Eroa ammattiliitosta! Tee se HETI!

Nyt alkaa sitten näiden liittojen suhmurointien ja yksisilmäisen etupolitiikan vaikutukset näkyä laajasti yhteiskunnassa. Onko mukavaa? Vastustan sitä, että liitoilla on Suomessa valtaa, vaikka niiden edustajia ei edes äänestetä valtaan. Ja sitä, että liitot ajavat ainoastaan jo valmiiksi hyvin toimeentulevien, hyvissä työpaikoissa olevien etua. Suomessa on huima määrä silppu- ja pätkätyöläisiä, joiden tilanne parantuisi jos palkoista ja eduista saisi jokainen sopia kuten haluaa. Työttömistä puhumattakaan!

[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 12:08"]

Myös liittoihin kuulumattomilla on mahdollisuus saada huippulaatuista työoikeudellista neuvontaa edulliseen ja ennakoitavissa olevaan hintaan. En ota kantaa siihen, kannattaako liittoon kuulua vai ei, sehän on jokaisen oma valinta. Omista oikeuksista huolehtiminen ei kuitenkaan edellytä liiton jäsenyyttä.

Meillä Suomen Työsuhdeneuvonnassa esim. kertaneuvonta / tilannekartoitus maksaa 35 € per 15 minuuttia ja se on useimmiten riittävä aika mieltä vaivaavan kysymyksen selvittämiseen. Vuosiasiakkuuteen puolestaan sisältyy neuvonnan lisäksi sopimusten tarkistus ja riitatilanteissa yhteydenotto työnantajaan. Vuosiasiakkaanamme ei makseta lehdistä, mökeistä tms. oheiskuluista, joten hinta on vain 119 € per vuosi.

Joillekin tuntuu mielekkäältä kertaluonteisesta palvelusta (neuvonta, sopimustarkistus) maksaminen silloin kun tarve on, toisille paras vaihtoehto on kiinteähintainen vuosijäsenyys, joka neuvontapalvelujen lisäksi oikeuttaa myös alennukseen työsuhderiitojen hoidosta, jos asiaa haluaa tai joutuu puimaan tuomioistuimessa. Mikä näistä kenellekin sopii (liitto, kertaneuvonta, vuosiasiakkuus Työsuhdeneuvonnassa) riippuu jokaisen omasta ajatusmaailmasta, mutta pointti tässä on se, että vaihtoehtoja on.

Meidät tavoittaa puhelimitse numerosta 010 5811 710 ja sähköpostitse osoitteella neuvonta@tyosuhdeneuvonta.fi. Lisätietoa meistä löydät osoitteesta www.tyosuhdeneuvonta.fi  

[/quote]

Hienoa! Luulenpa, että palvelun laatukin on parempaa tällä mallilla, koska kun asiakas maksaa siitä itse niin palaute tulee suoraan palveluntarjoajalle, jota myös kiinnostaa tarjota sellaista palvelua, josta on oikeasti apua. Koska jos ei olisi apua, niin palvelua ei kukaan ostaisi kun rahat menevät suoraan omasta kukkarosta.

Laitan yhteystiedot ylös jos vaikkapa itse joskus tarvitsen!

t. 242

[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 23:25"]

Liitosta kannattaakin erota, jos ei koe tarvitsevansa liiton palveluksia, mutta kyllä johonkin kassaan kannattaa silti kuulua, työttömäksi kun voi jäädä koska vain.

Kirkkoon kukaan fiksu ei ole kuulunutkaan, ei ainakaan sen jälkeen kun on tullut täysi-ikäiseksi ja voinut itse erota.

[/quote]No tuopa kommentti kertoo sun fiksuudestasi aivan kaiken oleellisen.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 23:30"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 23:22"]

Lyhytnäköistä politiikkaa, kuka teidän palkkojanne eteenpäin ajaa? Työnantaja eí ainakaan.

[/quote] Eipä ne liitotkaan enää paljon kykene työntekijän etuja parantamaan. Päinvastoin. Tekevät keskitettyjä tulosopimuksia ja kun otetaan nippu aloja yhteen, niin jossain menee aina niin huonosti että niillä ei ole varaa korotuksiin ja sillä varjolla menestyvätkin alat pidättäytyy nollalinjalla.

[/quote]Loimaan kassa eli YTK on EK:n apu kässärä. Istuu aina työnantajien puolella, koskaan ole itse neuvotellut mitään työntekijöiden hyväksi. KAnnattaa liittyä oikeaan liittoon joak ajaa työntekijöiden asiaa eikä työnantajien.

