Lue keskustelun säännöt.
Mies ihmetteli "Miten ne muut sitten selviävät?", kun
12.08.2013 |
kerroin arjen olevan raskasta erityislapsen ja vauvan kanssa miehen tehdessä arkena 11 h työpäiviä, useasti ylitöitä viikolla kuitenkin, eli työpäivät voivat olla jopa 19 h!!!! Lisäksi viikonlopputöitä. Harrastaa monta kertaa viikossa useamman tunnin kerraallaan silloin kun ei ole ylitöissä. MInä vastaan kotona kaikesta. Silti mies valittelee, kun en käytä enempää rahaa perheen talouden hyväksi. Olen siis hoitovapaalla ja saan sen 300 eur noin. Kaikki menee ja vanhat säästöt työssäolon ajalta on menneet. Mies ei tajua, että minun kotona olni mahdolistaa hänen työnsä ja harrastuksena. Kun tässä valittelin jaksamisen kohta loppuvan miesihmettelimiten muut selviävät jaminäen. En tajua tai halua tajuta, että muilla tuttavillamme on apuja lastenhoidossa, meillä ei ketään. Muut miehet tekevät normaalia työpäivää jaovat vähentäneet harrastuksiaan pikkulapsivaiheessa. Voiko miesoikeasti olla noin nuijaettei tajua vai vaan itsekäs ja siksi vähättelee osuuttani?
Kommentit (64)
Musta tuntuu vähän oudolta että mies valittaa rahasta..että kaikki menee muka ruokaan ja laskuihin,koska jokainenhan tietää että suomessa ylitöitä tekevä saa aika muhkean tilipussin. Tässä yhtälössä mättää jokin ja tosi pahasti..
Mua oikeesti itkettää ap.n puolesta. Ja samalla pelottaa että mitä jos oma mies rupeaisi käyttäytymään noin jos joskus teemme lapsia. Haluaisinkin että laitetaan aaveella nyt mietintämyssyt päähän ja koitetaan löytää ratkaisuita tähän tilanteeseen, selvästikin ap ei voi nyt mennä töihin jos hänellä on pieni vauva.
Melkein ero korttia kannattaa vilauttaa? Mitä mieltä olette?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja mies ei halua sinun menevän töihin, koska hän pääsee niin paljon helpommalla, kun sinä olet kotona ja kaiken voi jättää sinun vastuullesi.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 22:04"]
Melkein ero korttia kannattaa vilauttaa? Mitä mieltä olette?
[/quote]
Tollaselle tyypille ei kyllä mitään vilautella. Jos erolla alkaa uhkailemaan, niin sitten pitää myös erota, jos mies tekee vielä tunninkin ylitöitä tai käyttää harrastukseen minuutinkin yli 2 tuntia viikossa (tai mitkä rajat ap sitten asettaakin). Sillä jos noista rajoista alkaa joustamaan, niin muutamassa viikossa on joustettu aina vain lisää ja lisää ja ollaan nykytilanteessa. Paitsi että erolla on uhkailtu ja osoitettu, että minkään ei tarvi muuttua eikä eroa tullut.
Onko ap sitten valmis oikeasti eroamaan ja missä kohtaa mitta tulee täyteen?
Mies sitä rahaa kuitenkin perheeseen tuo. Entä jos olisi kotona työttömänä ap:n seurana? Täällä on kyllä helvetin puusilmäistä porukkaa.
No jos koko homma jää naisen harteille kumminkin niin mitä sellaisella luuserimiehellä sitten tekee joka huitelee koko hereilläoloajan jossain muualla.
Parempi erota pääsee loppujenlopuksi helpommalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko sen verran kommentoida, ku ihmiset käskee kokeilla osaa toistepäin. Meillä oli mies ekan lapsen kanssa kotona. Kaikki oli niin miehen puolella, kun miehellä on rankkaa ja tarttee vapaa-aikaa kotoa joka päivä. Minä tein töiden lisäksi kaikki kotihommat. Nyt, kun ollaan toistepäin niin taas teen kaikki kotihommat ja oon kahden lapsen kanssa yksin illat. Miehellä on sitten vaihteeksi rankkaa töissä. Suihkuunkin pitää melkein lupa anoa.. ;)
Ei tuollaisella miehellä kyllä oikeasti tee yhtään mitään. Nyt kova kovaa vastaan, kysyt mieheltäsi ensiksi nätisti ja sitten pahasti ja jos ei vittu mikään mene perille niin omaa aikaa ja enemmän rahaa saat sillä että etsit oman pikku sievän kolmion jostain ja alat elää omaa elämääsi. Miehesi joutuu maksamaan elarit ja hoitamaan lapsia joka toinen vkl jolloin pääset etsimään itselledi parempaa ukkoa nih!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 22:14"]
Pakko sen verran kommentoida, ku ihmiset käskee kokeilla osaa toistepäin. Meillä oli mies ekan lapsen kanssa kotona. Kaikki oli niin miehen puolella, kun miehellä on rankkaa ja tarttee vapaa-aikaa kotoa joka päivä. Minä tein töiden lisäksi kaikki kotihommat. Nyt, kun ollaan toistepäin niin taas teen kaikki kotihommat ja oon kahden lapsen kanssa yksin illat. Miehellä on sitten vaihteeksi rankkaa töissä. Suihkuunkin pitää melkein lupa anoa.. ;)
[/quote]
Ja tämä on ok ja voivoi. Naisen osa on kyllä perseestä. En tule koskaan hommaamaan lapsia kenenkään kanssa. Minä en tuohon helvettiin halua.
