Miksi ex ei maksa elatusapua/tukea?

http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288591229467.html?ref=rss

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 14:52"]

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 14:15"]

Minä en maksa, syynä pienet tulot, kela siis maksaa. Makselen silti useita hankintoja jos vain jotenkin pystyn. Sitä ei vain arvosteta, kuulemma pitäisi puolet maksaa kaikista kalliista vaatteistakin, kun itse ostelen aletuotteita joita tulee vastaan. Tekisi mieli jättää osallistumatta, kun ei ymmärrä ettei velvollisuuteni ole ostaa mitään.

[/quote]. 

Siis sun velvollisuus ei oo ostaa mitään? No kenen velvollisuus se sitten on?

[/quote]

Eikö ole ihan juridisesti säädetty, että muualla asuvan vanhemman ainoa velvollisuus on maksaa elatusmaksua.

Eli muut velvollisuudet on lapsen kanssa asuvalla vanhemmalla.

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 14:53"]

Vastaaja 17, miksi sinä et elätä lapsia?

Kun kirjoitat, että "elävät lapsilisällä ja pyhällä hengellä"?

Missäs se sinun osuutesi sitten on, pelkissä lapsilisissäkö?

[/quote]

Ihan tiedoksesi,kyllä mä ne lapseni elätän.

Käyn töissä, itse asiassa teen kahta työtä. 

Maksan vuokran, teen ruuat, kierrän kirpparit ja mitä tämmöinen pärjäämään tottunut nainen tekee. Joten minusta olisi ihan kohtuullista, että toinenkin vanhempi osallistuisi lasten elämään muutenkin kuin satunnaisilla tapaamisilla.

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 14:49"]

Täällä myös eksä maksaa, mutta ei haluaisi. Kun sen mielestä kaikki raha menee minulle (lapset elää lapsilisällä ja pyhällä hengellä).

Elatuskykyä on. Just nyt vanne kiristää niin pahasti, että kärjäjöimään mennään kun kun mun ehdottama kohtuullinen ja tulojen suhteen alaikanttiin arvoitu elatustukipyyntö ei mennyt läpi. Maksakoon sitten sen, mihin on varaa jos ei maksa sitä mitä pyydetään.

[/quote] Meillä myös exä luuli oikeasti että lasten elättäminen on halpaa hommaa.  Kunnes erosimme ja lapset olivat hänen kanssaan kolme viikkoa kesällä putkeen. Jo pelkät ruokakustannukset olivat hänen mielestään karmeita mutta eipä ole narissut elareista kertaakaan.

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 14:57"]

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 14:52"]

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 14:15"]

Minä en maksa, syynä pienet tulot, kela siis maksaa. Makselen silti useita hankintoja jos vain jotenkin pystyn. Sitä ei vain arvosteta, kuulemma pitäisi puolet maksaa kaikista kalliista vaatteistakin, kun itse ostelen aletuotteita joita tulee vastaan. Tekisi mieli jättää osallistumatta, kun ei ymmärrä ettei velvollisuuteni ole ostaa mitään.

[/quote]. 

Siis sun velvollisuus ei oo ostaa mitään? No kenen velvollisuus se sitten on?

[/quote]

Eikö ole ihan juridisesti säädetty, että muualla asuvan vanhemman ainoa velvollisuus on maksaa elatusmaksua.

Eli muut velvollisuudet on lapsen kanssa asuvalla vanhemmalla.

