Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka moni pääsi yliopistoon ilman yo-todistusta?
11.08.2013 |
Tässä yksi, ja vielä huippupistein pääsin. Olin aivan varma että en pääse koska sitä lukion tärkeyttä on hehkutettu juniorista saakka. :) Nyt kuitenkin olen ottanut opiskelupaikan vastaan, ja lehtorin kanssa juteltuani minulle selvisi, että aika moni lukiosta suoraan tuleva ei omaa vielä omaa näkemystä, vaan aika pitkälle kirjoitellaan esim. esseet siten että paljon on kyllä teoriaa ja asiaa, mutta omaa pohdintaa ei ollenkaan. Kuulema "muualta" kuin lukiosta tulevilla omaa pohdintaa saattaa olla liikaakin, mutta ei ole sitten sitä koekysymystä ymmärretty oikein ja asiaa ei ole tarpeeksi. Ts. vastataan "ohi kysymyksen". Ilmeisesti näiden kahden yhdistelmällä pääsee sisään, ja ainakin omalta kohdaltani se hillitön lukeminen pääsykokeisiin auttoi sen teorian omaksumisessa, ja se totaalinen black out-pääsykokeessa siihen omaan pohdintaan. :D Pakko oli pohtia itse kun yksinkertaisesti loppui matsku päästä. :D
Mutta olisi kiva lukea onko toisia "lykästänyt" pääsykokeissa vaikka ylioppilaaksi ei olekaan itseään lukenut. :)
Kommentit (53)
Ilmeisesti tarkoitat että käymättä lukiota? Koska mä kävin lukion ja kirjoitin hyvin yo-kirjoituksissa, arvosanat oli e:tä ja yksi m, mutta yliopistoon pääsin silti pelkän valintakokeen perusteella. Eli oppiaineeseen oli kaksi kiintiötä, yo-todistus + valintakoe sekä pelkkä valintakoe, kaikki hakijat otettiin automaattisesti mukaan molemmissa hauissa. Kun kävin katsomassa tuloksia tiedekunnan seinällä, niin kävi ilmi että kaikilla jotka oli päässyt sisään todistus+valintakoe -kiintiössä, oli vähintään neljä ällää tms. Ja valintakokeesta korkeat pisteet myös (eli pelkällä huippuhyvällä yo-todistuksella sisään ei kuitenkaan päässyt).
Mä hain kuitenkin sellaiseen oppiaineeseen, että sitä omaa pohdintaa ei ehkä siinä pääsykoevaiheessa silloin kauheasti arvostettu, kun pääsykoe perustui hyvin tarkasti tiettyyn kirjaan, ja kysyttiin esim. "miten x.x (kirjailija) selittää tämän ilmiön syyt ja miksi ilmiö on hänen mukaansa yleinen?". Kaipa siihen olisi myös omaa pohdintaa voinut lisätä, mutta en usko että siitä kovin montaa lisäpistettä olisi saanut.
Mutta tästä on jo aikaa, ja ainakin nuo valintaperusteet ja pisteytykset on muuttuneet, en tiedä onko samanlaiset kiintiöt enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopistoon pääsee myös ilman hillitöntä lukemista ja sisäänpääsykoetta.
Olen valmistunut 90-luvun alussa yo-pohjaisesta ammattikoulusta (it-ala). Sinne pääsi pelkällä todistuksella. AMK:n tultua päätin täydentää tutkinnon AMK-tutkinnoksi ja silloin jouduin tenttimään yhden kirjan sisäänpääsykokeessa. Tosin tentissä oli aika vähän porukkaa koska osa jätti tulematta.
AMK:n papereilla suoraan yliopistoon opiskelemaan samaa alaa ohi valintakokeiden. AMK:n jatkotuntkinnonto oikeudenkin sai pelkällä paperinlähettämisellä.
Ja kun on voinut kaiken jatko-opiskelun (yliopiston ja AMK:t) tehdä työnohessa (omaan joustavan työajan), niin halvaksi on tullut. Ainoastaan matkat ja yliopiston vuosimaksut on pitänyt maksaa. Kyllä opiskelu on Suomessa viitseliäisyydstä kiinni.
