Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen alkanut piikitellä miehelleni, miten lopetan?
17.08.2020 |
Ihan hävettää tehdä aloitus aiheesta, mutta olen tosiaan saanut itseni kiinni puhumasta miehelleni ikävästi nyt melkeinpä päivittäin. Huomauttelen kiukkupäissäni asioista, joista en ennen välttämättä olisi sanonut mitään tai ainakaan ikävästi.
Monet asioista on kyllä sellaisia, että tuntuu että miehen pitäisi ihan itse älytä toimia fiksummin ja ärsyttää että joutuu edes sanomaan asiasta. Esim. mies jumittui aamulla tarpeilleen juuri sinne vessaan, mistä kouluun kiirehtivä tytär olisi tarvinnut tavaroita ja minä jouduin sitten hoitamaan asian. Itse osaan ottaa muidenkin tarpeet huomioon ja valita vessareissua varten sen vessan, josta kukaan ei todennäköisesti tarvitse heti mitään - tai jopa kiirehtiä toimitusta aamuisin niin, ettei tarvitse muutenkaan varata pönttöä puoleksi päiväksi. Jotenkin ärsytti koko asia niin paljon, että sanoin miehelle sitten rumasti.
Tiedän, että pitäisi olla rakentavampi, vaan kun rakentava palaute ei tunnu menevän ukolle perille ja muutenkin haluaisin että mies ajattelisi omilla aivoillaan enkä minä joutuisi aina ottamaan kaikkien puolesta kaikkea mahdollista huomioon. Joten tuntuu siltä, että samahan se on ilkeillä kun mikään ei koskaan muutu. Esim. tuossa vessaesimerkissä mies oli sitä mieltä, että niiden tärkeiden tavaroiden pitäisi olla eri vessassa kuin mihin herra itse suvaitsee ahterinsa parkkeerata. Miten tuollaiselle puhut rakentavasti?
Mutta mutta, tiedän että tässä kehityssuunnassa on ainekset katastrofiin, nimittäin ilkeilemällä pahennan tilannetta entisestään ja nakerran sen vähäisenkin kunnioituksen, mitä meidän välillämme näin ruuhkavuosien keskellä on jäljellä. Avioliitossa kun tuntuu pätevän sama kuin lastenkasvatuksessa: kannattaa valita taistelunsa.
Miten siis lopetan piikittelyn? Miten pidän mölyt mahassa, kun koko äijä ärsyttää arjen oravanpyörässä koska on välillä niin täysi uuno? En minäkään nimittäin ole täydellinen, joten joskus pitäisi vaan antaa olla.
Kommentit (154)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vain naisen tapa tehdä asioita. Huomannut tuon saman että naisilla on tapa korottaa itsensä miehen yläpuolelle. Sitten alkaa huomauttelu ja halveksunta. Itsessään ja käyttäymisessään naiset eivät huomaa mitään ongelmaa. Ap:n miehellä on varmasti myös asioita mistä häntä sapettaa, mutta ei sano niitä.
Olet oikeilla jäljillä. Mistä sen kadonneen kunnioituksen miestä kohtaan saisi kaivettua taas esille, kun ei tunnu löytyvän? Mies tuntuu kerta kaikkiaan lakanneen ottamasta minua tai lapsia enää mitenkään huomioon ja on vaikeaa olla kiva ihmiselle, jota ei vaikuta kiinnostavan. Vaan kun tarkemmin asiaa mietin, niin mitä olisin itse viimeksi tehnyt miehen eteen muuten kuin pitkin hampain? Karmea kierre, tähän kai ihmiset lopulta eroaakin... Pitäisi niellä ylpeys ja olla mukavampi vaan kun ei yhtään haluttaisi kun ei mieskään tunnu olevan. Aaargh. Ap
Mistä kaikki oikein alkoi?
Aika tyypillisesti siitä kun palasin töihin toisen lapsen saamisen jälkeen ja tuntui, että arjen työnjako perheessä ei ihan mennyt kuten olisin kahden työssäkäyvän aikuisen kohdalla odottanut. Ap
eli narsistialistajana haluat määrätä siitäkin. tyypillinen emakko
Kyllä, justiinsa niin emakko että oletin kotitöiden ja lastenhoidon menevän kahden työssäkäyvän aikuisen perheessä 50/50 tällä vuosituhannella. Ap
Huomaatko, kuinka paljon käytät termejä "oletit", "ajattelit"? Mitä pidempään vaan oletat, sitä syvemmälle menet. Sinä voit olettaa vaikka saavasi kahvia ja lihapullia sänkyyn aamulla, mutta mahdollisuus siihen on kovin pieni jos miehesi ei tiedä että toivoisit sellaista.
Jos taas käyttäytymisen pitää tulla "sydämestä" tai "miehen omasta älystä", niin tulos on taputeltu. Kukaan ei voi arvata mitä haluat. Rähjääminen siitä, että mies ei arvaa mitä kaipaat, vain pahentaa tilannetta. Puhu ammattilaiselle jos et usko minua; myös he sanovat, ettei toisen ajatuksia voi lukea.
