Hyväntuulinen teinivuosien muisteluketju -peukutusketju

Parasta teininä oli netti ja Kissin chatti ja myöhemmin kännykkä jonka pääfunktio oli enimmäkseen tekstiviestien lähettely pojille :D

Onpa kiva ketju :)

Ai että kun vielä kerran saisi haistaa Ming shu hajuvettä, syödä ranskanleipää ja lukea suosikkia :D

-OC tv-sarja oli ihana. Ihailin Marissan ja Summerin tyylejä, mutta itse olin pyöreä ja melko epäsuosittu kouluaikana

-kesällä juotiin Juissia, päärynänmakuinen oli mun suosikki

-Lidl oli uudehko kauppa, josta haettiin mm. karkkihyllyltä sellaisia omenanmakuisia rengaskarkkeja

-Cd:t täyshintaisina oli melko kalliita teinille, 20 e. Välillä Anttilan TopTenissä oli tarjouksessa 2 vanhempaa levyä 15 e:lla. Sitä valinnanvaikeutta, kun piti valita mitkä levyistä haluaa

-ii2.org tuli kova juttu ja siellä piti olla joku kiva nimimerkki luokkaa SuZaaah91, ^miramaria^ jne. Sitten odotettiin kommentteja, ommattiin kuvia ja infoboksissa piti olla jonkun mukasyvällisen biisin sanat.

Itseä pari vuotta vanhemmat tuntui superaikuisilta ja pari vuotta nuoremmat tuntui niin lapsellisilta. Oon 90-syntynyt ja esim. 88-syntyneet oli niin aikuisia ja 92-syntyneet oli ihan lapsia vielä. :D Nyt aikuisena naurattaa, kun tuollainen ikäero ei tunnu enää missään.

Kun cd-levyt oli ihan uus juttu, sain Discmanin ja sain kuunneltua uusimpia levyjäni ihan missä halusin ja niin, ettei kukaan muu perheestä kuunnellut mukana. Kuuntelin Captain Jackia, Mr. Presidentiä, Spice Girlsejä ja S. O. A. P. :ia. Olin murrosikäinen, joku 12v ja monesti näitä kuunnellessa piirsin tai maalasin samalla jotain tai kirjoitin tarinoita.

Vierailija kirjoitti:

Yves Rocher

Miten teillä muuten lausuttiin tämä?

Rosseri. 😂 Otti hulluna päähän kun jotku kaverit sanoivat ”rokkeri”. Argh.

Parhaita muistoja oli, kun vuokrattiin perheen kanssa mökki järven rannalta, viritettiin riippumatto, ennen mökille menoa oltiin poikettu hakemaan Turusta Leafin tehtaanmyymälästä säkki uunituoreita Tuplia ja löhösin riippumatossa, söin Tuplaa ja luin Aku Ankan taskukirjaa. En voisi edes kuvitella, että omat tytöt loikoilisivat jossain lukemassa jotain, aina vaan pitää kuvata TikTok-videoita tai höpötellä videopuheluita tai jos ei ole kännykkää, niin pitää treenata akroa. Koskaan ei vaan voi olla ja nauttia.

Vaniljan makuiset ohuet sikarit

Vierailija kirjoitti:

Kaipaan sitä omalla tavallaan huoletonta ja hauskaa aikaa. Arki oli koulussa käymistä ja monina viikonloppuina oli kotibileitä, milloin nyt kullakin kaveriporukasta sattui olemaan porukat muualla. Ikinä ei pippaloissa sattunut mitään pahaa, kaikilla oli hyvä fiilis ja hauskaa. Huumeista ei ollut tietoakaan, alkoholi ja tupakka riitti kaikille, luojan kiitos! Edelleenkin kun kuulee biisejä, joita bileissä soi, voi palata mielessään nuoruuden parhaisiin vuosiin.

Alkoholi on voimakkaampi päihde kuin moni ns. huumausaine.

Se, kun nuorilla oli tosi erilaisia tyylejä, jotka näkyi pukeutumisessa ja mielenkiinnonkohteissa. Meidän yläasteen luokalta löytyi mm.

