Kertokaa tuoksuista, jotka tuovat voimakkaan muiston pitkänkin ajan takaa?

Paska. Tuo muiston edellisenä päivänä syödystä mättökebabista.

Huoltoaseman pihalla bensan haju palauttaa aina mieleen lapsuuden jatkuvat automatkat perheen ja isän kanssa.

Sekä 70 luvun auton nahkapenkkien tuoksu.

Lahdessa pantiin olutta tiettyinä päivinä viikossa. Se makeahko tuoksu toi mieleen aina Istanbulin, jossa koko kaupunki tuoksui vähän samalta

Tämä on vähän hävytön, mutta ala-aste iässä päädyin ison keittiöpöydän alle, kun äidin ystävätär oli kylässä. Hänellä oli aina hame ja sukkahousut. Se "tussu- ja jalkahien" haju ja sukkahousujen rahina ovat jääneet ikuisesti mieleen.

Sorry, mutta näin on.

Mulle tulee aina talven kovista pakkasista, siitä kovan pakkasen tuoksusta, (kun on melkein vaikea hengittää)aina lapsuuden talvet mieleen. Näihin sekoittuu myös sen iki- ihanan vitaliksen tuoksu, jota en vuosikymmeniin ole käyttänyt, mutta sen tuoksun muistan aina!

Viinimarjan tuoksusta tulee mieleen se yksi tietty lämmin syksyinen ilta, oli tunnettu muutama viikko ja oltiin silloin menossa mun kämpille. Pysähdyttiin Väinönkadun ja Yliopistonkadun risteykseen suutelemaan. 

Vierailija kirjoitti:

Viileä, kuiva syysaamu tuoksuu koulun aloitukselta.

Ja aina pitää laulaa laulua ’syysaamu kirkkaana koittaa läpi heräävän kaupungin, ja sen kadulla koski.....”

Jännä, miten jokin tuoksumuisto voi yhtäkkiä tulvahtaa mieleen vielä vuosien päästä. Ostin jokin aika sitten Pisara-merkiltä karpalon tuoksuisen käsisaippuan. Sen (esanssisesta) tuoksusta muistin yhtäkkiä ensimmäisen huulikiiltoni, joka tuoksui täsmälleen samalta. Se oli noin 20 vuotta sitten. Tästä palautui mieleen, kehen poikaan olin ihastunut sitä huulikiiltoa käyttäessäni, mitä sanoja saksan tunneilla opeteltiin siihen aikaan, miten vietettiin ystävän kanssa talvi-iltaa koulun pihalla... Paljon kaikkea :)

Kun koivun savu tuoksuu ja samaan aikaan kuuluu ehtookellot, tulee heti mieleen lapsuuden lauantait, kun olen käynyt saunassa, pukeutunut ”pyhävaatteisiin” (äidin ompelema kevätjuhlamekko ja valkoiset polvisukat, joka kesä uusi mekko) ja istun kotimme kuistilla juomassa ”limukkaa”, jonka sai vain lauantaina. Olen syntynyt 1955.

Naapurini lämmittää puusaunaansa tässä lähellä ja tähänkin kuuluu ehtookellot, joten aika usein pääsen ”matkalle lapsuuteen, sinne yli 50 vuoden taakse ja itkuhan siitä tulee, kuten nytkin.

Monoi öljy, lapsuuden etelänmatkat. Yves Rocherilta aina tilattiin.

Sunlight-saippuan haju saunapuhtaalla iholla..Naiseni peppua haistelen ja samalla munakkaita paistelen...

Terveisin Pekko Kakko.

Guerlainin Samsara-hajuvesi tuo mieleen yläasteen loppuajan ja teininelämän epävarmuuden ja herkkyyden. Ristiriitaisia tunteita herättävä tuoksu, vaikka onkin yksi suosikkituoksuistani.

Syreneiden tuoksu, lapsuuteni kotipaikka, jossa valkoisia, suuria syreernipensaita.

70 luvulla, kesäpäivä ja junaraiteiden

ratapölkyt tuoksuu auringonlämmössä.

