Lue keskustelun säännöt.
MIKSI kotiäitejä/kotirouvia pelotellaan AINA sillä, että mies jättää?
17.08.2013 |
Mitä olen nyt täällä lukenut muiden tekemiä avauksia aiheesta, että ovat kotirouvia tai aikovat sellaisiksi jäädä, ja myös itse tehnyt yhden aloituksen tästä, saaduissa kommenteissa tulee joka ikinen kerta "huolestuneita" kyselyitä ja varoitteluita siitä, että mitäs sitten, jos (ja osan mielestä kun) mies jättää? Kehotetaan vaan jatkamaan töitä edes jossain muodossa, että pärjää sitten KUN se mies jättää. Ja osa sitten muistuttelee pienestä eläkkeestä ja sillä kituuttamisesta.
Onhan se hyvä varautua kaikkeen, mutta eipä voi kyllä sanoa että onpa täällä kyynistä porukkaa! Pitäisikö perheen edun ja perheen jäsenten jaksamiseen positiivisesti vaikuttava ratkaisu jättää tekemättä vain siksi, että PELKÄÄ mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Hieno asenne elämään....?
Sitäpaitsi kummassakohan tapauksessa luulette, että olisi enemmän vaaraa siihen parisuhteen kariutumiseen:
a) parisuhteen molemmat osapuolet töissä, kokevat arjen suorittamiseksi ja velvollisuudeksi, kokevat väsymystä, perheelle ei ole aikaa, parisuhteesta puhumattakaan, kotitöistä tapellaan. Kuitenkin molemmmilla siis oma työ ja omat rahat.
b) Vastuu perheestä jaettu perinteisellä tavalla, mies hoitaa työt ja taloudellisen puolen, saa keskittyä töihinsä rauhassa, ja kun työpäivä on ohi, saa tulla kotiin rentoutumaan (eikä tekemään toistä päästyään toista työpäivää kotitöiden ym. juoksevien asioiden hoitamisen parissa). Vaimo taas saa kunnolla aikaa ja vastuun kotitöiden tekemisestä ja ruoan laittamisesta, hänellä on aikaa laittaa lapset kouluun ja ottaa heidät sieltä vastaan. Perheessä ei ole käytössä kuin yhden tienaamat rahat, mutta aikaa on perheelle ja parisuhteellekin, kotona saa ja ehtii rentoutua.
Mitäs luulette?
(HUOM! Tämä EI sitten koske niitä, jotka haluavat ja jaksavat käydä töissä molemmat ja pyörittää kotityöt, ruoanlaitot ja juoksevat asiat työn jälkeenkin!! Tämä koskee niitä, jotka eivät halua jäädä kotirouviksi/äideiksi, mutta pelottelevat tällä tavoin tekeviä/aikovia aina sillä erolla ja tyhjän päälle jäämisellä?)
Toisekseen, kuinka moni on varma, että eläkejärjestelmä on tällainen vielä sitten useamman vuosikymmenenkin jälkeen?
Ja vielä, oletteko todella sitä mieltä, että mikäli oikeasti ero tulisi ja mies jättäisi kotirouvansa, se olisi kotirouvalle menoa kaikin puolin? Eikö kotirouvalla Suomessa ole mahdollisuuksia esim. kouluttautua uudelleen ja mennä töihin, tarpeen niin vaatiessa? Eikö kotirouvalla ole tukiverkostoa? Eikö avioliitto enää muka anna minkäänlaista suojaa? Suomessa ei ainakaan vielä kukaan nälkään kuole tai pahvilaatikossa joudu asumaan...
Kommentit (53)
[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 10:22"]
Ap, menetkö turvakotiin jos mies osoittautuu sovinistisiaksi, jää kiinni Ilkka Kanerva -tyyppisestä maanisesta viestittelystä, pettää sinua jonkun turvaverkkoon kuuluvan kanssa tms? Lisään vielä, että nuo riskit omassa suhteessanikin tuntuvat olemattomilta vaikka jäisinkin kotirouvaksi.