Jos nainen lakkaa tekemästä yhteisen perheen eteen oman osuutensa, niin voiko hän nimittää miestä nalkuttavaksi pirttihirmuksi, jos tämä huomauttaa asiasta? Saako olla hämmästynyt ja järkyttynyt siitä, että mies odotti vaimoltaan jonkinlaista osallistumista - eihän hän herranen aika ollut voinut edes kuvitella sellaista edellytettävän, koska eihän hän tokikaan ole mikään ajatustenlukija...
Hei haloo, joku raja nyt siinäkin, miten aivottomina ja avuttomina te miehet täällä esitätte. Kyllä kai jokainen normaalijärjellä varustettu ihminen tajuaa, että aikuisen kuuluu tehdä osuutensa perheen töistä. Myös sen miehen.
tässä vastauksessa kiteytyy suomalaisnaisen paskaisuus kaikessa komeudessaan
Kiva että itsekin huomaat miten pskaisesti iso osa miehistä käyttäytyy. Ja kehtaa sitten vielä syyttää vaimoaan siitä, että pskasti menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vain naisen tapa tehdä asioita. Huomannut tuon saman että naisilla on tapa korottaa itsensä miehen yläpuolelle. Sitten alkaa huomauttelu ja halveksunta. Itsessään ja käyttäymisessään naiset eivät huomaa mitään ongelmaa. Ap:n miehellä on varmasti myös asioita mistä häntä sapettaa, mutta ei sano niitä.
Olet oikeilla jäljillä. Mistä sen kadonneen kunnioituksen miestä kohtaan saisi kaivettua taas esille, kun ei tunnu löytyvän? Mies tuntuu kerta kaikkiaan lakanneen ottamasta minua tai lapsia enää mitenkään huomioon ja on vaikeaa olla kiva ihmiselle, jota ei vaikuta kiinnostavan. Vaan kun tarkemmin asiaa mietin, niin mitä olisin itse viimeksi tehnyt miehen eteen muuten kuin pitkin hampain? Karmea kierre, tähän kai ihmiset lopulta eroaakin... Pitäisi niellä ylpeys ja olla mukavampi vaan kun ei yhtään haluttaisi kun ei mieskään tunnu olevan. Aaargh. Ap
Mistä kaikki oikein alkoi?
Aika tyypillisesti siitä kun palasin töihin toisen lapsen saamisen jälkeen ja tuntui, että arjen työnjako perheessä ei ihan mennyt kuten olisin kahden työssäkäyvän aikuisen kohdalla odottanut. Ap
eli narsistialistajana haluat määrätä siitäkin. tyypillinen emakko
Kyllä, justiinsa niin emakko että oletin kotitöiden ja lastenhoidon menevän kahden työssäkäyvän aikuisen perheessä 50/50 tällä vuosituhannella. Ap
Huomaatko, kuinka paljon käytät termejä "oletit", "ajattelit"? Mitä pidempään vaan oletat, sitä syvemmälle menet. Sinä voit olettaa vaikka saavasi kahvia ja lihapullia sänkyyn aamulla, mutta mahdollisuus siihen on kovin pieni jos miehesi ei tiedä että toivoisit sellaista.
Jos taas käyttäytymisen pitää tulla "sydämestä" tai "miehen omasta älystä", niin tulos on taputeltu. Kukaan ei voi arvata mitä haluat. Rähjääminen siitä, että mies ei arvaa mitä kaipaat, vain pahentaa tilannetta. Puhu ammattilaiselle jos et usko minua; myös he sanovat, ettei toisen ajatuksia voi lukea.
On puhuttu ja sovittu, mutta mies ei arjessa muista. Jos muistutan, valittaa nalkuttamisesta. Siksi päätin olla hiljaa. Kunnes kaikki miehen tekemiset alkoi ärsyttää ihan h*lvetisti koko ajan. Ja nyt ollaan tässä. Ap
Hetkinen nyt... mitä oletit tapahtuvan, kun päädyit tuohon ratkaisuun? Eikö se ole ihan selvää, että jos päättää heittäytyä marttyyriksi, niin ärtymys räjäyttää koko perheen palasiksi? Vaikuttaa siltä, ettet ymmärrä omaa vaikutusvaltaasi, eikä ymmärrä mieskään omaansa. Olette molemmat hätätilassa, ja silloin mikä tahansa puhuminen tuntuu huutavan ääneltä korvessa. Kukaan ei kuitenkaan kuule, joten mitä muutakaan voisi kuin korottaa ääntä...
Oletteko molemmat passiivisesti aggressiivisia? Koska siltähän tämä nyt vaikuttaa.
Siinä tapauksessa tilannehan on tavallaan lohdullinen, koska teillä on kaikki eväät ymmärtää, mitä toinen kokee, ja miksi toimii niinkuin tekee.