-hopparipoika, joka kulki maata viistävissä isoissa farkuissa ja hupparissa ja kuunteli suomiräppiä

-rokkaripoika, jolla oli mustat pörröiset hiukset, soitti kitaraa ja oli hurjan suosittu tyttöjen keskuudessa

-muutamia pissiksiä, joiden hiukset olivat joko vitivaaleaksi tai mustaksi värjätyt, heillä oli playboy-pupu kuosisia vaatteita ja valkaistut farkut

-rastatukka, joka oli innostunut reggaesta ja kasvatti chilejä

-ekologisista asioista innostunut teini, joka osti reilun kaupan tuotteita eikä syönyt lihaa, puhui ympäristöasioista

-urheilijatyypit verkkareineen ja koulupäivänjälkeisine treeneineen

-tulevat amikset, jotka puhuivat vain autojen ja mopojen korjauksesta

-kympin tytöt, jotka kilpailivat arvosanoista ja olivat hyvää pataa opettajien kanssa

-atk-asioista innostuneet nörtit, jotka viihtyivät koneiden parissa

Tykkäsin siitä, miten erilaisia nuoret olivat. Nykyisin tuntuu, että liki kaikki nuoret näyttävät samalta ja mielenkiinnonkohteet eivät näy ulospäin.

Minä ja paras kaveri luimme samoja lehtiä ja pohdiskelimme yhdessä niissä olleita juttuja. 11-13 vuotiaina luettiin Demiä, Suosikkia ja SinäMinää, sitten siirryttiinkin jo ihmettelemään Cosmoa. Myös W.I.T.C.H. -lehti oli ihan paras, tosin teineinä emme enää kehdanneet kertoa muille lukevamme sitä :) -vm 92

Viikkorahalla sai jotain, kun hinnat oli vielä kohtuullisia. Leffalippu oli 7,5 e, huulikiilto 3,5 e, Seppälän t-paita 10 e, nuortenlehti 2,5 e, kahvi ja pulla kahvilassa 5 e. Nykyisin monet hinnat, esim. leffaliput ja kahvilahinnat on aivan käsittämättömiä ja mietin, miten nykyteineillä on varaa käydä missään?

Irc Galleria oli kova juttu, mutta vielä kaukana nykyajan somemaniasta. Kavereiden kanssa sovittiin silloin tällöin erikseen, että "hei, mennään ottamaan kuvia Galtsuun" ja sitten poljettiin kameroiden kera johonkin kivaan luonnonpaikkaan kuvailemaan. 

Ihastuksista puhuminen oli tietysti jokapäiväistä ja analysoitiin aina tarkkaan, mitä ihastus oli milloinkin yrittänyt viestiä - esimerkiksi katsomalla suoraan silmiin koulun naulakoilla tai pyytämällä kynää lainaksi. Eräs kaverini kriiseili erityisen paljon, koska tykkäsi tytöistä. Tuolloin 2000-luvun puolivälissä sitä ei tietenkään vielä pidetty lainkaan niin tavallisena kuin nykyään.

Kaikki katsoivat Täykkäreitä ja O.C.:ta, tosin en itse koskaan innostunut jälkimmäisestä ja kaverit pitivät minua siksi omituisena. Sen sijaan Todistettavasti syyllinen oli lempisarjani, mikä näkyy true crime -intoilussani edelleen :D

Vierailija kirjoitti:

Yves Rocher

Miten teillä muuten lausuttiin tämä?

Yves tai Yves Rokher :D

Sevrefeuille. Rikhe kreme. Pomme dapi jne. Eli lausuttiin ihan kylmiltään. Myöhemmin opettelin lausumaan ön avril yn suaar ja iiv roscheer..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaipaan sitä omalla tavallaan huoletonta ja hauskaa aikaa. Arki oli koulussa käymistä ja monina viikonloppuina oli kotibileitä, milloin nyt kullakin kaveriporukasta sattui olemaan porukat muualla. Ikinä ei pippaloissa sattunut mitään pahaa, kaikilla oli hyvä fiilis ja hauskaa. Huumeista ei ollut tietoakaan, alkoholi ja tupakka riitti kaikille, luojan kiitos! Edelleenkin kun kuulee biisejä, joita bileissä soi, voi palata mielessään nuoruuden parhaisiin vuosiin.

Alkoholi on voimakkaampi päihde kuin moni ns. huumausaine.

Aina tietysti löytyy joku narkkifani, joka näin tulee kommentoimaan.

Pikkukaupungissa kasvaneen muistoja:

-kaikilla oli tosi tavalliset nimet, luokalla oli useampi Antti, Jenna, Mikko, Piia, Laura jne. Oli outoa, kun näiden perusnimien joukossa oli joku Jasmin tai Susanne, ne nimet tuntuivat silloin tosi eksoottisilta.

