt kukaan ole yhdessä pelkästään lasten takia! Jos on oikeasti onneton parisuhteessa, niin eihän siinä pysty elämään, edes lasten takia.
Ne jotka yhdessä ovat, tuntevat jotain kiintymystä toista kohtaan. Vaikkei se sitä elokuva-rakkautta olisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 09:06"]
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 23:31"]
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 21:10"]
Miksi aina oletetaan, että kulissiliitossa ollaan tosi onnettomia? Minulla ja miehelläni on ollut alun alkaenkin "kulissiliitto". Emme ole missään vaiheessa rakastuneet toisiimme. Halusimme sellaisen kumppanin, jonka kanssa on mukavaa elää yhdessä, harrastaa, jutella päivän kuulumiset, matkustella, laittaa viihtyisää kotia. Koska kumpikin pidämme seksistä, harrastamme sitä yhdessä. Ei siihen puuhaan aina rakkautta tarvita, tyydytyksen voi saada muutenkin. Lapsenkin teimme, koska molemmat sitä halusimme. Viihdymme hyvin yhdessä. En usko, että lapsemme kärsii tässä liitossa lainkaan. Päinvastoin, olemme hyväntuulisia ja onnellisia, olemme saaneet elämältä mitä olemme halunneet, ja rakastamme lastamme todella paljon. Koska tiedostamme, että tällainen liitto on vastoin normeja, esitämme sukulaisille ja kavereille, että olemme yhdessä rakkauden takia, joten kai tätä voi jonkinlaiseksi kulissiliitoksi sanoa.
[/quote]
Jos olet koskaan rakkauden kokenut, et tyytyisi tuohon. Kuulostaa kivalta ja mukavalta. Tosirakautta ei koskaan kuvailla noilla adjektiiveilla.
[/quote]
Poimin tuosta ylemmästä lainatusta tekstistä mm seuraavat adjektiivit:mukava, onnellinen, hyväntuulinen...
Mun mielestä kuulostaa ihan tarpeena hyviltä adjektiiveiltä kuvaamaan elämään. Mutta sulla varmaan on jotain teatraalisempaa meneillään. Meitä muita ei haitta jos ollaan "vain" onnellisia ja hyväntuulisia.
[/quote]
Eli et ole kokenut tosirakkautta.
Ja ei, se ei haalistu, vaan syvenee ajan kuluessa.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 09:28"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 09:06"]
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 23:31"]
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 21:10"]
Miksi aina oletetaan, että kulissiliitossa ollaan tosi onnettomia? Minulla ja miehelläni on ollut alun alkaenkin "kulissiliitto". Emme ole missään vaiheessa rakastuneet toisiimme. Halusimme sellaisen kumppanin, jonka kanssa on mukavaa elää yhdessä, harrastaa, jutella päivän kuulumiset, matkustella, laittaa viihtyisää kotia. Koska kumpikin pidämme seksistä, harrastamme sitä yhdessä. Ei siihen puuhaan aina rakkautta tarvita, tyydytyksen voi saada muutenkin. Lapsenkin teimme, koska molemmat sitä halusimme. Viihdymme hyvin yhdessä. En usko, että lapsemme kärsii tässä liitossa lainkaan. Päinvastoin, olemme hyväntuulisia ja onnellisia, olemme saaneet elämältä mitä olemme halunneet, ja rakastamme lastamme todella paljon. Koska tiedostamme, että tällainen liitto on vastoin normeja, esitämme sukulaisille ja kavereille, että olemme yhdessä rakkauden takia, joten kai tätä voi jonkinlaiseksi kulissiliitoksi sanoa.
[/quote]
Jos olet koskaan rakkauden kokenut, et tyytyisi tuohon. Kuulostaa kivalta ja mukavalta. Tosirakautta ei koskaan kuvailla noilla adjektiiveilla.
[/quote]
Poimin tuosta ylemmästä lainatusta tekstistä mm seuraavat adjektiivit:mukava, onnellinen, hyväntuulinen...
Mun mielestä kuulostaa ihan tarpeena hyviltä adjektiiveiltä kuvaamaan elämään. Mutta sulla varmaan on jotain teatraalisempaa meneillään. Meitä muita ei haitta jos ollaan "vain" onnellisia ja hyväntuulisia.
[/quote]
Eli et ole kokenut tosirakkautta.
Ja ei, se ei haalistu, vaan syvenee ajan kuluessa.