Mitä tapahtuu, jos aikidotyyliin käännät hänen hyökkäyksensä ja annat sen jatkaa uuteen suuntaansa? Eli jos hän valittaa että nalkutat, kysy, miten hän sitten olisi halunnut sinun ilmaisevan asian, vai onko hän oikeasti sitä mieltä, ettei olisi pitänyt sanoa mitään, ja miksi. Älä pysähdy reagoimaan syytökseen tunteella, vaan tarkista mitä mies oikeasti haluaa. Ja että miten löydätte kompromissin, koska joskus sinun on voitava myös ilmaista asioita hänelle. Toisaalta, kyllähän se turhautuminen ja epämyötätunto kuuluu äänessä, joten saatat ihan oikeasti olla ahdistavan kuuloinen, erittäin vahingoittavalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa nämä palstamammojen kotityöt. Nykynainen ei osaa edes siivota tai laittaa ruokaa.
Kuinka niin? Kotityöt tulee tehtyä vaan uudella tavalla. Ehkei niin fiinisti, mutta riittävästi kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vain naisen tapa tehdä asioita. Huomannut tuon saman että naisilla on tapa korottaa itsensä miehen yläpuolelle. Sitten alkaa huomauttelu ja halveksunta. Itsessään ja käyttäymisessään naiset eivät huomaa mitään ongelmaa. Ap:n miehellä on varmasti myös asioita mistä häntä sapettaa, mutta ei sano niitä.
Olet oikeilla jäljillä. Mistä sen kadonneen kunnioituksen miestä kohtaan saisi kaivettua taas esille, kun ei tunnu löytyvän? Mies tuntuu kerta kaikkiaan lakanneen ottamasta minua tai lapsia enää mitenkään huomioon ja on vaikeaa olla kiva ihmiselle, jota ei vaikuta kiinnostavan. Vaan kun tarkemmin asiaa mietin, niin mitä olisin itse viimeksi tehnyt miehen eteen muuten kuin pitkin hampain? Karmea kierre, tähän kai ihmiset lopulta eroaakin... Pitäisi niellä ylpeys ja olla mukavampi vaan kun ei yhtään haluttaisi kun ei mieskään tunnu olevan. Aaargh. Ap
Mistä kaikki oikein alkoi?
Aika tyypillisesti siitä kun palasin töihin toisen lapsen saamisen jälkeen ja tuntui, että arjen työnjako perheessä ei ihan mennyt kuten olisin kahden työssäkäyvän aikuisen kohdalla odottanut. Ap
eli narsistialistajana haluat määrätä siitäkin. tyypillinen emakko
Kyllä, justiinsa niin emakko että oletin kotitöiden ja lastenhoidon menevän kahden työssäkäyvän aikuisen perheessä 50/50 tällä vuosituhannella. Ap
Huomaatko, kuinka paljon käytät termejä "oletit", "ajattelit"? Mitä pidempään vaan oletat, sitä syvemmälle menet. Sinä voit olettaa vaikka saavasi kahvia ja lihapullia sänkyyn aamulla, mutta mahdollisuus siihen on kovin pieni jos miehesi ei tiedä että toivoisit sellaista.
Jos taas käyttäytymisen pitää tulla "sydämestä" tai "miehen omasta älystä", niin tulos on taputeltu. Kukaan ei voi arvata mitä haluat. Rähjääminen siitä, että mies ei arvaa mitä kaipaat, vain pahentaa tilannetta. Puhu ammattilaiselle jos et usko minua; myös he sanovat, ettei toisen ajatuksia voi lukea.
Jos nainen lakkaa tekemästä yhteisen perheen eteen oman osuutensa, niin voiko hän nimittää miestä nalkuttavaksi pirttihirmuksi, jos tämä huomauttaa asiasta? Saako olla hämmästynyt ja järkyttynyt siitä, että mies odotti vaimoltaan jonkinlaista osallistumista - eihän hän herranen aika ollut voinut edes kuvitella sellaista edellytettävän, koska eihän hän tokikaan ole mikään ajatustenlukija...
Hei haloo, joku raja nyt siinäkin, miten aivottomina ja avuttomina te miehet täällä esitätte. Kyllä kai jokainen normaalijärjellä varustettu ihminen tajuaa, että aikuisen kuuluu tehdä osuutensa perheen töistä. Myös sen miehen.
tässä vastauksessa kiteytyy suomalaisnaisen paskaisuus kaikessa komeudessaan
Kiva että itsekin huomaat miten pskaisesti iso osa miehistä käyttäytyy. Ja kehtaa sitten vielä syyttää vaimoaan siitä, että pskasti menee.
räkyräkyräkyräksyräksynräksyn.
halveksit kaikkia miehiä, se on selvää. mistä miesvihasi kumpuaa?
puhutko miehille normaalielämässäkin kuten netissä heistä puhut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vain naisen tapa tehdä asioita. Huomannut tuon saman että naisilla on tapa korottaa itsensä miehen yläpuolelle. Sitten alkaa huomauttelu ja halveksunta. Itsessään ja käyttäymisessään naiset eivät huomaa mitään ongelmaa. Ap:n miehellä on varmasti myös asioita mistä häntä sapettaa, mutta ei sano niitä.
