Heitteleekö "normaali" ihminen suuttuessaan tavaroita?

En tiedä, minä heittelen joskus.

Pelaaminen auttaa agression purkamiseen kummasti.

Ei heittele. Ja rauhallinen ihminen ei taatusti heittele. 

kyllä siihen pitää mun mielestäni olla äkkipikainen luonne, sellainen helposti pimahtava. Eikö se viittaa suuttumiseen, jossa tavallaan menettää kontrollin. Pikkulapsethan monesti suuttuessaan heittelee tavaroita, kunne oppivat hillitsemään ne äkilliset kiukunpuuskat.

Ei heittele.

Tavallinen ihminen ei heittele, mutta normaali kovasti temperamenttinen voi varmaan viskelläkin jotain pehmoleluja :D, eikun siis rauhallinenhan niin tekee.

Jotkut heittelee, jotkut ei.

Eiköhän se ole kiinni luonteesta, siis toiset on äkkipikaisempia kuin toiset eikä se tarkoita sitä, että se rauhallinen olisi jotenkin "parempi", se on vaan erilainen.

Joskus yksin ollessani heittelen, en tosin mitään särkyvää.

Esim. jos vaatteita on jätetty hujan hajan sohvalle ja tuoleille, saatan paiskoa ne kiukuissani kasaan lattialle. Yleensä kiikutan ne kyllä itse siitä eteenpäin jonkin ajan kuluttua.

En itse heittele ja pidän itseäni rauhallisena, paitsi miestäni nakkaan sohvatyynyllä, jos se letkauttaa jotakin hävytöntä.

En sanoisi, että on täysin epänormaalia. Tiedän pari ihan tasapainoista ihmistä, joilla on taipumusta paiskoa tavaroita raivostuessaan. Hullut hakkaavat ja heittelevät muita ihmisiä, tavaroiden paiskominen on hyvinkin viatonta. Varsinkin, jos mitään ei edes mene rikki.

No kyllä mä olen pari kertaa heittänyt just jotain ei-hajoavaa kuten vaatteita tai paiskonut ovea. Ja rauhallinen ihminen olen yleensä, tällaisia meltdown-tilanteita tulee kerran pari vuodessa.

Minulta meni kuppi nurin kerran kun lapset oli leikki-ikäisiä.

Olin todella väsynyt valvomisen takia, lapset korvakierteessä yms. 

Kerran heitin lautasen täysillä lattiaan, oltiin kaikki keittiössä. Lapset katsoivat silmät suurina että mikä äidille tuli. Onneksi sirpaleet eivät ketään satuttaneet ja lautanen oli tyhjä.

Jotain temppuilua siinä oli lasten taholta ilmeisesti ruokaan liittyen. Pitkä aika on tuosta joten en kunnolla muista.

Exän päälle olen heittänyt drinkin kun oltiin ravintolassa.

Pidän itseni tästä huolimatta normaalina ja rauhallisena ihmisenä. Riitatilanteissa korotan ääntä ja huudan mutten heittele mitään.

Kyllä rauhallinenkin ihminen joskus suuttuu.

AV-mamma heittelee, mutta normaali-ihminen ei tosiaankaan.

Kyllä sitä ihmisen pitää kilahtaa, että heittelee.

Tosin joskus sitä yllättää itsensäkin. Tästä on aikaa, silloinen poikaystävä ei tullut yöksi kotiin. Olin siinä aamulla pakannut laukkuni ja ajattelin, että ilmoitan viileästi vaan että tämä oli tässä, mä lähden takaisin äidin luo.

Vaan mitä tapahtuikaan? Kun se sitten kuitenkin kömpi asuntoomme, niin hyökkäsin sen kimppuun, raavin ja löin. En todellakaan tajua mikä naksahti päässäni.

Ja häpeän. Mutta samalla se oli hyvä muistutus siitä, että itsensä kanssa on vielä tekemistä. Olin tuolloin juuri parikymppinen ja se suhde ei enää kestänyt kauaa. Mies ei lyönyt takaisin, koskaan.

Totta kai heittelee. Se on luonnollista.

Ei se mun mielestä ole paha jos heittää raivostuneena pehmolelun joskus. Varsinkin jos jälkeenpäin sanoo että sori kun meni vähän yli tämä raivostuminen. Esimerkiksi jokapäiväinen nalkutus, narina, nälväily, vähättely, moittiminen on mun mielestä paljon pahempi juttu ja aiheuttaa oikeasti vahinkoa.

Ei mun mielestä. Tietty onhan se parempi heitellä tavaroita kun vetää vaikka turpaan sitä jolle on vihainen. Mutta ei ollu kiva kun äiti hajotti minun ja sisarusteni leluja kun oltiin pieniä, ja sitten kun olin teini se paiskoi omilla vähillä rahoillani ostamiani meikkejä seiniin (koska oli vihainen jostain, ei siksi että ne meikit olisi olleet väärässä paikassa edes), eihän niillä mitään sen jälkeen tehnyt, ja minun piti sitten siivota tietysti jäljetkin.

Minä heittelen tavaroita, kun todella raivostun ja olen tosi väsynyt vauvan kanssa valvomisesta. En ole koko vauva-aikana päässyt kauppaa pidemmälle (vauva n. 10kk) joten joskus menee kuppi totaalisesti nurin. Mies on paska, jolle ei mikään kelpaa ja aina vika on mussa.

Olen mielestäni riittävän hyvä äiti ja hoidan lapseni enkä koskaan raivoa heille.

Ehkä mä en kulje ihan täysillä valoilla tai sitten olen vain ihminen, jolla on inhimillliset reaktiot. Kuka tietää.

No ei todellakaan heittele. Tiedän erään, joka on muutenkin tosi epätasapainoinen, niin hän heittelee, normaalit eivät!

oon kerran heittänyt harjan seinään raivoissani. mutta nämä tunteet jotenkin heittää yli näin raskaana.....

Mä olin nuorena sellainen, että paiskoin tavaroita ja saatoin myös pahoinpidellä. Hieman vanhempana sain psykoosisairausdiagnoosin. Sanoisin, ettei ole _normaalia_, vaan oire. Terve ja _normaali_ ihminen kykenee hillitsemään itsensä.