[/quote]
Mun mielestäni sä olet ilkeä arvostellessasi toisen elämää ja valintoja. Jos hän kuitenkin ITSE on onnellinen ja tyytyväinen. Ystävyyskin muuten syvenee.
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 23:22"]
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 23:17"]
Minäpä en usko, että kaikki pystyvät olemaan kohteliaita, huomaavaisia, ystävällisiä ja muuta diipadaapaa kulissiavioliitossa. Kyllä siellä sivusuhteita riittää aivan varmasti ja kaunaa eri asioista monen vuoden takaa toista kohtaan.
[/quote]
Rakkausavioliitoissa pohjana on tunne, ja kun se haalistuu, alkaa pettäminen eli sitä tunnetta haetaan vaikka mistä. Tästä löytyy kokemuksia vaikka keneltä.
Kulissiliitossa (tai liitossa, jonka pohjana ei ole rakkaus) ne kunnioitus, arvostus jne. eivät katoa minnekään, joten ei tule tarvetta loukata toista kuvitellen, että toinen jotenkin vei sen rakkauden pois.
Rakkaus ei tuo liittoon välttämättä mitään sellaista, mikä kestää. Sellaisessa liitossa kaikilla on paha olla.
[/quote]
Naurettavaa selittelyä. Liitossa, jossa ei ole rakkautta ei kyllä ole kunnioitustakaan. Jos sinua todella kunnioitettaisiin, sinut päästettäisiin menemään ja etsimään onnesi ja rakkauden. Nyt roikutte toisissanne, koska pelkäätte yksinjäämistä. Ei se ole kunnioitusta eikä arvostamista että jää, että tyytyy. Se on pelkoa ja vastuunlaistamista.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 09:32"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 09:28"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 09:06"]
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 23:31"]
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 21:10"]
Miksi aina oletetaan, että kulissiliitossa ollaan tosi onnettomia? Minulla ja miehelläni on ollut alun alkaenkin "kulissiliitto". Emme ole missään vaiheessa rakastuneet toisiimme. Halusimme sellaisen kumppanin, jonka kanssa on mukavaa elää yhdessä, harrastaa, jutella päivän kuulumiset, matkustella, laittaa viihtyisää kotia. Koska kumpikin pidämme seksistä, harrastamme sitä yhdessä. Ei siihen puuhaan aina rakkautta tarvita, tyydytyksen voi saada muutenkin. Lapsenkin teimme, koska molemmat sitä halusimme. Viihdymme hyvin yhdessä. En usko, että lapsemme kärsii tässä liitossa lainkaan. Päinvastoin, olemme hyväntuulisia ja onnellisia, olemme saaneet elämältä mitä olemme halunneet, ja rakastamme lastamme todella paljon. Koska tiedostamme, että tällainen liitto on vastoin normeja, esitämme sukulaisille ja kavereille, että olemme yhdessä rakkauden takia, joten kai tätä voi jonkinlaiseksi kulissiliitoksi sanoa.
[/quote]
Jos olet koskaan rakkauden kokenut, et tyytyisi tuohon. Kuulostaa kivalta ja mukavalta. Tosirakautta ei koskaan kuvailla noilla adjektiiveilla.
[/quote]
Poimin tuosta ylemmästä lainatusta tekstistä mm seuraavat adjektiivit:mukava, onnellinen, hyväntuulinen...
Mun mielestä kuulostaa ihan tarpeena hyviltä adjektiiveiltä kuvaamaan elämään. Mutta sulla varmaan on jotain teatraalisempaa meneillään. Meitä muita ei haitta jos ollaan "vain" onnellisia ja hyväntuulisia.
[/quote]
Eli et ole kokenut tosirakkautta.
Ja ei, se ei haalistu, vaan syvenee ajan kuluessa.
[/quote]
Mun mielestäni sä olet ilkeä arvostellessasi toisen elämää ja valintoja. Jos hän kuitenkin ITSE on onnellinen ja tyytyväinen. Ystävyyskin muuten syvenee.