Olet oikeilla jäljillä. Mistä sen kadonneen kunnioituksen miestä kohtaan saisi kaivettua taas esille, kun ei tunnu löytyvän? Mies tuntuu kerta kaikkiaan lakanneen ottamasta minua tai lapsia enää mitenkään huomioon ja on vaikeaa olla kiva ihmiselle, jota ei vaikuta kiinnostavan. Vaan kun tarkemmin asiaa mietin, niin mitä olisin itse viimeksi tehnyt miehen eteen muuten kuin pitkin hampain? Karmea kierre, tähän kai ihmiset lopulta eroaakin... Pitäisi niellä ylpeys ja olla mukavampi vaan kun ei yhtään haluttaisi kun ei mieskään tunnu olevan. Aaargh. Ap
Mistä kaikki oikein alkoi?
Aika tyypillisesti siitä kun palasin töihin toisen lapsen saamisen jälkeen ja tuntui, että arjen työnjako perheessä ei ihan mennyt kuten olisin kahden työssäkäyvän aikuisen kohdalla odottanut. Ap
eli narsistialistajana haluat määrätä siitäkin. tyypillinen emakko
Kyllä, justiinsa niin emakko että oletin kotitöiden ja lastenhoidon menevän kahden työssäkäyvän aikuisen perheessä 50/50 tällä vuosituhannella. Ap
Huomaatko, kuinka paljon käytät termejä "oletit", "ajattelit"? Mitä pidempään vaan oletat, sitä syvemmälle menet. Sinä voit olettaa vaikka saavasi kahvia ja lihapullia sänkyyn aamulla, mutta mahdollisuus siihen on kovin pieni jos miehesi ei tiedä että toivoisit sellaista.
Jos taas käyttäytymisen pitää tulla "sydämestä" tai "miehen omasta älystä", niin tulos on taputeltu. Kukaan ei voi arvata mitä haluat. Rähjääminen siitä, että mies ei arvaa mitä kaipaat, vain pahentaa tilannetta. Puhu ammattilaiselle jos et usko minua; myös he sanovat, ettei toisen ajatuksia voi lukea.
Jos nainen lakkaa tekemästä yhteisen perheen eteen oman osuutensa, niin voiko hän nimittää miestä nalkuttavaksi pirttihirmuksi, jos tämä huomauttaa asiasta? Saako olla hämmästynyt ja järkyttynyt siitä, että mies odotti vaimoltaan jonkinlaista osallistumista - eihän hän herranen aika ollut voinut edes kuvitella sellaista edellytettävän, koska eihän hän tokikaan ole mikään ajatustenlukija...
Hei haloo, joku raja nyt siinäkin, miten aivottomina ja avuttomina te miehet täällä esitätte. Kyllä kai jokainen normaalijärjellä varustettu ihminen tajuaa, että aikuisen kuuluu tehdä osuutensa perheen töistä. Myös sen miehen.
Millaisen katastrofin oletat syntyvän, jos nainen jättää oman osansa tekemättä?
Kotityöt tulee tehtyä uudella omalla tavalla.
Ehkei niin fiinisti, mutta riittävästi kuitenkin.
Yleensä ne kotityöt kuitenkin "vaativat naisen tekemän viimeisen silauksen"...
Kodin tulee näyttää naisen hallitsemalta. Että kehtaa pyytää vieraitakin. Niitähän varten sitten näytetään kuinka siistiä ja huoliteltua on, vaikka yleensä on hieman huolettomamman näköistä.
Vai onko se muka kohteliaisuutta vieraita kohtaan?
Ei ne kotityöt mitään vaadi, vaan se mies joka ei itse osaa/viitsi/jaksa/halua. Usko minua, tiedän kokemuksesta, mistä puhun. Ja joo, viimeistään silloin pitää vaimon terhentäytä kun miehen äiti on tulossa kylään, vaikkei siitä kodin saastaisuudesta koskaan sitä miestä syytetä vaan vika on aina laiskan vaimon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa nämä palstamammojen kotityöt. Nykynainen ei osaa edes siivota tai laittaa ruokaa.
PYSYKÄÄ AIHEESSA!
onnistunut provo. menee heittämällä 4/5:ksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
palstalla aamusta iltaan makaavat räkyttäjät niistä kotitöistä itkee, ei kukaan muu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vain naisen tapa tehdä asioita. Huomannut tuon saman että naisilla on tapa korottaa itsensä miehen yläpuolelle. Sitten alkaa huomauttelu ja halveksunta. Itsessään ja käyttäymisessään naiset eivät huomaa mitään ongelmaa. Ap:n miehellä on varmasti myös asioita mistä häntä sapettaa, mutta ei sano niitä.