Sinun vaan täytyy ap vetää omat rajasi. Mies selvästikin on niskan päällä ja hänellä on vaikutusvaltaa sinuun (henkistä väkivaltaa?). Mutta ei kukaan pidä sinun puoliasi, jos et tee sitä itse.
Tee vaikka joku ajankäyttökartta, johon merkataan milloi mies on töissä ja milloin harrastamassa. Sinun työaikaasi on sitten se kaikki aika, kun mies on poissa kotoa. Eli sinä teet myös 19 tunnin työpäiviä plus ne miehen harrastusajat.
Kysy mieheltäsi onko sinulla hänen mielestään oikeus harrastaa. Jos hän vastaa, että on tietenkin, näytä aikataulua ja kysy, että mihin ne harrastuksesi sitten mahdutetaan.
Minäkin ihmettelen mihin miehesi rahat menevät. Jos hän tekee noin paljon töitä, rahaa pitäisi olla yllinkyllin eikä sinun pitäisi joutua käyttämään omia säästöjäsi arjen pyörittämiseen.
Onkohan miehellä toinen perhe jossain? Peliriippuvuus? Huumeriippuvuus? Maksullisissa naisissa käymistä? Mihin hän rahansa hassaa, jos ei teidän perhe-elämään kerran sitä jää. Kysy häneltä mitä laskuja hän makselee, paljonko tienaa jne.
Teidän pitää joko elää yhteistä perhe-elämää tai sitten täysin erillisiä elämiä. Nythän sinä vaan roikut jotenkuten miehen elämässä eikä sinulla tunnu olevan mitään vaikutusmahdollisuuksia omaan elämääsi. Miksi hyväksyt tilanteen? Oletko sanonut miehellesi, että et halua elää näin?
Nyt vaan miehen pitää päättää haluaako hän ylipäätään elää avioliitossa vai ihan vaan omillaan. Toivottavasti olette naimisissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan omaa tyhmyyttä hyväksyä tollanen käytös
Se ei todellakaan ole omaa tyhmyyttä. Naiset vaan hoitaa sen mikä niiden on pakko kun mies jättää kaiken naisen vastuulle. Toivottavasti osaan kasvattaa pojastani vastuullisen hyvän ihmisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki miehet eivät opi sen kummemmin siitä, että ne jäävät yksin lasten kanssa päiväksi tai viikonlopuksi.
Minä jätin miehen lasten kanssa vuorokaudeksi. Seurauksena kotona oli kamala siivo, lapset oli kyllä hoidettu. Pettyneenä saarnasin miehelle, että minä jätin lähtiessäni siistin kodin, minulla on oikeus myös palata siistiin kotiin. On se kummallista, jos aikuinen mies ei saa yhtä vuorokautta kotia pysymään kuosissa.
Seuraavan kerran jätin miehen lasten kanssa yön yli. Saarna oli mennyt perille ja seurauksena lapset oli hoidettu, koti oli vähän sotkuinen, mutta sentään tiskit oli hätäisesti työnnetty koneeseen ennen kuin tulin kotiin. Myöhemmin selvisi, että mies oli vienyt lapset äidilleen koko päiväksi, että sai tehtyä töitä. Taas saarnasin, että on se nyt perkele, ettei mies voi yhtä päivää olla lastensa kanssa.
Seuraavan kerran jätin lapset miehen huomaan viikonlopuksi. Seurauksena kotia oli yritetty pitää siistinä siinä jossain määrin onnistuen ja lapset oli hoidettu. Mies ei ollut tehnyt mitään koko viikonloppuna, ollut vain lasten kanssa. Heti kotiin tultuani mies alkoi valitella kuinka poikki on, kuinka ei ole saanut mitään tehtyä koko viikonloppuna ja kuinka paljon aikaa on mennyt hukkaan. Odottelin, että mieheltä tulisi jotain tunnustusta minulle, kun minähän olen tuossa tilanteessa joka päivä, mutta ei mies huomannut, että oli nyt kokeillut minun elämääni. Olin niin turhautunut, että jätin saarnaamisen sikseen. Olin turhautunut siihen, että mies aina vähätteli minun työpanostani, ei sitä nytkään tunnustanut. Silti ei saanut viikonloppuna itsekään mitään tehdyksi. Ja se valittaminen rankkuudesta oikeasti vitutti.
