Tytär ei opi millään autolla ajamista, raivostuttaa!

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 15:44"]Tyttärelläsi voi olla jokin motoriikkaan tai hahmottamiseen liittyvä häiriö. Silloin treeniä tarvitaan monta kertaa enemmän kuin muulloin. Voi myös olla ettei tyttären ajotaidot koskaan kehity sellaisiksi, että liikenteessä liikkuminen olisi turvallista.
[/quote]

Minä olen juuri tällainen. Pääsin toisesta inssistä läpi, mutta olisin heti srn jälkern tarvinnut oman auton päivittäisern käyttöön. Ei ollut kumpaakaan, ei auttoa eikä päivittäistä tarvetta. Sen sijaan oli kauhea ajopelko.
Kävin autokoulussa ottamassa lisätunteja 15 vuoden kuluttua, ja harkoittelin itsekin motarilla, olihan minulla ajolupa vaikka ei taitoa. Olin äärimmäisen väsynyt niistä harjoituskerroista ja aloin pelätä niitä jo aamusta lähtien, vaikka ihan vapaaehtoisesti harjoittelin. Sain sitten jo aika hurjiakin fyysisiä oireita. En kerta kaikkiaan pysty havannoimaan muuta liikennettä peilien kautta ja pelkään vauhtia kuin olisin Lintsin vuoristoradassa. Asiaa ei ole vuosien mittaan auttanut läheisten ihmettelyt, haukut ja syyttelyt. Kuin olisin amputoitu ja muut vaativat juoksemaan. Nyt olen luovuttanut, mutta pieni toivo elää.
Ole tyttärellesi armollisempi, ap. Millainen motivaatio hänellä itsellään on?

Ei mikään ihme, että tytär oli ihan paniikissa, kun oli niin hermoheikko äiti luomassa paineita. Jos on psyykkisesti lukossa, ei oppiminen ole mahdollista. Vaikka olisi kuinka älykäs ja potentiaalinen oppija. 

Onko täällä monta korkeakoulututkinnon saanutta, mutta joille ajokortin ajaminen oli tuskaa? 

Itse en tiedä mitään autoista, eikä olisi edes varaa autoon ja voin kuvitella, että olisin juuri sellainen hermoheikko, jonka ajamisesta ei tule mitään, joten en ole tuhlannut rahojani ajokouluun. Pärjään ilmaankin ja käytän mielelläni julkista liikennettä sekä kävelen muutaman kilometrin matkat. Eipähän pääse ylipainoa kertymään niin helposti :)

Aina ei kannata luottaa opettajan arvioon lisätunneista, on nimittäin pukki kaalimaan vartijana.

"Synnyin" kuljetusliikkeeseen ja osasin liikennesäännöt 7-vuotiaana ja kuorma-autoja aloin ajamaan 13v:nä. Pohjilla oli tietty mopot ja kevarit.

Silti kun itse autokoulun omistaja poikkeuksellisesti tuli viimeiselle ajotunnille suositteli hän lisätunteja. En tietenkään ottanut vaan suoraan C-kokeeseen.

Virheettömästi läpi.

En tiedä onko tossa kohtaa oikein hermostuukkaa tytsylle? Jos mun vanhemmat tekis niinku sinä nii motivaatio katois kokonaan ku asiasta tehdään niin vastenmielinen. Voihan se olla että koko tilanne tuntuu niin epämiellyttävältä et stressaa pakostikki ja ei osaa keskittyy. Itekki ekoja ajotuntei vetelen ja iskän kanssa ollaa käyty pari kertaa päräyttämässä. Ite stressaan kaikkee kamalasti ja ahdistun mut sit otan itteeni niskasta kiinni ja mietin et miks mä tätä teen. Onko tyttö ite tietoinen miksi haluaa tehdä tän? Nimittäin jos on sinne auton taa pakotettu nii homma ei vetele ja jos on tunneilla vaan koska kaikki muutki teinit nii ei sekää toimi. Jossain kohassa pitää vaan aikustuu ja tajuu et ok asenteenmuutos asiaa kohtaan vois olla paikallaan.

Eikös kaikki miehet pidä itseänsä ”keskinmääräistä parempana” kuskina? Sitten miehet ovatkin yliedustettuina liikennekuolematilastoissa...

Älkää pakottako sitä lasta autokouluun ja ajamaan autoa. Tulee vielä onnettomuus, jos pääsee liikenteeseen. Joidenkin ei ole tarkoitus ajaa autoa.