[/quote]

Ompa hirveää. Lapsi ja hänen tarpeensa ovat muuttuneet VELVOLLISUUDEKSI???  Mitähän sun lapset mahtaa ajatella susta kun vähän kasvavat? ja gheuidän velvollisuutensa ei ole aikanaan tehdä sulle yhtään mitään, ihan voivat jättää kakkavaipoissa ojanpohjalle viettämään yksinäistä vanhuutta. Ihmiset toimivat yleensä RAKKAUDESTA, eivät velvollisuudesta, lähisuhteissaan. Mutta mikäli sulla ei ole lapsillesi antaa kuin tuollaista tunneköyhää paskaa, turha luulla että itse saat vanhempana osaksesi lastesi rakkautta, kunnioitusta tai arvonantoa. Saati että heitä kiinnostaisi nähdä vaivaa vuoksesi sitten kun olet avun tarpeessa. Itse olen lähiäiti, ja elämäni tärkein asia on huolehtia lapsistani. Se että aikani ja rahani menevät pääosin yhteiseen perhe-elämäämme ei ole velvollisuus vaan elämää. Mitä enenmmän on aikaa ja rahaa, sitä enemmän lapseni saavat osakseen.  Onneksi heidän isänsäkin rakastaa lapsiaan, eikä koe lastensa tarpeita velvollisuudeksi. Lapsesi tarvitsisivat paljon paremman isän kuin mitä sinä olet kirjoituksesi perusteella.

[/quote]

Eikö ole ihan juridisesti säädetty, että muualla asuvan vanhemman ainoa velvollisuus on maksaa elatusmaksua.

Eli muut velvollisuudet on lapsen kanssa asuvalla vanhemmalla.

[/quote]

Ompa hirveää. Lapsi ja hänen tarpeensa ovat muuttuneet VELVOLLISUUDEKSI???  Mitähän sun lapset mahtaa ajatella susta kun vähän kasvavat? ja gheuidän velvollisuutensa ei ole aikanaan tehdä sulle yhtään mitään, ihan voivat jättää kakkavaipoissa ojanpohjalle viettämään yksinäistä vanhuutta. Ihmiset toimivat yleensä RAKKAUDESTA, eivät velvollisuudesta, lähisuhteissaan. Mutta mikäli sulla ei ole lapsillesi antaa kuin tuollaista tunneköyhää paskaa, turha luulla että itse saat vanhempana osaksesi lastesi rakkautta, kunnioitusta tai arvonantoa. Saati että heitä kiinnostaisi nähdä vaivaa vuoksesi sitten kun olet avun tarpeessa. Itse olen lähiäiti, ja elämäni tärkein asia on huolehtia lapsistani. Se että aikani ja rahani menevät pääosin yhteiseen perhe-elämäämme ei ole velvollisuus vaan elämää. Mitä enenmmän on aikaa ja rahaa, sitä enemmän lapseni saavat osakseen.  Onneksi heidän isänsäkin rakastaa lapsiaan, eikä koe lastensa tarpeita velvollisuudeksi. Lapsesi tarvitsisivat paljon paremman isän kuin mitä sinä olet kirjoituksesi perusteella.

[/quote]

Hillitse itsesi, hyvä nainen. Äläkä mene henkilökohtaisesti raiskaamaan kenenkään vanhemmuutta, kun et edes tiedä kenen kanssa puhut.

Minä olen kahden lapsen yksinhuolaja äiti ja kysyin tätä vain siksi, että muualla asuva vanhempi on juridisesti oikeudeton vanhempi. Lapsen kanssa asuvalla on valtion tukema tukema oikeus vanhemmuuteen, mutta muualla asuva saa sen vain lapsen kanssa asuvan vanhemman armosta.

En minä yhtään ihmettele, että jos joku katkeroituu tästä väärydestä niin, että saattaa menettää, jopa koko elämänsä hallinnan ja kääntää selkänsä jopa kokonaan entiselle perheelleen.

Mutta se on niin pirun helppo etu sormi ojossa tuomita vääristä valinnoista, kun ei tarivitse pelätä lastensa menettämistä ja saa heidän kansaan sitä päivittäistä arkeaan viettää.

Jos vaan pärjäisin rahallisesti, niin haluaisi kuulla eksästä yhtään mitään, edes sitä rahasuoritusta. 

Tai jos hän vapaaehtoisesti osallistuisi lasten kuluihin.

Tai jos meillä edes olisi toimiva puheyhteys.