Olet oikeilla jäljillä. Mistä sen kadonneen kunnioituksen miestä kohtaan saisi kaivettua taas esille, kun ei tunnu löytyvän? Mies tuntuu kerta kaikkiaan lakanneen ottamasta minua tai lapsia enää mitenkään huomioon ja on vaikeaa olla kiva ihmiselle, jota ei vaikuta kiinnostavan. Vaan kun tarkemmin asiaa mietin, niin mitä olisin itse viimeksi tehnyt miehen eteen muuten kuin pitkin hampain? Karmea kierre, tähän kai ihmiset lopulta eroaakin... Pitäisi niellä ylpeys ja olla mukavampi vaan kun ei yhtään haluttaisi kun ei mieskään tunnu olevan. Aaargh. Ap
Mistä kaikki oikein alkoi?
Aika tyypillisesti siitä kun palasin töihin toisen lapsen saamisen jälkeen ja tuntui, että arjen työnjako perheessä ei ihan mennyt kuten olisin kahden työssäkäyvän aikuisen kohdalla odottanut. Ap
eli narsistialistajana haluat määrätä siitäkin. tyypillinen emakko
Kyllä, justiinsa niin emakko että oletin kotitöiden ja lastenhoidon menevän kahden työssäkäyvän aikuisen perheessä 50/50 tällä vuosituhannella. Ap
Huomaatko, kuinka paljon käytät termejä "oletit", "ajattelit"? Mitä pidempään vaan oletat, sitä syvemmälle menet. Sinä voit olettaa vaikka saavasi kahvia ja lihapullia sänkyyn aamulla, mutta mahdollisuus siihen on kovin pieni jos miehesi ei tiedä että toivoisit sellaista.
Jos taas käyttäytymisen pitää tulla "sydämestä" tai "miehen omasta älystä", niin tulos on taputeltu. Kukaan ei voi arvata mitä haluat. Rähjääminen siitä, että mies ei arvaa mitä kaipaat, vain pahentaa tilannetta. Puhu ammattilaiselle jos et usko minua; myös he sanovat, ettei toisen ajatuksia voi lukea.
Jos nainen lakkaa tekemästä yhteisen perheen eteen oman osuutensa, niin voiko hän nimittää miestä nalkuttavaksi pirttihirmuksi, jos tämä huomauttaa asiasta? Saako olla hämmästynyt ja järkyttynyt siitä, että mies odotti vaimoltaan jonkinlaista osallistumista - eihän hän herranen aika ollut voinut edes kuvitella sellaista edellytettävän, koska eihän hän tokikaan ole mikään ajatustenlukija...
Hei haloo, joku raja nyt siinäkin, miten aivottomina ja avuttomina te miehet täällä esitätte. Kyllä kai jokainen normaalijärjellä varustettu ihminen tajuaa, että aikuisen kuuluu tehdä osuutensa perheen töistä. Myös sen miehen.
tässä vastauksessa kiteytyy suomalaisnaisen paskaisuus kaikessa komeudessaan
Kiva että itsekin huomaat miten pskaisesti iso osa miehistä käyttäytyy. Ja kehtaa sitten vielä syyttää vaimoaan siitä, että pskasti menee.
räkyräkyräkyräksyräksynräksyn.
halveksit kaikkia miehiä, se on selvää. mistä miesvihasi kumpuaa?
puhutko miehille normaalielämässäkin kuten netissä heistä puhut?
räkyräkyräkyräksyräksynräksyn.
halveksit kaikkia naisia, se on selvää. mistä naisvihasi kumpuaa?
puhutko naisille normaalielämässäkin kuten netissä heistä puhut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
palstalla aamusta iltaan makaavat räkyttäjät niistä kotitöistä itkee, ei kukaan muu.
Palstalla aamusta iltaan makaava naisvihaaja niistä palstan kotityöketjuista itkee, ei kukaan muu.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kun olet itse tiedostanut asian. Oma ex-vaimoni muuttui ilkeäksi nalkuttajaksi jo viiden yhteisen vuoden jälkeen. Erosin ja olen ollut onnellinen siitä saakka. Miehet jäävät liian usein huonoihin suhteisiin. Avioeroissa länsimaissa hakijana 2/3 nainen. Rohkaisen jokaista miestä nostamaan kissan pöydälle ja jos nainen ei muuta huonoa käytöstään - ota ero!
Näin on. Henkisesti mies toki on jo naisen laittanut pihalle kauan ennenkuin vaimo osaa tehdä omat johtopäätöksensä. Kieltämättä tämä on mukavaa elämää huushollata yksin.
mies52v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vain naisen tapa tehdä asioita. Huomannut tuon saman että naisilla on tapa korottaa itsensä miehen yläpuolelle. Sitten alkaa huomauttelu ja halveksunta. Itsessään ja käyttäymisessään naiset eivät huomaa mitään ongelmaa. Ap:n miehellä on varmasti myös asioita mistä häntä sapettaa, mutta ei sano niitä.