Todellinen riski on sen sijaan se, että vaikka suhteessa on kaksi aikuista, toinen kantaa yksin kaiken vastuun taloudellisesta selviytymisestä. On oikeasti tullut vastaan näitä perheenpään työkyvyttömyyksiä, yllätystyöttömyyttä, vammautumista jne. Hyvä on etukäteen huudella, että muutetaan sitten vuokrayksiöön, emme ole mitään materialisteja.
[/quote]
Onneksi voi valita elääkö aina pelossa ja odottaa asioiden menevan jossain vaiheessa pahasti pieleen vai suhtautuuko tulevaisuuteen luottavaisesti ja uskoo että elämä kantaa ja tuo eteen hyviä asioita.
Kumpikohan on onnellisempi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 10:30"]
"Veronmaksajien kasvattajaksi" heittäytyminen on vain tällainen laajennetun itsekkyyden muoto vaikka se naamioidaan epäitsekkyydeksi.
[/quote]
Musta on parempi olla veronmaksajien kasvattaja kuin veronmaksajien kasvatti.
[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 10:34"]
36. Ajattele kuinka paljon kotiäiti säästää yhteiskunnan veroja, kun hän hoitaa lapsensa kotona? Monet lapset ovat hoidossa sen 9 kk - 7 v. Aikamoiset kustannukset yhteiskunnalle.
[/quote]
Kotiäidin kouluttaminen on kestänyt 9-17 vuotta ja muut kulut päälle. Minusta pienten lasten kotihoito on ihan ok, mutta ei se mikään palvelus yhteiskunnalle ole.
[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 10:34"]
36. Ajattele kuinka paljon kotiäiti säästää yhteiskunnan veroja, kun hän hoitaa lapsensa kotona? Monet lapset ovat hoidossa sen 9 kk - 7 v. Aikamoiset kustannukset yhteiskunnalle.
[/quote]
Yhteiskunta saa paljon enemmän kun se henkilö on töissä.
Ei kotirouva enää erotessa saa 50 % avioliiton aikana hankitusta omaisuudesta. Ottakaa selvää oikeuskäytännöstä. Niin sanottu kotiäiti/rouva tasoitus on muuttunut, koska yhteiskunta on muuttunut. Avioehdossa tulisi nimenomaan lukea, että kuuluu 50 % miehen tienaamasta omaisuudesta..
Sori vaan kotirouvat, olette naiveja, jos luulitte olevanne turvassa avioliiton vuoksi:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen vaikuttaa epävarmalta tai ei omaa empatikykyä epäedullisessa kotiäiti asemassa olevia kohtaan, jos pitää fiksuja neuvoja haukkuina ja palotteluina. Kotiäidillä sattuu vain olemaan tietyt riskit tai ne on otettava huomioon. Samaa ongelmaa ei työssä käyvällä äitillä ole. Hyvään äitiyteen ei kumpikaan elämäntyyli vaikuta, joka ei tosin aiheeseen liity. Kummassakaan elämätyylissä ei ole vikaa, mutta miksi vedetään herne nenään, jos faktat lyödää pöytään?
[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 10:09"]
[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 10:04"]
Ap, kiva että sinulla on tukiverkko ja selvät suunnitelmat. Kaikilla sitä ei ole ja moni kotirouva heittäytyy täysin miehen elätettäviksi ilman koulutusta, työkokemusta ja vastuuta omasta elämästään. Silloin ihmisellä voi olla pakko olla suhteessa esim. pettäjään, väkivaltaiseen tai alkoholisoituneeseen mieheensä. En puhu itsestäni, mutta uskon tämän ajatuksen täysin realistiseksi.
Terv.15
[/quote]
Yhteiskuntakin on -ainakin vielä- jonkinlainen tukiverkko. On olemassa esim. turvakoteja, on sosiaalihuolto. Apua kyllä saa, väkivaltaiseenkaan suhteeseen EI ole pakko jäädä, se on mielestäni tärkeää tuoda tässäkin tilanteessa esiin, jos tätä esim. lukee joku joka elää väkivaltaisessa suhteessa luullen ettei vaihtoehtoja ole!
ap
[/quote]
Turvakoti maksaa. Ei kunnilla ole mitään palvelustandardia, että pitäisi maksaa turvakotikulut. Ne voi joutua itsekin maksamaan tai maksusitoumuksen saa viikoksi.