Lumpeiden tuoksu

Chanel vitosen ja Sisu-pastillin yhdistelmä tuo mieleeni ala-asteen kuivakkaan ja kiihkouskovaisen opettajani.

Kauhea ihminen tuo vanhapiikanaisihminen oli.

Kadehdin ekaluokkalaisena isosiskoani, joka oli saanut baletti-Barbien. Ihaninta tässä Barbiessa olivat kärkitossut, ja erityisesti niiden tuoksu! Ne olivat ehkä osin kumia tai sitten jotain sekoitetta, sillä yhtä ihanaan tuoksuun en ole enää sen koommin törmännyt.

Myös kulta- ja hopeatussit tuoksuivat aikoinaan ihanilta. Mutta sitten EU kielsi jonkin ainesosan niissä, ja nykyään kulta- ja hopeatussit ei tuoksu enää juuri miltään.

Vanhaa hyvää aikaa oli myös vuosi 1990, kun matkustin Kreikkaan ensimmäistä kertaa. Lämpimässä mustassa Kreikan illassa avasin kentältä ostamani Ardenin huulikiillon ja levitin sitä huulilleni. Se tuoksu! Missään en ole enää siihenkään törmännyt. Kosmetiikasta on parhaat tuoksut kadonneet :-(

Muistan myös, kun sain tädiltäni vanhan Helena Rubinsteinin puuterirasian. Puuteria ei enää juuri ollut, vain peili. Mutta kun rasian avasi, niin voi mikä hieno kuiva ja vähän kirpeä filmitähtien ja budoaarien tuoksu siitä vienosti vielä erottui!

Kostean betonikellarin/laastin tuoksu lapsuudesta, nuuhkin autuaana jos vaan sellaiseen joskus nykyään satun. Jostain syystä aivan herkullinen tuoksu.

Osuin kerran jossain perinnemuseossa vanhaan asuinrakennukseen jossa tuoksui ainutlaatuinen vanhan savun, tervan ja puun sekoitus. Yhtäkkiä ympäröivä maailma lähes katosi ja olin taas viisivuotias lapsi isovanhempien vanhalla saunalla keskikesällä.

Ahomansikan tuoksu kuumana kesäpäivänä vie myös lapsuuteen. Joskus kypsät mansikat tuoksuvat niin että pelkän tuoksun perusteella osaa etsiä hyvin piilossa olevia marjoja.

Vierailija kirjoitti:

Kun 16-vuotiaana join liian kovan humalan vähän vahingossa, olin laittanut runsaasti Anais anais -tuoksua, en voi edelleenkään käyttää sitä 48-vuotiaana. Kun tutustuin yhteen tapailukumppaniini (olin nuori, niin hänkin ja vuosi oli 1992), hän tuoksui Tabacille. Tuoksu oli hyvä, koska olin ihastunut mieheen. Kun hän näytti nurjan puolensa puolisen vuotta myöhemmin, hänellä oli kylppärissä Fahrenheitia (Hugo Boss), inhoan vieläkin tuota jälkimmäistä tuoksua. Loulousta taas tulee mieleen yksi parhaista ystävistäni ja vuosi 1989. Tresor liittyy vahvasti nuoruuteeni (olin 19-vuotias), rakastan tuoksua, vaikkei moni ole niin innoissaan siitä enää. 

Poppelin lehtien tuoksusta tulee taas mieleen jälleen nuoruus ja kissani, joka tykkäsi kiipeillä puissa, ihana tuoksu. Minusta siinä on jotain samaa kuin  pullataikinassa. Poltettujen puiden tuoksu tuo mieleeni venereissut nuotioineen, sekin on ihana tuoksu.

Fahrenheit on Diorin tuoksu, kiistatta klassikko.

Pyöräkellari

Suopursu. Lapsuuden kesät mökillä isäni kotiseudulla.

Vierailija kirjoitti:

Suopursu. Lapsuuden kesät mökillä isäni kotiseudulla.

Lisäksi kuusen tuoksusta tulee mieleen joulu. Puun tuoksusta ammattikouluajat. Nuotion ja nuotiotiolla paistetun makkaran tuoksu varsinkin yhdistettynä suopursun tuo taas mieleen lapsuuden kesät.