Ex maksaa elatusmaksua, koska minun elatuskykyni ja -velvollisuuteni on laskettu, samoin hänen. Hänellä on varaa osallistua elatukseen, olkoonkin sitten että se on velvollisuus.

Rahasta tappeleminen vetää katkeraksi. Kyllä mä noille penskoille hankkisin vaikka... en tiedä. Ei ne paljoa tarvitse, tai eivät liikoja vaadi. Mutta ihan peruseläminen vie tilin tyhjiin joka kuukausi. Joulu on tulossa, sitä varten yritän jo säästää.

Tässä kuussa lapsilisät tulee vasta viikonlopun jälkeen. Joudun käymään vararahastolla - sitä vartenhan sitä kerrytetään...

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 15:17"]

[/quote]

Eikö ole ihan juridisesti säädetty, että muualla asuvan vanhemman ainoa velvollisuus on maksaa elatusmaksua.

Eli muut velvollisuudet on lapsen kanssa asuvalla vanhemmalla.

[/quote]

Ompa hirveää. Lapsi ja hänen tarpeensa ovat muuttuneet VELVOLLISUUDEKSI???  Mitähän sun lapset mahtaa ajatella susta kun vähän kasvavat? ja gheuidän velvollisuutensa ei ole aikanaan tehdä sulle yhtään mitään, ihan voivat jättää kakkavaipoissa ojanpohjalle viettämään yksinäistä vanhuutta. Ihmiset toimivat yleensä RAKKAUDESTA, eivät velvollisuudesta, lähisuhteissaan. Mutta mikäli sulla ei ole lapsillesi antaa kuin tuollaista tunneköyhää paskaa, turha luulla että itse saat vanhempana osaksesi lastesi rakkautta, kunnioitusta tai arvonantoa. Saati että heitä kiinnostaisi nähdä vaivaa vuoksesi sitten kun olet avun tarpeessa. Itse olen lähiäiti, ja elämäni tärkein asia on huolehtia lapsistani. Se että aikani ja rahani menevät pääosin yhteiseen perhe-elämäämme ei ole velvollisuus vaan elämää. Mitä enenmmän on aikaa ja rahaa, sitä enemmän lapseni saavat osakseen.  Onneksi heidän isänsäkin rakastaa lapsiaan, eikä koe lastensa tarpeita velvollisuudeksi. Lapsesi tarvitsisivat paljon paremman isän kuin mitä sinä olet kirjoituksesi perusteella.

[/quote]

Hillitse itsesi, hyvä nainen. Äläkä mene henkilökohtaisesti raiskaamaan kenenkään vanhemmuutta, kun et edes tiedä kenen kanssa puhut.

Minä olen kahden lapsen yksinhuolaja äiti ja kysyin tätä vain siksi, että muualla asuva vanhempi on juridisesti oikeudeton vanhempi. Lapsen kanssa asuvalla on valtion tukema tukema oikeus vanhemmuuteen, mutta muualla asuva saa sen vain lapsen kanssa asuvan vanhemman armosta.

En minä yhtään ihmettele, että jos joku katkeroituu tästä väärydestä niin, että saattaa menettää, jopa koko elämänsä hallinnan ja kääntää selkänsä jopa kokonaan entiselle perheelleen.

Mutta se on niin pirun helppo etu sormi ojossa tuomita vääristä valinnoista, kun ei tarivitse pelätä lastensa menettämistä ja saa heidän kansaan sitä päivittäistä arkeaan viettää.