Painoin tilanteen mieleeni. Aina silloin tällöin tuli tilanteita, että jätin lapset miehen vastuulle muutamaksi tunniksi. Huomasin, että poikkeuksetta mies valitteli minulle väsymystään heti, kun tulin kotiin. Aloin huomauttamaan miehelle, että sanoit noin viimeksikin, kun olit lasten kanssa ja taas sama juttu. Ei se lastenhoito voi olla sulle noin rankkaa. Ja seuraavalla kerralla taas sanoin, että muistatko kuinka viimeksikin valitit väsymystä, kun olit ollut lasten kanssa.
Nyt olen huomautellut miehelle tuosta sen väsymyksestä jo monen monta kertaa. Vieläkään mies ei mitenkään osoita, että olisi tajunnut mun pointtini.
Jotkut miehet ei vaan opi, vaikka niitä miten kädestä pitäen opettaisi. Ei riitä, että jätetään päiväksi tai viikonlopuksi vastuuseen lapsista. Pitäisi jättää kolmeksi kuukaudeksi, jotta mies oikeasti ei enää voisi jättää tekemättä siivouksia, pyykkihuoltoa, vaatehankintoja, lakanoiden vaihtamista. Parissa päivässä kun mies ei vielä tajua, että roskis on joskus vietävä uloskin ja pöydiltä voisi vähän pyyhkiä muruja pois...
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 22:12"]
Mies sitä rahaa kuitenkin perheeseen tuo. Entä jos olisi kotona työttömänä ap:n seurana? Täällä on kyllä helvetin puusilmäistä porukkaa.
[/quote]
Ei ole mitään tarvetta olla kiitollinen sellaiselle "rahan tuojalle", joka tekee 19-tuntista työpäivää ja raha ei silti riitä kuin ruokaan ja asumiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 21:49"]
Miten me muut selvitään?
Meillä molemmat vanhemmat lopettivat kaikki harrastukset silloin kun esikoinen syntyi. Harrastukset pysyi poissa niin kauan kunnes pikkulapsiarki alkoi sujua eli muutaman vuoden. Mies myös vähensi töitään esikoisen syntymän myötä. Puolisen vuotta teki tavallista vähemmän. Ei siis ylitöitä eikä edes täysiä tunteja. Mies osallistui kotitöihin ja vauvan hoitoon.
Miehen ollessa kotona minä sain käydä rauhassa esim. lenkillä ja sen jälkeen pitkässä suihkussa. Käytiin yhdessä koko perheellä kyläilemässä, vauvauinnissa tai kävelylenkillä. Meillä oli äärimmäisen valvottava vauva, ja yöllä meillä oli valvontavuorot; mies nukkui iltayön ja sen jälkeen vuorottelimme kahden tunnin jaksoissa, minä sain sitten aamulla nukkua pidempään, kun mies lähti töihin.
Kaupassa käytiin suurin piirtein vuorotellen. Minä tein ruokaa, mutta jos vauva oli ollut hankala ja ruoka oli jäänyt tekemättä, niin mies paikkasi illalla.
Meidän lapsi ei ollut erityislapsi, mutta luultavasti aika rajoilla mentiin ajoittain. Nyt lapsia on kolme, minä teen vähemmän töitä, mies tekee ihan reilustikin. Molemmat harrastaa. Vaikka mies on paljon töissä, niin vapaa-ajan on meidän kanssa ja 2 tuntia viikossa harrastaa yhtenä iltana. Sesonkiaikoina miehen työpäivät venyy 18-tuntisiksi, silloin kyllä rassaa. Mutta sesongit on kahdesti vuodessa, joten ne pitää vain kestää. Mutta kummasti se heti siinäkin muutaman viikon aikana alkaa tuntumaan, että mies ei ole perheen osallinen ja silti sille pitää palvella ruokaa ja puhtaita vaatteita eteen. Meillä mies kuitenkin yrittää ymmärtää, että ne viikot on mullekin rankkoja ja pyrkii hyvittämään sitä olemalla sitten kunnolla läsnä silloin, kun töissä helpottaa.
Ei mullakaan mikään täydellinen mies silti ole. Ei se oikeesti tiedä yhtään millaista on olla lapsista ja kodista vastuussa tauotta. Mutta kyllä se yrittää uskoa, kun minä sanon miltä musta tuntuu.