[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 21:32"]

Ei kyse ole pelkästään siitä, että ihmiset haluavat säästää jäsenmaksuihin menevät rahat. Kyse on myös siitä, että ammattiliitot ovat edesauttaneet tämän maan talouden syöksyä. Ei ole suostuttu näkemään että globalisaatio on täällä, ei pystytä luopumaan saavutetuista eduista. Seurauksena on YT:tä YT:n perään, koska muita joustoja ei ole. 

Ammattiliitot jakavat tämän maan kahtia - niihin, joilla on vielä työpaikka, ja niihin joilla ei enää ole. Tämä jälkimmäinen joukko ei ay-liikettä kiinnosta. 

Katsokaa mitä Ruotsissa on tapahtunut kun ammattiliitot ovat tehneet töitä työnantajien kanssa - 300000 uutta työpaikkaa! Perkele! Ja montako työpaikkaa on kadonnut Suomesta tällä änkyröinnillä samaan aikaan?

[/quote]

EI LISÄTTÄVÄÄ.

[quote author="Vierailija" time="09.09.2015 klo 12:21"] KAnnattaa liittyä oikeaan liittoon joak ajaa työntekijöiden asiaa eikä työnantajien.

[/quote]

Kaikki, jotka ymmärtävät että yrityksiinkään ei tule rahaa taikaseinästä, ymmärtävät myös sen että nykytilanteessa työnantajat ja työntekijät ovat olennaisesti samassa veneessä. Jos työntekijän palkkaan ja muihin kuluihin menee liian paljon rahaa suhteessa siihen, minkä verran hänen panoksensa tuo rahaa sisään yritykseen, niin häntä ei kannata palkata. Siksi Suomesta puuttuu hirmuinen määrä työpaikkoja. Mikään ay-liikkeen kiristyskeino ja lakkoilu ei tätä tosiasiaa tule miksikään muuttamaan. Liittojen toiminta on suoraan pois heiltä, joilla ei ole työpaikkaa tai joiden työt koostuvat liian pienistä pätkistä. Liitot ovat hyväosaisten puolella huono-osaisia vastaan.

Ei ammatti liitot halua mitään vuokratyövoiman yleistämistä. Se on EK:n ja kokoouksen halua ja himo. SAK on ollut vastaan ja on vieläkin. Ette kai te kuvittele että SAK joka on työntekijöiden puolella alkaisi ajamaan työnantajien asioita. EI EK, loimaan kassa eikä kokoomuskaan aja työntekijöiden etuja , koskaan. Kaikki mitä ne tekee on työntekijältä pois, lisää työnantajalle.

Tutkitusti suomalaisten palkkataso on vertailukelpoinen muiden maiden kanssa, missä mättää, mättääkö siinä jos toimitusjohtaja saa yli 50X paremman kuukausi palkan kuin firman huonoiten palkattu työntekijä, entä kun maksetaan johtajille firman kassasta lisäeläkkeet. 50000e. kuussa käteen. KYllä nyt pitää sieltä muualta karsia kuin työntekijöiden palkoista, muutenkin ihmiset joutuu muuttamaan koko ajan halvempiin asuntoihin kun palkka ei riitä vuokraan, ostovoima tippuu koko ajan. Silti firmat tekee voittoa, irtisanotaan. Tuo on semmonen paradoksi että kannattaa miettiä.

[quote author="Vierailija" time="18.06.2014 klo 01:05"]

Tiesittekö, että työehtosopimusten yleissitovuus lakkaa, kun alalta yli 50% työntekijöistä ei ole ammattiosastojen jäseniä?

[/quote]Tästä kommentista on aikaa, mutta kysyn silti, jos joku sattuisi tietämään yhtään ennakkotapausta, että työehtosopimuksen yleissitovuus olisi purettu? Ymmärtääkseni sellaista ei ole tapahtunut vielä koskaan, vaikka järjestäytymisaste on huomattavasti huippuvuosista laskenut. Korjatkaa toki, jos olen väärässä.

Puhutaan, että Loimaan kassan takana olisi nimenomaan työnantajia ja omistajia. Senbavulla yritetään lopettaa ammattiliitojen valta. Tyhmää olla kuulumatta ammattiliittoon.

Näihinkö muutoksiin AY-liikkeen olisi pitänyt suostua? Nyt Sipilä sai tekosyyn päästä kaikkien työntekijöiden kukkarolle. Lakkoja vaan kehiin ja muuttamaan muualle, eiköhän hallituksen hymy hyydy.

[quote author="Vierailija" time="09.09.2015 klo 13:01"]

Näihinkö muutoksiin AY-liikkeen olisi pitänyt suostua? Nyt Sipilä sai tekosyyn päästä kaikkien työntekijöiden kukkarolle. Lakkoja vaan kehiin ja muuttamaan muualle, eiköhän hallituksen hymy hyydy.