[/quote]

Vai että ihan hillitse? Miksi? Totta, että tulkitsin väärin kirjoittajan lähtökohdat, mutta aihe sinällään on kyllä isonkin reaktion arvoinen. Eikä vähiten siksi että hiljattain eronneena ja ystäväpiirin eroja seuranneena se kärsijä ei ole ollut isä vaan lapset. Ja nimenomaan siksi että isyys on niin monesti muuttunut kuin taikaiskusta vääryydeksi jossa lähiäiti riistää isirukkaa. Se mitä tilanteen pitäisi olla on että on olemassa lapset, halu olla heidän kanssaan ja rakkaus lapsiin. ja sitten käytännön järjestelyt ja raha-asiat molemmin puolin, jotta lasten elämä säilyisi mahdollisimman hyvänä. En ole perehtynyt siihen millä kaikilla tavoin voisin hankaloittaa lasteni isän isyyttä. En ole myöskään tietoinen siitä että mulla olisi läjäpäin juridisia hallintakeinoja häntä vastaan. Käsittääkseni hän on aivan tasavertainen huoltaja kaikkine huoltajan oikeuksineen- ja myös velvollisuuksineen. Ja lasten etu vaatii kyllä meiltä molemmilta muutakin panostusta, niin rahallista kuin muutakin- enenmmän kuin juridisesti määritellyn elatusmaksun verran. tai jonkun yleisesti hyväksytyn laskennallisen indeksin. Haluamme tarjota lapsille saman elintason kuin ennen eroakin; samat harrastukset ja kaverit, ja se maksaa aika paljon enemmän kuin mitä elatusmaksuksi päätettiin (eli me vanhemmat päätimme) Onneksi lasten isäkin on sitä mieltä että isyys on pikemminkin lasten hyvinvoinnin turvaamista ihan 50% heidän elämästään, kuin taistelua siitä etten mibnä äitinä nyt vahingossakaan saa lapsilleni tai itselleni jotakin ylimääräsitä. Ja mitä hoidan sen toisen 50% vanhemmuudesta. Käytännössä toki enemmän koska lapset asuvat luonani, mutten siitä isältä mitään laskuta. Ihmettelen, missä vaiheessa rakkaus ja huolempito omista lapsista muuttuu juridiseksi valtataisteluksi? Jos molemmat vanhemmat kykenevät aikuisuuteen ja vanhemmuuteen, ei tällaista ongelmaa pitäisi olla olemassakaan.

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 15:04"]

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 14:57"]

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 14:52"]

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 14:15"]

Minä en maksa, syynä pienet tulot, kela siis maksaa. Makselen silti useita hankintoja jos vain jotenkin pystyn. Sitä ei vain arvosteta, kuulemma pitäisi puolet maksaa kaikista kalliista vaatteistakin, kun itse ostelen aletuotteita joita tulee vastaan. Tekisi mieli jättää osallistumatta, kun ei ymmärrä ettei velvollisuuteni ole ostaa mitään.

[/quote]. 

Siis sun velvollisuus ei oo ostaa mitään? No kenen velvollisuus se sitten on?

[/quote]

Eikö ole ihan juridisesti säädetty, että muualla asuvan vanhemman ainoa velvollisuus on maksaa elatusmaksua.

Eli muut velvollisuudet on lapsen kanssa asuvalla vanhemmalla.

[/quote]

Ompa hirveää. Lapsi ja hänen tarpeensa ovat muuttuneet VELVOLLISUUDEKSI???  Mitähän sun lapset mahtaa ajatella susta kun vähän kasvavat? ja gheuidän velvollisuutensa ei ole aikanaan tehdä sulle yhtään mitään, ihan voivat jättää kakkavaipoissa ojanpohjalle viettämään yksinäistä vanhuutta. Ihmiset toimivat yleensä RAKKAUDESTA, eivät velvollisuudesta, lähisuhteissaan. Mutta mikäli sulla ei ole lapsillesi antaa kuin tuollaista tunneköyhää paskaa, turha luulla että itse saat vanhempana osaksesi lastesi rakkautta, kunnioitusta tai arvonantoa. Saati että heitä kiinnostaisi nähdä vaivaa vuoksesi sitten kun olet avun tarpeessa. Itse olen lähiäiti, ja elämäni tärkein asia on huolehtia lapsistani. Se että aikani ja rahani menevät pääosin yhteiseen perhe-elämäämme ei ole velvollisuus vaan elämää. Mitä enenmmän on aikaa ja rahaa, sitä enemmän lapseni saavat osakseen.  Onneksi heidän isänsäkin rakastaa lapsiaan, eikä koe lastensa tarpeita velvollisuudeksi. Lapsesi tarvitsisivat paljon paremman isän kuin mitä sinä olet kirjoituksesi perusteella.