Todella surullista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap puhuu kummallisesti ristiin viesteissä 19 & 21. Toisessa hän on kovin stressaantunut, koska lapsille ei ole hoitajia, toisessa taas tukiverkkoa löytyy lähellä asuvista vanhemmista ja sisaruksista.
Kotitöiden määrähän on suht vakio ja jos ne pystytään perheessä jakamaan samoin kuin lastenhoito, ei työssäkäynti samaan aikaan ole yletön ponnistus. Meillä pyöri arki kahden haastavan työn,kolmen lapsen ja remonttia vaativan omakotitalon ympäristössä oikein hyvin kun työnjako pelasi, suunnittelimme ajankäytön ja jätimme turhat hommat tekemättä. Jos tilanne on sellainen, ettei toinen halua tehdä kotona mitään eikä toinen käydä töissä, pitää elämä järjestää toisella tavoin ja silloin on viisasta miettiä siihen liittyvät riskit sekä miten ne taklataan.
[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 10:01"]
[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 09:55"]
Tulihan se kateuskorttikin sieltä, taas kerran :D mutta kyllä se tässä on ihan turhaa, sillä niin paljon järkisyitä puhuu työssäkäynnin puolesta.
[/quote]
Luitko esim. tuon selvennyksen omasta tilanteestani?
Oletko todella sitä mieltä, että on järkevämpää jatkaa töissä meidän tilanteessakin, vaikka siitä koituisi se, että a) molemmat vanhemmat ovat väsyneitä ja stressaantuneita b) lapset joutuvat olemaan paljon yksin kotona, hoitomahdollisuuksia ei juuri ole c) perheen yhteistä aikaa (että molemmat vanhemmat ovat vapaalla ja lapsillakin vapaapäivä) ei juuri ole, max. 2 päivää/kahdessa viikossa d) kotitöistä on jatkuvasti riitaa e) ei ole aikaa rentoutumiseen, elämä tuntuu jatkuvalta suorittamiselta aamusta iltaan
Tätä pitäisi siis sinun vuoksesi vaan jatkaa, sillä se olisi mielestäsi "järkevintä"? Millainen materialisti mahdatkaan olla, jos se toisen palkka (ei edes kovin suuri) on kaiken tämän (perheen hyvinvoinnin uhrauksen) arvoista?
ap
[/quote]
oho, onpa melko mustavalkoista...
en jaksa uskoa että asiat on noin huonosti perheissä jossa molemmat käy töissä, jos kuvio todellakin on tuo niin on jotain syvemmällä olevaa ongelmaa taustalla. Onneksi yh:na ei tarvitse tuollaisia murehtia, on jo valmiiksi yhteiskunnan sylkykuppi ja kaikki valinnat on kuitenkin jonkun mielestä vääriä ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 10:09"]
[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 10:04"]
Ap, kiva että sinulla on tukiverkko ja selvät suunnitelmat. Kaikilla sitä ei ole ja moni kotirouva heittäytyy täysin miehen elätettäviksi ilman koulutusta, työkokemusta ja vastuuta omasta elämästään. Silloin ihmisellä voi olla pakko olla suhteessa esim. pettäjään, väkivaltaiseen tai alkoholisoituneeseen mieheensä. En puhu itsestäni, mutta uskon tämän ajatuksen täysin realistiseksi.
Terv.15
[/quote]
Yhteiskuntakin on -ainakin vielä- jonkinlainen tukiverkko. On olemassa esim. turvakoteja, on sosiaalihuolto. Apua kyllä saa, väkivaltaiseenkaan suhteeseen EI ole pakko jäädä, se on mielestäni tärkeää tuoda tässäkin tilanteessa esiin, jos tätä esim. lukee joku joka elää väkivaltaisessa suhteessa luullen ettei vaihtoehtoja ole!
ap
[/quote]
Mulla kyllä tökkii tuo jos ei mie pelasta ja elätä niin sitten yhteiskunta asenne. Eikö aikuisten ihmisten pidä olla itse vastuussa elämästään? Lapsia ei tehdä suojakilveks, vaan niistä täytyy ottaa ne vastuu.