[/quote]

Minulle sopii oikein hyvin, jos te lakkoilijat ja saikuttelijat muutatte muualle lakkoilemaan ja saikuttamaan, ja annatte meidän muiden rauhassa keskittyä korjaamaan Suomen vaihtotasetta ja vastaamaan huoltosuhteen aiheuttamiin haasteisiin. Jos teitä alkaa olla liikaa täällä nurisemassa niin muutan sitten itse sellaiseen maahan, jossa on vielä mahdollista saada jotain aikaankin, ilman että valtio tulee verottamaan työn hedelmät loisijoiden saikkukorvauksiin ja lomaltapaluurahoihin.

Erosin samantien kuin valmistuin. Miksi hemmetissä mun pitäisi kuulua liittoon joka ei aja tai auta mua ollenkaan? Ihan itse jokainen saatanan satanen on pitänyt vääntää työsopimukseen ja katsella jostain helvetin työn vaativuuspisteistä kuinka naurettavan vähän työnantaja mulle kehtaa ehdottaa palkaksi. Samaan aikaan naureskella liiton julkaisemille "kyllä sun pitäs se 3.7ke/kk saada valmistuneena" alkupalkkaohjeistuksille. 

Ois kyllä helppoa jos ois joku oikea liitto ja TES joka kertos suoraan mitä mulle voidaan vähimmillään maksaa. Sellaiseen voisin kuuluakkin ja kuuluinkin aikoinaan ennen kouluun menoa. Nyt tää on ihan jokaisen neuvotelteva oma palkka täysin yksin.

Nyt on pystyssä sivusto www.eroaammattiliitosta.net . Sieltä löytyy tietoa liittojen jäsenmaksuista, eromisesta ja ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Liittoonhan ei tietenkään kannata kuulua pelkän ansisidonnaisen takia, sillä sitähän ei maksa liitto vaan kassa. Usean liiton tapauksessa kannattaa säilyttää kyseisen alan kassan jäsenyys, koska se on usein YTK:ta edullisempi.

Yritin rekisteröidä eroaliitosta.fi:n .com:in ja .net:in, mutta yllättäen Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry oli rekisteröinyt jo nuo domainit. Ilmeisesti silläkin puolella on odotettu tällaista. Hassua.

[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 15:37"]

Yritin rekisteröidä eroaliitosta.fi:n .com:in ja .net:in, mutta yllättäen Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry oli rekisteröinyt jo nuo domainit. Ilmeisesti silläkin puolella on odotettu tällaista. Hassua.

[/quote]

Reps! Kyllä taitaa liitoissa alkaa puntit tutista, kun itsekin tajuavat ettei kansa ole loputtomiin sumutettavissa.

254, kiitos sinulle selkeästä sivustosta!

[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 23:03"]

No en varmasti! Saan sieltä ansiosidonnaista parhaillaan.

[/quote]

jætkossa saat ansiosidonnaista 400 tai 250 päivää, ei enempää.

2010

Vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Työttömyysturvan uudistus: mm. työssäoloehdon lyheneminen 34 viikkoon, korotettujen etuuksien laajentaminen, sovitellut päivärahan enimmäiskesto poistuu, koulutusetuisuuksien uudistus.

2009

Aikuiskoulutustuen uudistus. Muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia.

2008

Oppisopimuskoulutuksen etuihin muutoksia.

2007

Liittosopimukset. Laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta .

2006

Sairausvakuutus-järjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus. Muutoksia työttömyysturvalakiin. Koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia. Perhevapauksiin parannuksia.

2005

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Vuosilomalain kokonaisuudistus – virkamiehet vuosilomalain piiriin. Työaikapankkijärjestelmä/ etätyöohjeet. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli

2004

Työeläkeuudistus, Ammatillisen koulutuksen uudistus.

2003

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus.

2002

Työturvallisuuslaki uudistetaan. Kuntoutusajan palkkaus. Valtion henkilöstöä koskeva palkkaohjelma Valpas I. Uusi työterveyshuoltolaki: Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).

2001

Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta. Aikuiskoulutustuki

2000

Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.

1998

Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.

1996

Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten t yöntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus.

1995

Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.

1991

Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.

1989

Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.

1990

Henkilörahastolaki

1988

Työsopimuslain ja yhteis­toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.

1987

Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.

1985

Laki kotihoidontuesta.

1984

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.

1981

Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.

1980

Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.

1979

Talvilomaoikeuden laajennus.

1978

Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.

1977

Talviloma

1976

Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.

1974

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.