[/quote]
Mullahan unohtui tästä vielä lähellä asuvat isovanhemmat ja niiltä saatu apu. Ja koska mies ei halunnut osallistua kodin siivoamiseen, niin palkkasi mulle matonpöllytyskaveriksi siivousyrittäjän.
Googleta hyvä ystävä sana "narsisti" ja lue. Kuulostaa todella tutulta tapauksesi. Itseltäni meni yhdeksän vuotta taistella eroon vastaavasta. On turhaa puhua ja valittaa kunnes tulee nyrkkiä silmään. On kysymys vallasta ylitse sinun, ei mistään muusta. Sinun pitäisi käyttää omatkin rahasi niin, ettei sinulla ole enää mitään mahdollisuutta paeta. Siksi tuo rahavalitus puolisosi taholta, hän käyttää omat rahansa omiin tarpeisiinsa.
Sain käsityksen, ettet ap tiedä perheenne tuloja ja menoja. Onko näin? Minun mielestäni perheen tulojen ja menojen tunteminen on välttämättömyys molemmille, kun yhteistä taloutta pyöritetään.
Monesti jos vain toinen puolisoista on vastuussa raha-asioista, siinä ajautuu vähitellen sellaiseen kierteeseen, että on vain paniikissa niistä rahoista eikä muuta näe. Ja miehillä tuppaa joskus menemään näkemys perheestä niin, että oma rooli haetaan perheenelättäjän mallista. Sitten ovat närkästyneitä, kun puoliso ei olekaan kiitollinen siitä vaivasta, mitä näkevät perheen eteen.
Tottakai miehesi voi olla myös ihan yksinkertaisesti persläpi, mutta kannattaa miettiä myös muita vaihtoehtoja ellei mies ole alusta lähtien ollut persläpi.
Mutta todellakin ap, olisi aika käydä tiukka keskustelu teidän perheestä ja parisuhteesta. Vastauksena miehesi kysymykseen voin kertoa, että meillä perhe pyörii niin, että kumpikaan ei tee ylitöitä, harrastuksista ja menoista neuvotellaan ja molemmat joustavat lasten takia, minä siivoan ja pyykkään, mies kokkaa ja käy ruokakaupassa, lapset hoidetaan yhdessä, parisuhdetta yritetään hoitaa päivittäin jollain tavalla.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 22:25"]
Kysy mieheltäsi onko sinulla hänen mielestään oikeus harrastaa. Jos hän vastaa, että on tietenkin, näytä aikataulua ja kysy, että mihin ne harrastuksesi sitten mahdutetaan.
[/quote]
Tää on yksi juttu. Miehet kyllä sanoo, että mene sinäkin joskus ulos, lähde joskus kaupoille, ala sinäkin harrastamaan, jne. Mutta ei ne sitten kuitenkaan koskaan sano, että milloin niille menemisille olisi aikaa. Ei sellaista aikaa tulekaan, että mies tarjoaisi, että mene sinä ylihuomenna, minä olen lasten kanssa kotona. Se aika pitää vain itse vaatia. Ja vaatia oikeasti lähes julmalla tavalla, sillä pelkkä nätti pyyntö ei saa miestä tulemaan ajoissa töistä kotiin.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 22:33"]
Kaikki miehet eivät opi sen kummemmin siitä, että ne jäävät yksin lasten kanssa päiväksi tai viikonlopuksi.
...
Jotkut miehet ei vaan opi, vaikka niitä miten kädestä pitäen opettaisi.
[/quote]
Joo, ei varmaan tajuakaan, että sulla on siinä joku pointti taustalla. Mitäpä jos ihan vaan sanoisit, että "Ymmärrätkö nyt, että minä teen tätä joka päivä, minullekin tämä lastenhoito voi olla aika rankkaa...? Olisi kiva saada siitä enemmän arvostusta." Suurin osa miehistä ei vaan osaa lukea rivien välistä, niille pitää ihan suoraan sanoa asiat.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 20:45"]
No ainakaan meidän tapauksessamme mies ei missään tapauksessa haluaisi jäädä koti-isäksi. Ap
[/quote]
Ei tietenkään haluaisi. Sillä kyllä se mies sen oikeasti tietää, että helpommalla pääsee töissä. Ja kivempaakin on. Ei vaan sulle ikimaailmassa myönnä sitä, että pääsee omasta mielestään helpommalla. Sulle kääntää asian toisin päin, että hän raataa töissä ja sinä lepäilet kotona. Tämän uskotteleminen on hänen kannaltaan edullisempaa. Totuuden kuitenkin tietää, siksi ei halua kotiin lasten kanssa lekottelemaan.