[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 10:35"]
Jotkut miehet eivät halua olla parisuhteessa palvelijattaren kanssa, vaan haluavat tasavertaisen kumppanin!
[/quote]
Minä väsyin uran ja perheen yhteensovittamiseen ja sovimme miehen kanssa että voin jäädä kotiin. Olen mieheni kanssa tasavertainen elämänkumppani, mutta koska hän on parempi työelämässä ja itse selviän esimerkiksi kotitöistä paljon vähemmällä miettimisellä ja paljon nopeammin, sovimme että minä hoidan muutaman vuoden ajan kotia ja itseäni, mies tuo kotiin rahaa. Iltaisin vietämme aikaa yhdessä perheenä, harrastamme tai olemme omissa menoissamme.
Luotan itseeni sen verran että tiedän pärjääväni jos jään yksin. Tässä yhteiskunnassa kukaan ei voi olla varma työpaikkansa pysyvyydestä tai siitä että koulutus on oikeanlainen, ja se on yksi syy lisää olla kotona. Kotiäitiys ei ole tehnyt minusta supermammaa, jota kiinnostaa vain lapset ja kodinhoito. Nyt, kun energiaa jää työnteolta, pysyn paljon paremmin perillä maailman tapahtumista, luen ja olen selvillä asioista. Omaa ammattitaitoakin on helppo päivittää käymällä erilaisten yliopistojen tarjoamia nettikursseja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 10:09"]
[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 10:04"]
Ap, kiva että sinulla on tukiverkko ja selvät suunnitelmat. Kaikilla sitä ei ole ja moni kotirouva heittäytyy täysin miehen elätettäviksi ilman koulutusta, työkokemusta ja vastuuta omasta elämästään. Silloin ihmisellä voi olla pakko olla suhteessa esim. pettäjään, väkivaltaiseen tai alkoholisoituneeseen mieheensä. En puhu itsestäni, mutta uskon tämän ajatuksen täysin realistiseksi.
Terv.15
[/quote]
Yhteiskuntakin on -ainakin vielä- jonkinlainen tukiverkko. On olemassa esim. turvakoteja, on sosiaalihuolto. Apua kyllä saa, väkivaltaiseenkaan suhteeseen EI ole pakko jäädä, se on mielestäni tärkeää tuoda tässäkin tilanteessa esiin, jos tätä esim. lukee joku joka elää väkivaltaisessa suhteessa luullen ettei vaihtoehtoja ole!
ap
[/quote]
Mutta onhan se kiva pärjätä myös yksin eikä olla pelkästään miehen, vanhempien tai yhteiskunnan varassa. Se lähteminen on niin paljon helpompaa, kun tietää pärjäävänsä. Lisäksi yhteiskunnan tuki pieneen koko ajan, turvakoteja lakkautetaan, niihin ei pääse vaikka tarvetta olisi. Entä minne menet kun vanhempasi ovat huonokuntoisina laitoshoidossa, sinä olet varaton, mies haluaa eron tms. Pärjäätkö sillä rahalla minkä saat erossa? Kannattaa miettiä asioita 5, 10 ja 15 vuotta eteenpäin. Ja sen pahimman vaihtoehdon mukaan. Se että varautuu siihen pahimpaan, ei tarkoita, että odottaa niin tapahtuvan. Onhan lähes kaikilla kotivakuutus sen varalta jos jotain tapahtuu, matkalle otetaan matkavakuutus jne.
[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 10:17"]
Juuri tuota mä en ymmärrä. Miksi kaikkien kotiäitien miesten pitäisi olla jotain kusipäitä? Mä olen ollut kotona 16 vuotta eikä mies ole kertaakaan valittanut rahasta. Jos me erotaan, niin en jää tyhjän päälle, ollaan naimisissa, joten omaisuus jaetaan puoliksi. Toki joudun hakemaan töitä tai menemään opiskelemaan, mutta varmasti pärjään ihan hyvin.
[/quote]
Tulevaisuudessa koulutuksesta pitää maksaa. Maailma muuttuu. Suomi on konkurssin partaalla. Tukiin ja julkisen sektyorin työpaikkoihin tulee tulevaisuudessa kymmenien prosenttien leikkauksia. Joten siihen kannattaa varautua