Olet oikeilla jäljillä. Mistä sen kadonneen kunnioituksen miestä kohtaan saisi kaivettua taas esille, kun ei tunnu löytyvän? Mies tuntuu kerta kaikkiaan lakanneen ottamasta minua tai lapsia enää mitenkään huomioon ja on vaikeaa olla kiva ihmiselle, jota ei vaikuta kiinnostavan. Vaan kun tarkemmin asiaa mietin, niin mitä olisin itse viimeksi tehnyt miehen eteen muuten kuin pitkin hampain? Karmea kierre, tähän kai ihmiset lopulta eroaakin... Pitäisi niellä ylpeys ja olla mukavampi vaan kun ei yhtään haluttaisi kun ei mieskään tunnu olevan. Aaargh. Ap
Mistä kaikki oikein alkoi?
Aika tyypillisesti siitä kun palasin töihin toisen lapsen saamisen jälkeen ja tuntui, että arjen työnjako perheessä ei ihan mennyt kuten olisin kahden työssäkäyvän aikuisen kohdalla odottanut. Ap
eli narsistialistajana haluat määrätä siitäkin. tyypillinen emakko
Kyllä, justiinsa niin emakko että oletin kotitöiden ja lastenhoidon menevän kahden työssäkäyvän aikuisen perheessä 50/50 tällä vuosituhannella. Ap
sinun kotitöihisi kuuluu miehen alistaminen ja sen vessakäyntien rajoittaminen?
onko 9-vuotias joku kehitysvammainen joka ei osaa huolehtia itsestään?
rakennapa kulta pieni siitä toisesta vessasta itsellesi ja mussulesi hampaidenpesutaivas.
ja raivaa ne tekokukkasi ja posliinikissasi roskiin niin on helpommat kotityötkin
Kas, tuikkukuppimies on lopultakin uusinut kuvastoaan: kevätverhojen ja tuikkukippojen tilalle ovat ilmestyneet tekokukat ja posliinikissat.
Sääli, että viestien tyyli on säilynyt yhtä lapsellisena jankkauksena kuin aina ennenkin.
Ja nyt se on jo siirtynyt äidin luota mummolaan - kuka muu kuin selma 85 v. harrastaa posliinikissoja ja tekokukkia?
Halveksitko mummoja?
Asutko mummolassasi?
Asuin kesät mummolassa aina kymmeneen ikävuoteen asti.
Olen mummofani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi ei ole enää parisuhteessa naisen kanssa. Tuota herkkua oli liiankin kanssa.
Olen pahoillani ikävistä kokemuksistasi. Oma kokemus kuitenkin on, että jos mies ottaa rakentavatkin kommentit "nalkuttamisena" niin lopputuloksena on sitten lopulta se nalkuttava, ikävä akka, kun kerran millään ei ole miehelle mitään väliä. Ikävä kierre, joka pitäisi saada molempien voimin katkaistua! Harva nainen v*ttuilee ilkeyttään, kyllä siellä takana on joku ihan oikea asia, joka hiertää.
Onneksi en ole enää parisuhteessa. Kuinka usein miehesi arvostelee ja huomauttelee sinulle tekemisistäsi? Aivan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vain naisen tapa tehdä asioita. Huomannut tuon saman että naisilla on tapa korottaa itsensä miehen yläpuolelle. Sitten alkaa huomauttelu ja halveksunta. Itsessään ja käyttäymisessään naiset eivät huomaa mitään ongelmaa. Ap:n miehellä on varmasti myös asioita mistä häntä sapettaa, mutta ei sano niitä.
Olet oikeilla jäljillä. Mistä sen kadonneen kunnioituksen miestä kohtaan saisi kaivettua taas esille, kun ei tunnu löytyvän? Mies tuntuu kerta kaikkiaan lakanneen ottamasta minua tai lapsia enää mitenkään huomioon ja on vaikeaa olla kiva ihmiselle, jota ei vaikuta kiinnostavan. Vaan kun tarkemmin asiaa mietin, niin mitä olisin itse viimeksi tehnyt miehen eteen muuten kuin pitkin hampain? Karmea kierre, tähän kai ihmiset lopulta eroaakin... Pitäisi niellä ylpeys ja olla mukavampi vaan kun ei yhtään haluttaisi kun ei mieskään tunnu olevan. Aaargh. Ap
Mistä kaikki oikein alkoi?
Aika tyypillisesti siitä kun palasin töihin toisen lapsen saamisen jälkeen ja tuntui, että arjen työnjako perheessä ei ihan mennyt kuten olisin kahden työssäkäyvän aikuisen kohdalla odottanut. Ap
eli narsistialistajana haluat määrätä siitäkin. tyypillinen emakko
Kyllä, justiinsa niin emakko että oletin kotitöiden ja lastenhoidon menevän kahden työssäkäyvän aikuisen perheessä 50/50 tällä vuosituhannella. Ap
Huomaatko, kuinka paljon käytät termejä "oletit", "ajattelit"? Mitä pidempään vaan oletat, sitä syvemmälle menet. Sinä voit olettaa vaikka saavasi kahvia ja lihapullia sänkyyn aamulla, mutta mahdollisuus siihen on kovin pieni jos miehesi ei tiedä että toivoisit sellaista.