[/quote]No kiitos vain tästäkin. Olen muuten äiti, enkä kirjoittanut tuota kommenttia juridisesta velvollisuudesta, mikäli niin luulit.

Minä olen minimi-sairaseläkkeellä, ja niistä alle 800e kk-tuloista maksan asumiseni ja elämiseni, ja vielä pitäisi pystyä tapaamaankin lapsia jotka asuvat toisella paikkakunnalla. Lähi saa siis kelalta elarit, lapsilisät, ja on töissäkäyvä. Oletko todella sitä mieltä että minun pitäisi hänen ostamansa kalliit merkkituotteet maksaa puoliksi, ennen kuin olen riittävän hyvä vanhempi, etten ansaitsisi halveksuntaasi? Kun todellakin ostan lapsille tarpeellista aina kun löydän edullisesti, ja itse olen ilman.

Olen muuten niin huonossa kunnossa, etten luultavasti ole enää ristinä kun lapset ovat aikuisia, minä makaan "ojanpohjalla kakkavaipoissa viettämässä yksinäistä loppuelämää" jo nyt. Mutta kiitos sinulle että näytät minulle paikkani alimpana pohjasakkana.

Julkisuudessa länkytetään jatkuvasti tuubaa siitä, että elatusmaksu velka kunnissa kasvaa. Mutta harvemmin asiaa tuodaan esille toisin päin esitettynä.

Moni isä haluaisi huolehtia lapsen riittävästä elatuksesta, mutte heille ei sitä mahdollisuutta suoda, kun äidit hakevat elatuksen suoraan kelasta, koska se on varmaa tuloa.

Erosin lasteni äidistä lopullisesti vuonna 2009. Olen useita kertoja ollut yhteydessä kunnan lastenvalvojaan ja pyytänyt, että laittaisivat prosessina käyntiin äidin elatustuen määrittämisen.

Äiti on vain ilmoittanut, että ei ole "mitään tuloja". Tämä riitti lastenvalvojalle, mitään tarkistuksia ei tehty, mulle vain määrättiin KELA:n elatustuki. Lasten äiti on kuitenkin ollut nämä vuodet töissä ja pystyisi aivan hyvin maksamaan suurempaa elatustukea.

Tämä ei kuitenkaan kiinnosta lastenvalvojaa=kosa äiti on ilmeisesti niin "pyhä lehmä", että häntä "vastaan" ei voi lähteä mitään tekemään. Äiti on siinä uskossa, että hänen ei edes kuulu maksaa elatustukea=ei vapaaehtoisesti varmasti suostu antamaan lanttiakaan lapsilleen.

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 15:43"]

Erosin lasteni äidistä lopullisesti vuonna 2009. Olen useita kertoja ollut yhteydessä kunnan lastenvalvojaan ja pyytänyt, että laittaisivat prosessina käyntiin äidin elatustuen määrittämisen.

Äiti on vain ilmoittanut, että ei ole "mitään tuloja". Tämä riitti lastenvalvojalle, mitään tarkistuksia ei tehty, mulle vain määrättiin KELA:n elatustuki. Lasten äiti on kuitenkin ollut nämä vuodet töissä ja pystyisi aivan hyvin maksamaan suurempaa elatustukea.

Tämä ei kuitenkaan kiinnosta lastenvalvojaa=kosa äiti on ilmeisesti niin "pyhä lehmä", että häntä "vastaan" ei voi lähteä mitään tekemään. Äiti on siinä uskossa, että hänen ei edes kuulu maksaa elatustukea=ei vapaaehtoisesti varmasti suostu antamaan lanttiakaan lapsilleen.