[/quote]
Vai niin. No ei ole tarkoitus olla ilkeä. Itse en tyytyisi tuollaiseen parisuhde-elämään. Ei se ole arvostelua.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 09:28"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 09:06"]
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 23:31"]
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 21:10"]
Miksi aina oletetaan, että kulissiliitossa ollaan tosi onnettomia? Minulla ja miehelläni on ollut alun alkaenkin "kulissiliitto". Emme ole missään vaiheessa rakastuneet toisiimme. Halusimme sellaisen kumppanin, jonka kanssa on mukavaa elää yhdessä, harrastaa, jutella päivän kuulumiset, matkustella, laittaa viihtyisää kotia. Koska kumpikin pidämme seksistä, harrastamme sitä yhdessä. Ei siihen puuhaan aina rakkautta tarvita, tyydytyksen voi saada muutenkin. Lapsenkin teimme, koska molemmat sitä halusimme. Viihdymme hyvin yhdessä. En usko, että lapsemme kärsii tässä liitossa lainkaan. Päinvastoin, olemme hyväntuulisia ja onnellisia, olemme saaneet elämältä mitä olemme halunneet, ja rakastamme lastamme todella paljon. Koska tiedostamme, että tällainen liitto on vastoin normeja, esitämme sukulaisille ja kavereille, että olemme yhdessä rakkauden takia, joten kai tätä voi jonkinlaiseksi kulissiliitoksi sanoa.
[/quote]
Jos olet koskaan rakkauden kokenut, et tyytyisi tuohon. Kuulostaa kivalta ja mukavalta. Tosirakautta ei koskaan kuvailla noilla adjektiiveilla.
[/quote]
Poimin tuosta ylemmästä lainatusta tekstistä mm seuraavat adjektiivit:mukava, onnellinen, hyväntuulinen...
Mun mielestä kuulostaa ihan tarpeena hyviltä adjektiiveiltä kuvaamaan elämään. Mutta sulla varmaan on jotain teatraalisempaa meneillään. Meitä muita ei haitta jos ollaan "vain" onnellisia ja hyväntuulisia.
[/quote]
Eli et ole kokenut tosirakkautta.
Ja ei, se ei haalistu, vaan syvenee ajan kuluessa.
[/quote]
No et sä sitä päätä kylläkään toisten puolesta kuka on kokenu ja mitä. Todella omituinen ajatusmaailma sulla. Ihmiset voi kokea tosirakkaudenkin aivan eri tavalla. Jotkut kuvailee sitä juuri noilla hyvillä adjektiiveilla, joita tekstissä oli mainittu. Huomioi että en puhunut omasta liitostani! Nostin vain tuon kirjoittajan tekstistä esiin sen pointin, että avioliitto voi olla onnitunut niilläkin. En todellakaan koe että mun rakkausavioliitto olis jotenkin vähäpätöisempi kun jonkun muun vain siksi että käytän sanaa "onnellinen" kun pitäisi sanoa "tajunnanräjäyttävä"?? Tms :D
En lukenut läheskään kaikkia viestejä. Mutta haluan jakaa omat kokemukseni.
Minun vanhempani olivat yhdessä "lasten takia". Heillä ei siis minkäänlaista parisuhdetta ole ollut koko elinaikanani, muistan vain miten tympeitä he olivat toisilleen. _Kyllä lapsi huomaa_ ahdistavan ilmapiirin ja sen, ettei vanhemmat viihdy toistensa seurassa. Minulle siitä syntyi pitkäkestoinen ahdistus ja masennus, jota olen nyt aikuisiällä vasta päässyt purkamaan.
Kummatkin ovat olleet meille lapsille hyviä, mutta toisilleen aina hyvin tympeitä. Fyysistä pahoinpitelyä tai alkoholia ei siihen yhtälöön kuulunut, vain paljon rakkauden ja hellyyden puutetta. Vasta nyt he ovat saaneet aikaiseksi erota, kun nuorin sisarukseni muutti pois kotoa, ja minun mielestäni heidän olisi pitänyt tehdä se jo silloin, kun me olimme pieniä.
Jos vanhemmilla menee muuten hyvin, halailevat ja ovat ystävällisiä toisiaan kohtaan, ihan sama varmaan rakastavatko syvällä sisällään toisiaan. Mutta jos läheisyys puuttuu arjesta, suosittelen eroa lasten takia.
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 23:03"]
Minusta tuollaiseen kulissiavioliittoon joutuu usein joku kolmas pyörä tahtomattaan/houkuteltuna mukaan ja tällöin liikutaan huononmaun rajoilla. Mies voi kertoa uudelle naiselle kuinka vaimon kanssa ei ole enää mitään, eroamme kohta jne. Todella loukkaavaa kolmatta osapuolta kohtaan.
[/quote]
Eikös ne pettämistapaukset näin mene 99,9%:sti, meni kotona oikeasti huonosti tai ei.