Jos taas käyttäytymisen pitää tulla "sydämestä" tai "miehen omasta älystä", niin tulos on taputeltu. Kukaan ei voi arvata mitä haluat. Rähjääminen siitä, että mies ei arvaa mitä kaipaat, vain pahentaa tilannetta. Puhu ammattilaiselle jos et usko minua; myös he sanovat, ettei toisen ajatuksia voi lukea.
Jos nainen lakkaa tekemästä yhteisen perheen eteen oman osuutensa, niin voiko hän nimittää miestä nalkuttavaksi pirttihirmuksi, jos tämä huomauttaa asiasta? Saako olla hämmästynyt ja järkyttynyt siitä, että mies odotti vaimoltaan jonkinlaista osallistumista - eihän hän herranen aika ollut voinut edes kuvitella sellaista edellytettävän, koska eihän hän tokikaan ole mikään ajatustenlukija...
Hei haloo, joku raja nyt siinäkin, miten aivottomina ja avuttomina te miehet täällä esitätte. Kyllä kai jokainen normaalijärjellä varustettu ihminen tajuaa, että aikuisen kuuluu tehdä osuutensa perheen töistä. Myös sen miehen.
Millaisen katastrofin oletat syntyvän, jos nainen jättää oman osansa tekemättä?
Kotityöt tulee tehtyä uudella omalla tavalla.
Ehkei niin fiinisti, mutta riittävästi kuitenkin.
Yleensä ne kotityöt kuitenkin "vaativat naisen tekemän viimeisen silauksen"...
Kodin tulee näyttää naisen hallitsemalta. Että kehtaa pyytää vieraitakin. Niitähän varten sitten näytetään kuinka siistiä ja huoliteltua on, vaikka yleensä on hieman huolettomamman näköistä.
Vai onko se muka kohteliaisuutta vieraita kohtaan?
Ei ne kotityöt mitään vaadi, vaan se mies joka ei itse osaa/viitsi/jaksa/halua. Usko minua, tiedän kokemuksesta, mistä puhun. Ja joo, viimeistään silloin pitää vaimon terhentäytä kun miehen äiti on tulossa kylään, vaikkei siitä kodin saastaisuudesta koskaan sitä miestä syytetä vaan vika on aina laiskan vaimon.
Ei YH-isien kodit niin saastaisia ole.
Vierailija kirjoitti:
onnistunut provo. menee heittämällä 4/5:ksi
Aina löytyy palstanaisia miehiä syyllistämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vain naisen tapa tehdä asioita. Huomannut tuon saman että naisilla on tapa korottaa itsensä miehen yläpuolelle. Sitten alkaa huomauttelu ja halveksunta. Itsessään ja käyttäymisessään naiset eivät huomaa mitään ongelmaa. Ap:n miehellä on varmasti myös asioita mistä häntä sapettaa, mutta ei sano niitä.
Olet oikeilla jäljillä. Mistä sen kadonneen kunnioituksen miestä kohtaan saisi kaivettua taas esille, kun ei tunnu löytyvän? Mies tuntuu kerta kaikkiaan lakanneen ottamasta minua tai lapsia enää mitenkään huomioon ja on vaikeaa olla kiva ihmiselle, jota ei vaikuta kiinnostavan. Vaan kun tarkemmin asiaa mietin, niin mitä olisin itse viimeksi tehnyt miehen eteen muuten kuin pitkin hampain? Karmea kierre, tähän kai ihmiset lopulta eroaakin... Pitäisi niellä ylpeys ja olla mukavampi vaan kun ei yhtään haluttaisi kun ei mieskään tunnu olevan. Aaargh. Ap
Mistä kaikki oikein alkoi?
Aika tyypillisesti siitä kun palasin töihin toisen lapsen saamisen jälkeen ja tuntui, että arjen työnjako perheessä ei ihan mennyt kuten olisin kahden työssäkäyvän aikuisen kohdalla odottanut. Ap
eli narsistialistajana haluat määrätä siitäkin. tyypillinen emakko
Kyllä, justiinsa niin emakko että oletin kotitöiden ja lastenhoidon menevän kahden työssäkäyvän aikuisen perheessä 50/50 tällä vuosituhannella. Ap
Huomaatko, kuinka paljon käytät termejä "oletit", "ajattelit"? Mitä pidempään vaan oletat, sitä syvemmälle menet. Sinä voit olettaa vaikka saavasi kahvia ja lihapullia sänkyyn aamulla, mutta mahdollisuus siihen on kovin pieni jos miehesi ei tiedä että toivoisit sellaista.