[/quote]Narauta kelalle, siellä se tasan varmaan kiinnostaa. On varmaan ihan lastenvalvojasta kiinni, en ole huomannut että äidin puolella mitenkään erityisesti oltaisiin. Kyllä minun tositteeni plärättiin hyvin tarkkaan.

Mutta pitääkö sen ison reaktion mennä henkilökohtaisuuksiin. Kyllä aikuisen ihmisen pitäisi pystyä keskustelemaan asioista ihan yleisellä tasolla, eikä oman pään totuudella hyökätä kimpuun, kuin hyeena.

Kai siinä on kyse siitä ettei rakasta lastaan. Rakkaus on se jonka vuoksi minä pidän jälkikasvustani huolta. Se mitä minun ja lapsen äidin välillä on tapahtunut ei liity minun ja lapseni väliseen suhteeseen.

Voin toki olla ihan väärässä tämän ajatukseni kanssa..

-yksi isä vain

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 15:51"]

Kai siinä on kyse siitä ettei rakasta lastaan. Rakkaus on se jonka vuoksi minä pidän jälkikasvustani huolta. Se mitä minun ja lapsen äidin välillä on tapahtunut ei liity minun ja lapseni väliseen suhteeseen.

Juuri näin. Onneksi olkoon! Meillä on samoin. Osallistumme yhtä paljon lastemme elämään, minä ja ex-mieheni. Yrittäkää hyvät ihmiset olla kilttejä toisillenne. 

Voin toki olla ihan väärässä tämän ajatukseni kanssa..

-yksi isä vain

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 14:00"]

Ihmettelen kun joskus näissä keskusteluissa putkahtaa lause ettei ex maksa elareita.

Jos ex ei maksa niin Kela maksaa ja pitäkää naiset puolenne että saatte elarit.

Tiedän tapauksen jossa sosku ei toiminut niin kuin olisi pitänyt ja oikeusaputoimiston kautta piti hakea elarit ja nyt ne tulevat ajallaan joka kuukauden 10.päivä.

Jos vanhemmista ei ole elättäjäksi niin yhteiskunta maksaa varoistaan elarit. Käyttäkää hyödyksi.

[/quote]

Niin ja osaa ne naisetkin jättää elarit maksamatta :(

Mut tosiaan, onneksi on Kela

T: yh-iskä

Ei mun käsittääkseni Kela maksa automaattisesti elatustukea maksamisesta kieltäytyvän puolison puolesta vai maksaako? Eräälle tutulleni oli sanottu Kelasta, että maksetaan vasta jos on käräjäoikeuden päätös elarista, eli hänen olisi pitänyt haastaa maksuista kieltäytynyt puolisko oikeuteen. Sanoiko Kelan virkailija nyt väärin?

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 15:38"]

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 15:04"]

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 14:57"]

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 14:52"]

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 14:15"]

Minä en maksa, syynä pienet tulot, kela siis maksaa. Makselen silti useita hankintoja jos vain jotenkin pystyn. Sitä ei vain arvosteta, kuulemma pitäisi puolet maksaa kaikista kalliista vaatteistakin, kun itse ostelen aletuotteita joita tulee vastaan. Tekisi mieli jättää osallistumatta, kun ei ymmärrä ettei velvollisuuteni ole ostaa mitään.

[/quote]. 

Siis sun velvollisuus ei oo ostaa mitään? No kenen velvollisuus se sitten on?

[/quote]

Eikö ole ihan juridisesti säädetty, että muualla asuvan vanhemman ainoa velvollisuus on maksaa elatusmaksua.

Eli muut velvollisuudet on lapsen kanssa asuvalla vanhemmalla.