-arki oli tosi turvallista ja liikuttiin kaverien kanssa pyöräillen paikasta toiseen. Kilttinä tyttönä en tarvinnut säännöllistä kotiintuloaikaa, vaan soitettiin vanhemmille tyyliin "Oon Lauralla. Sopiiko, jos lähden Salkkarien loputtua pyöräilemään kotiin?" Julkinen liikenne toimi huonosti, joten vanhemmat myös kuljettivat autolla.

-kotikaupungissa oli pari vaatekauppaa, josta nuoret löysivät vaatteita. Syyslomalla, hiihtolomalla ja kesäisin matkustettiin isompiin kaupunkeihin shoppailemaan ja Helsingissä käynti oli jo luksusta (Helsinkiin oli monta sataa kilometriä).

-harrastukset oli tavallisia. Jääkiekkoa, hiihtoa, futista, naisvoimistelua ja yleisurheilua saattoi harrastaa seurassa. Kansalaisopiston kuvataidekoulu ja musiikkiopinnot oli myös vaihtoehto. Moni kävi jumppatunneilla koulujen liikkasaleissa iltaisin tai harrasti lukemista.

-ketjuliikkeiden sijaan kotikaupungissa oli esim. muutamia kahviloita, jotka olivat erilaisia. Yhdestä sai tosi hyviä salaatteja, toisesta ostettiin panineita, täytettyjä leipiä ja munkkeja. Kolmas paikka teki itse pehmistä, johon rouhittiin turkinpippureita tai Marianneja joukkoon. Hinnat eivät olleet mahdottomat nuoren näkökulmasta.

-pikkukaupungissa oli vaihtoehtona yksi lukio ja suurin osa lukioon aikoneista meni sinne. Muutama lähti kauemmaksi esim. urheilu- tai musiikkilukioon ja asiaa ihmeteltiinkin hieman "kun onhan täälläkin lukio".

Mun teiniaikaa oli 70-luku. Muistan kun siskojen kanssa paiskittiin kesätöitä kotitilalla ja palkalla ostettiin radionauhuri 'Gold Star' kyläkaupasta. Maksoi muistaakseni 350 mk. Sitten äänitettiin radiosta kaikkea hyvää ja vähemmän hyvää musiikkia kaseteille sikinsokin, mukaan tuli tietysti juontajan höpinöitä. Ne meni siellä sivussa kun kuunneltiin kasetteja satoja kertoja. Kelattiin hyvät biisit uudestaan ja uudestaan. Ja juotiin Rymdiä.

Ulkorakennuksen kesähuoneessa nukuttiin, seinällä oli kuva Charlien enkeleistä. Ainoa puhelin oli hyllyllä keittiössä, kun poikaystävä soitti niin kaikki paikallaolijat kuuli mitä puhuttin.

Teiniaikoina mulla oli paljon kavereita, se oli ihanaa. Lojuttiin usein jonkun kaverin talon alakerrassa katsomassa tuntitolkulla leffoja kaikki vierekkäin pötkötellen, tytöt ja pojat.

Vierailija kirjoitti:

Mun teiniaikaa oli 70-luku. Muistan kun siskojen kanssa paiskittiin kesätöitä kotitilalla ja palkalla ostettiin radionauhuri 'Gold Star' kyläkaupasta. Maksoi muistaakseni 350 mk. Sitten äänitettiin radiosta kaikkea hyvää ja vähemmän hyvää musiikkia kaseteille sikinsokin, mukaan tuli tietysti juontajan höpinöitä. Ne meni siellä sivussa kun kuunneltiin kasetteja satoja kertoja. Kelattiin hyvät biisit uudestaan ja uudestaan. Ja juotiin Rymdiä.

Ulkorakennuksen kesähuoneessa nukuttiin, seinällä oli kuva Charlien enkeleistä. Ainoa puhelin oli hyllyllä keittiössä, kun poikaystävä soitti niin kaikki paikallaolijat kuuli mitä puhuttin.

Rymd on kyllä klassikko. Olisi mukava tietää mitä se sisälsi.

Ehkä paras asia oli, kun silloiselta tvtv:ltä alkoi tulla ilta tai yö lähetyksinä wwe painia. Ne sitte piti nauhoittaa vhs videolle joko automaatti nauhoituksella tai manuaalisesti. Riippuen mihi aikaan lähetys tuli ja pitikö kouluun seuraavana päivänä.