1973

Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.

1972

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.

1971

Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.

1970

Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.

1969

Luottamusmiessopimus.

1968

Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.

1967

Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.

1966

Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.

1965

Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.

1964

Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.

1960

Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki.

1959

Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.

1958

Työturvallisuuslaki

1948

Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.

1947

Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus­järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.

1946

Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.

1939

Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.

1923

Työehtosopimuslaki.

1922

Työsopimuslaki, vuosiloma 4 - 7 päivää.

1917

8 tunnin työaikalaki.

1895

Tapaturmakorvauslaki.

1889

Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.

[quote author="Vierailija" time="09.09.2015 klo 15:07"]

Erosin samantien kuin valmistuin. Miksi hemmetissä mun pitäisi kuulua liittoon joka ei aja tai auta mua ollenkaan? Ihan itse jokainen saatanan satanen on pitänyt vääntää työsopimukseen ja katsella jostain helvetin työn vaativuuspisteistä kuinka naurettavan vähän työnantaja mulle kehtaa ehdottaa palkaksi. Samaan aikaan naureskella liiton julkaisemille "kyllä sun pitäs se 3.7ke/kk saada valmistuneena" alkupalkkaohjeistuksille. 

Ois kyllä helppoa jos ois joku oikea liitto ja TES joka kertos suoraan mitä mulle voidaan vähimmillään maksaa. Sellaiseen voisin kuuluakkin ja kuuluinkin aikoinaan ennen kouluun menoa. Nyt tää on ihan jokaisen neuvotelteva oma palkka täysin yksin.

[/quote]

Ilman liittoja oltaisiin kehitysmaa.

[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 16:44"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 16:17"]

Liitot neuvottelee työehtosopimuksista, työttömyyskassoilla ei ole työehtojen kanssa mitään tekemistä. Jos on kiinnostunut työelämän pelisäännöistä ja työelämän kehittämisestä, kannattaa kuulua liittoon.

Pelkkä työttömyyskassa on niille, joita kiinnostaa vain oma napa.

[/quote]

Ei, vaan LIITTO on niille joita kiinnostaa se oma napa, pätkä- ja silpputyöläisten kustannuksella! Eivätkö ihmiset tämän enempää ajattele, mistä tämä nykyinen kansan kahtiajako johtuu? Tässäkin ketjussa ohitetaan olankohautuksella maininnat siitä, että saavutetut edut maksavat selvää rahaa ja ovat pois niiltä, jotka ovat joutuneet turvatun ay-liikkeen suojeluksessa olevan työväestön ulkopuolelle tekemään sitä satunnaista pätkää ja vuokratyötä, jota tekeville liittojen edut eivät kuulu. Tämä lisääntyy jatkuvasti, ja syy on ahneissa liittojen jäsenissä jotka vaativat itselleen vain lisää ja lisää lakkoilun uhallakin.

Menkääpä itseenne!

[/quote]

No kyllä sillä kuule vuokratyöntekijällekin on vähän väliä, onko tuntipalkka 3 vai 13 euroa. Että älä jaksa jauhaa tuollaista soopaa. Ilman liittoja meillä olisi asiat vieläkin huonommin. Ja mitä enemmän on järjestäytyneitä pätkä- ja keikkatyöläisiä, sitä paremmaksi ne asiat saadaan pikkuhiljaa neuvoteltua.

t. Keikkatyöläinen

[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 15:37"]Nyt on pystyssä sivusto www.eroaammattiliitosta.net . Sieltä löytyy tietoa liittojen jäsenmaksuista, eromisesta ja ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Liittoonhan ei tietenkään kannata kuulua pelkän ansisidonnaisen takia, sillä sitähän ei maksa liitto vaan kassa. Usean liiton tapauksessa kannattaa säilyttää kyseisen alan kassan jäsenyys, koska se on usein YTK:ta edullisempi.

Yritin rekisteröidä eroaliitosta.fi:n .com:in ja .net:in, mutta yllättäen Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry oli rekisteröinyt jo nuo domainit. Ilmeisesti silläkin puolella on odotettu tällaista. Hassua.
[/quote]

TÄÄ TROLLI TÄÄLLÄ ON HENRI HEIKKINEN, MYÖNTÄÄ SEN YLLÄOLEVASSA VIESTISSÄ. HEIKKINEN ON LUULTAVASTI MUIDENKIN TYÖLÄISVASTAISTEN VIESTIEN TAKANA JA KOKOOMUKSEN PALKKALISTOILLA. ÄLKÄÄ KÄYKÖ SEN ROSKASIVUSTOILLA, MUTTA "HENKILÖKOHTAISTA PALAUTETTA" VOITTE ANTAA.