[/quote]

Ompa hirveää. Lapsi ja hänen tarpeensa ovat muuttuneet VELVOLLISUUDEKSI???  Mitähän sun lapset mahtaa ajatella susta kun vähän kasvavat? ja gheuidän velvollisuutensa ei ole aikanaan tehdä sulle yhtään mitään, ihan voivat jättää kakkavaipoissa ojanpohjalle viettämään yksinäistä vanhuutta. Ihmiset toimivat yleensä RAKKAUDESTA, eivät velvollisuudesta, lähisuhteissaan. Mutta mikäli sulla ei ole lapsillesi antaa kuin tuollaista tunneköyhää paskaa, turha luulla että itse saat vanhempana osaksesi lastesi rakkautta, kunnioitusta tai arvonantoa. Saati että heitä kiinnostaisi nähdä vaivaa vuoksesi sitten kun olet avun tarpeessa. Itse olen lähiäiti, ja elämäni tärkein asia on huolehtia lapsistani. Se että aikani ja rahani menevät pääosin yhteiseen perhe-elämäämme ei ole velvollisuus vaan elämää. Mitä enenmmän on aikaa ja rahaa, sitä enemmän lapseni saavat osakseen.  Onneksi heidän isänsäkin rakastaa lapsiaan, eikä koe lastensa tarpeita velvollisuudeksi. Lapsesi tarvitsisivat paljon paremman isän kuin mitä sinä olet kirjoituksesi perusteella.

[/quote]No kiitos vain tästäkin. Olen muuten äiti, enkä kirjoittanut tuota kommenttia juridisesta velvollisuudesta, mikäli niin luulit.

Minä olen minimi-sairaseläkkeellä, ja niistä alle 800e kk-tuloista maksan asumiseni ja elämiseni, ja vielä pitäisi pystyä tapaamaankin lapsia jotka asuvat toisella paikkakunnalla. Lähi saa siis kelalta elarit, lapsilisät, ja on töissäkäyvä. Oletko todella sitä mieltä että minun pitäisi hänen ostamansa kalliit merkkituotteet maksaa puoliksi, ennen kuin olen riittävän hyvä vanhempi, etten ansaitsisi halveksuntaasi? Kun todellakin ostan lapsille tarpeellista aina kun löydän edullisesti, ja itse olen ilman.

Olen muuten niin huonossa kunnossa, etten luultavasti ole enää ristinä kun lapset ovat aikuisia, minä makaan "ojanpohjalla kakkavaipoissa viettämässä yksinäistä loppuelämää" jo nyt. Mutta kiitos sinulle että näytät minulle paikkani alimpana pohjasakkana.

[/quote]

Olen pahoillani tilanteestasi. Se lienee kuitenkin marginaalinen, harva isä on maksmatta elareita siksi että on niin sairas vaan ihan muista syistä. Huomaan että otit pahasti itseesi, mutta en nyt todellakaan puhunut sinun tilanteestasi, vaan heistä jotka itsekkyyttään alkavat nähdä lapset pelkkänä velvollisuutena. Enkä peräänkuuluttanut mitään elintasoa vaan rakkautta.Ehkä kuitenkin huonosta tilanteestasi huolimatta kykenet antamaan lapsille heille kuuluvan arvon ja huolenpidon? Ne eivät maksa mitään. Toivottavasti saat itsesi parempaan kuntoon.

En ymmärrä vanhempia, jotka eivät huolehdi OMISTA lapsistaan.

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 16:06"]

Ei mun käsittääkseni Kela maksa automaattisesti elatustukea maksamisesta kieltäytyvän puolison puolesta vai maksaako? Eräälle tutulleni oli sanottu Kelasta, että maksetaan vasta jos on käräjäoikeuden päätös elarista, eli hänen olisi pitänyt haastaa maksuista kieltäytynyt puolisko oikeuteen. Sanoiko Kelan virkailija nyt väärin?

[/quote]

Väärin meni. Elatustuki pitää toki olla vahvistettu lastenvalvojan luona ja sit jos tämä jää maksamatta, riittää hakemus Kelaan.

Kela perii sit elatusvelvolliselta maksamansa tuet

Käräjille ei tarvitse lähteä selvän asian takia, ja miksi pitäisi. On sovittu että toinen maksaa ja sit jos ei maksa, hän on laiminlyönyt velvollisuutensa. Eihän tämä käräjillä muuksi muuttuisi