Jos taas käyttäytymisen pitää tulla "sydämestä" tai "miehen omasta älystä", niin tulos on taputeltu. Kukaan ei voi arvata mitä haluat. Rähjääminen siitä, että mies ei arvaa mitä kaipaat, vain pahentaa tilannetta. Puhu ammattilaiselle jos et usko minua; myös he sanovat, ettei toisen ajatuksia voi lukea.
Jos nainen lakkaa tekemästä yhteisen perheen eteen oman osuutensa, niin voiko hän nimittää miestä nalkuttavaksi pirttihirmuksi, jos tämä huomauttaa asiasta? Saako olla hämmästynyt ja järkyttynyt siitä, että mies odotti vaimoltaan jonkinlaista osallistumista - eihän hän herranen aika ollut voinut edes kuvitella sellaista edellytettävän, koska eihän hän tokikaan ole mikään ajatustenlukija...
Hei haloo, joku raja nyt siinäkin, miten aivottomina ja avuttomina te miehet täällä esitätte. Kyllä kai jokainen normaalijärjellä varustettu ihminen tajuaa, että aikuisen kuuluu tehdä osuutensa perheen töistä. Myös sen miehen.
Tajuaa toki. Senpä takia tilanteet eskaloituvat, koska miehet niin usein oikeasti vapaamatkustavat rajusti kotona, ja tilanteessa ei ole naisen mahdollista toimia yhtä suoran hyökkäävästi kuin mitä he voivat tehdä. Ja vaikka joku niin tekisikin, niin altavastaajaksi jää. Nainen ei voi raapia munia sohvalla ja valittaa nalkuttamisesta, todellinen tasa-arvo on kaukana ja varmaan pysyykin.
Ja justiin sen takia että näin on, vaaditaan hienotunteisuutta siinä, miten toimitaan siinä vaiheessa suhdetta, jolloin tilanteen epäreiluus valkenee naiselle. Että miten taistelee itselleen lisää vapausasteita samaan aikaan kun vaatii ja noudattaa herrasmiessääntöjä prosessissa.
Ja sitten se mikromanagerointi pitäisi kuitenkin onnistua minimoimaan. Miehen ei tarvitse olla täydellinen nainen sitten kuitenkaan, hänellä voi olla arvonsa silti vaikkei näe muksun hammasharjaa lavuaarin reunalla. Mutta miesten olisi syytä oppia, etteivät he voi itse jatkuvasti lyödä vyön alle ja määkiä, ettei heille voi tehdä samoin koskaan, ja sitä sokeutta voi yrittää kompensoida hoitamalla jotain muita juttuja sen sijaan. Ei siitäkään onnellisia lapsia tule, jos isä nöyryyttää äitiä heidän edessään ja kitisee, ettei saa nalkuttaa. Nykyisin tosi harva osaa käyttäytyä kunnioittavasti, joten itse kunkin olisi sitä syytä opetella. Ja näyttää mallia lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kun olet itse tiedostanut asian. Oma ex-vaimoni muuttui ilkeäksi nalkuttajaksi jo viiden yhteisen vuoden jälkeen. Erosin ja olen ollut onnellinen siitä saakka. Miehet jäävät liian usein huonoihin suhteisiin. Avioeroissa länsimaissa hakijana 2/3 nainen. Rohkaisen jokaista miestä nostamaan kissan pöydälle ja jos nainen ei muuta huonoa käytöstään - ota ero!
Näin on. Henkisesti mies toki on jo naisen laittanut pihalle kauan ennenkuin vaimo osaa tehdä omat johtopäätöksensä. Kieltämättä tämä on mukavaa elämää huushollata yksin.
mies52v
Kyllä näin!
Sitä hiljaisuuden musiikkia ja onnellista mökkeilyä Haukivedellä.
Ala piirrellä sille miehelle, menee aika mukavammin mutta kuluu toki paljon A4 arkkeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi ei ole enää parisuhteessa naisen kanssa. Tuota herkkua oli liiankin kanssa.
Olen pahoillani ikävistä kokemuksistasi. Oma kokemus kuitenkin on, että jos mies ottaa rakentavatkin kommentit "nalkuttamisena" niin lopputuloksena on sitten lopulta se nalkuttava, ikävä akka, kun kerran millään ei ole miehelle mitään väliä. Ikävä kierre, joka pitäisi saada molempien voimin katkaistua! Harva nainen v*ttuilee ilkeyttään, kyllä siellä takana on joku ihan oikea asia, joka hiertää.
Onneksi en ole enää parisuhteessa. Kuinka usein miehesi arvostelee ja huomauttelee sinulle tekemisistäsi? Aivan.
Kyllähän se huomauttelija näyttää olevan se, joka on päävastuussa kodin arjen pyörittämisestä. Mun mies jäi työttömäksi ja on nyt päävastuussa arjen sujumisesta kotona. Arvaa kaks kertaa, kuka meillä nalkuttaa ja räksyttää tauotta... Vihje: se en ole minä.
Alue: Aihe vapaa
Asutko mummolassasi?