Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pelotellaanko keskenmenolla/lapsen kuolemalla raskausaikana liikaa?
15.08.2020 |
"Älä vaan kerro raskaudestasi ennen kuin eka kolmannes/ensimmäinen ultra/rakenneultra on ohi, kun on keskenmenoriski."
"Voi se lapsi kuolla myöhemminkin: minä sain keskenmenon viikolla 20 ja ystäväni lapsi kuoli kohtuun viikolla 37."
"Keskenmenot on tosi yleisiä, siskollani oli 2, naapurin Mirkulla on myös ollut ja työkaverillani Annalla useita."
"En saanut nautittua raskaudesta lainkaan, kun jouduin pelkäämään keskenmenoa, kun sen riskistä puhuttiin niin paljon."
"10-15 % raskauksista päätyy keskenmenoon, yleensä ennen 12. raskausviikon täyttymistä."
"Tuhatta syntyvää vauvaa kohti syntyy kuolleena kolme lasta."
Puhutaan myös, kuinka jopa 40% raskauksista keskeytyy heti alkuunsa eikä nainen ole ehtinyt edes huomata olevansa raskaana ja kuukautiset tulevat liki normaalisti.
Tapahtuuko noista 10-15 % keskenmenoista suurin osa plussaamisen jälkeisillä viikoilla? Vai onko 10-15 % "tasainen luku" ensimmäisen kolmanneksen ajan? Suurin osa lapsista syntyy lopulta terveenä ja raskaus menee hyvin lapsen osalta. Jos käytännössä 9/10 lapsesta syntyy lopulta, miksi keskenmenolla/lapsen kuolemalla raskausaikana pelotellaan niin paljon?
Ap
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt raskaana ja lapsen vointi on kerran tsekattu ultrassa viikolla 6, kaikki oli kunnossa. Silti jännitän, meneekö kaikki hyvin, kun netti on pullollaan näitä "kävin varhaisultrassa, kaikki oli hyvin ja seuraavana päivänä raskaus oli mennyt kesken" -tarinoita.
Onnea raskaudesta ja toivottavasti kaikki menee hyvin!
Silti en ihan ymmärrä miksi nykyään pitää testata ja ultrata niin aikaisin. Monet tikuttaa heti kun kuukautiset on päivän myöhässä ja sitten pettyvät, kun onkin nega. Tai saavat haalean plussan ja pettymys on sitä suurempi, kun vuoto alkaakin hiukan myöhässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt raskaana ja lapsen vointi on kerran tsekattu ultrassa viikolla 6, kaikki oli kunnossa. Silti jännitän, meneekö kaikki hyvin, kun netti on pullollaan näitä "kävin varhaisultrassa, kaikki oli hyvin ja seuraavana päivänä raskaus oli mennyt kesken" -tarinoita.
Onnea raskaudesta ja toivottavasti kaikki menee hyvin!
Silti en ihan ymmärrä miksi nykyään pitää testata ja ultrata niin aikaisin. Monet tikuttaa heti kun kuukautiset on päivän myöhässä ja sitten pettyvät, kun onkin nega. Tai saavat haalean plussan ja pettymys on sitä suurempi, kun vuoto alkaakin hiukan myöhässä.
Kiitos ❤️ Ultrattiin päivystyksessä, kun äkillisesti iski kovat alavatsakivut. En olisi varhaisultraa näin vähäisille viikoille varannut.
T. Aiemmin kommentoinut
Vierailija kirjoitti:
Päinvastoin. Olisin toivonut, että viralliselta taholta eli neuvolasta olisi jotain tietoja annettu. Siis ihan tilastoja ja faktaa luettavaksi. Tai jos on ns. riskiraskaus, itselleni mainittiin kyseinen termi monta kertaa, muttei kertaakaan selitetty mitä se kohdallani käytännössä tarkoittaa. Vauvan menettämistä vai vammautumista vai riskiä äidille? En kertakaikkiaan ollut mitenkään valmistautunut siihen mitä tuleman piti.
Tämä on totta, että jollain tasolla täytyy kertoa faktoja asiasta, koska niin vain joskus tapahtuu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt raskaana ja lapsen vointi on kerran tsekattu ultrassa viikolla 6, kaikki oli kunnossa. Silti jännitän, meneekö kaikki hyvin, kun netti on pullollaan näitä "kävin varhaisultrassa, kaikki oli hyvin ja seuraavana päivänä raskaus oli mennyt kesken" -tarinoita.
Onnea raskaudesta ja toivottavasti kaikki menee hyvin!
Silti en ihan ymmärrä miksi nykyään pitää testata ja ultrata niin aikaisin. Monet tikuttaa heti kun kuukautiset on päivän myöhässä ja sitten pettyvät, kun onkin nega. Tai saavat haalean plussan ja pettymys on sitä suurempi, kun vuoto alkaakin hiukan myöhässä.
Mitä pahaa on ajoissa testaamisessa? Jotkut ihmiset nyt vaan haluaa mieluummin tietää kuin olla tietämättömiä mahdollisesta raskaudesta.
Minua henkilökohtaisesti ahdistaa se, kun monesti minun raskaus/perinnöllisyyshistorian tietävät kysyvät jos tapaan vauvan että tuleeko vauvakuume, ja vieläkö jne jne. On niin paljon riskejä saada tietyn sairauden suhteen sairas lapsi ja tunnetta ei helpota se että on krooninen vauvakuume. Joskus vaan on hyväksyttävä se, että nyt on hyvä <3 Tiedän etteivät tahallaan kysy, mut suru välillä iskee, kun meillä on se ylimääräinen 25% lisäriski saada sairas lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä on hyvä, että puhutaan, mutta sitä ei pidä otttaa pelotteluna vaan tosiasiana. Kun asiat eivät mene suunnitellusti on helpottavaa, kun se ei tule täytenä yllätyksenä ja tietää siitä hiukan jo etukäteen.
Se, haluaako puhua avoimesti raskaudestaan alusta asti, on täysin henilökohtainen asia. Siihen on ihan turha ulkopuolisten mennä kommentoimaan kannataako puhua vai ei.
Erittäin mautonta puhua keskenmenoista raskaana olevalle ellei hän itse ota sitä puheenaiheeksi.
Alue: Aihe vapaa
Päinvastoin. Olisin toivonut, että viralliselta taholta eli neuvolasta olisi jotain tietoja annettu. Siis ihan tilastoja ja faktaa luettavaksi. Tai jos on ns. riskiraskaus, itselleni mainittiin kyseinen termi monta kertaa, muttei kertaakaan selitetty mitä se kohdallani käytännössä tarkoittaa. Vauvan menettämistä vai vammautumista vai riskiä äidille? En kertakaikkiaan ollut mitenkään valmistautunut siihen mitä tuleman piti.