Ei tuon aloituksen nyt pitäisi niin kovin epäselvää olla että pitää tarkentavia kysymyksiä laitella. :D Tottakai ap tarkoittaa tätä amis/lukio-pohjaa. Iät ja ajathan on toitotettu että linjasto on peruskoulu-lukio-yliopisto ja amiksesta kun pääset olet sitten duunari. Mutta ehkä ihmiset alkavat jo älytä että yliopistossa ei ole merkitystä oletko amis vai ylioppilas, jos selviät pääsykokeista selviät kyllä jatkossakin. Olen mä itsekin törmännyt tähän "miten voit olla yliopistossa kun et ole käynyt lukiota", ja mitäpä siihen sanomaan muuta kun että maailma muuttuu, ESKOSENI. :D
Kyllä Yliopistoon pääsee. Ja pääsee aika helposti opiskelemaan fysiikkaa tai matikkaa. Siellä pysymyninen on sitten ihan eri juttu. Jos ei ole lukiota käynyt niin matemaattisluonteisissa aineissa ei pärjää kuukautta enempää vaikka lukisi joka päivää 10 tuntia.
Isoveljeni pääsi lukemaan amispohjalta yliopistoon suositulle linjalle täysillä pisteillä :) ainoa mikä on opiskeluissa tuottanut ongelmaa on virkamiesruotsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä pääsin yliopistoon suorittamatta yo-tutkintoa mutta en Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en edes yrittänyt, mutta Henna Virkkunen pääsi. Nykyinen Meppi, ex-ministeri. Joten hyvä vaan, jos pääsee!
Niin, eli tästä voi vetää sellaisen johtopäätöksen, että yliopistoon pääsee oli yo-todistusta tai ei, jos tykkää lukea. Eihän siinä ole mitään ihmeellistä, yliopistossa ei pärjätä älyllä vaan perselihaksilla, joiltakin lukiosta ja amiksesta tulleilla nämä löytyy, toisilta ei. Peruskouluajoiltani tiedän, että kaikki suurin osa lukioihin menneistä luokkakavereistani pärjäsi yläasteella huomattavasti minua huonommin. Keskinkertaisella yo-todistuksella ei tee yhtään mitään ja kovin ihmeellisiin suorituksiin entiset luokkakaverini eivät ole lukion jälkeen yltäneetkään.
Tenttimenestys on suoraan verrannollinen siihen käytettyyn aikaan, ajantarve riippuu yksilöstä, mutta itse käytän yliopistolla kursseihin määritellyn op-tuntimäärän ajasta ehkä 1/3, luennot mukaanlukien, joten mulle ei ole mikään vaiva tehdä melkein täysipäiväisesti töitä täysipäiväisen opiskelun ohessa ja saada silti kiitettäviä joka tentistä.
T: amispelle yliopistolta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä pääsin amispohjalta lääkikseen, nyt 5. vuosi menossa. Aikoinaan ei tullut lukiota käytyä kun oli masennusta yms. ongelmia, ei jaksamista silloin opiskeluun vaan kävin helpomman amiksen.
Samaa mieltä kuin 44, kyllä sitä amiksestakin yliopistoon pääsee jos yhtään intoa opiskeluun on ja kärsivällisyyttä lukemiseen. Joillekin aloille on tietysti helpompi päästä kuin toisille. Itse hain kaksi kertaa ennen kuin pääsin sisään, ei mikään harvinainen juttu lukiosta tulleillekaan.
Opiskeluissa olen pärjännyt ihan hyvin, siis siinä missä muutkin. Arvosanat tenteistä olleet vaihtelevasti välillä 2-5, eniten kolmosia ja nelosia. Tentteihin alan lukemaan perinteisesti vähän liian myöhään, pärjäisin vielä paremmin jos satsaisin opiskeluun vielä enemmän, muu elämä kuitenkin vie aikaa myöskin. Amispohja ei tässä kuitenkaan mitenkään vaikuta, virkamiesruotsistakin pääsin ekalla läpi vaikka kieltämättä olikin vähän hankala muistella niitä peruskoulun ruotsin kielioppeja pitkästä aikaa.
Minä en pärjännyt pääsykokeissa. Ne olivat niin erilaiset kuin koulun/lukion kokeet tai yo-kirjoitukset, etten osannut lukea niihin oikein. Pääsin sisään lukiopapereilla. En nyt muista, oliko kyseessä yo-kirjoitukset vai lukion päättötodistus, mutta siis jommastakummasta sain pisteitä niin paljon, että pääsin yliopistoon, vaikkei pääsykoe onnistunutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 19:15"]
Minä en ole tiennyt olevan ollenkaan mahdollista päästä yliopistoon ilman lukiopohjaa. Siis että automaattisesti hylättäisiin jos ei ole päättötodistusta lukiosta. Mutta kiitos sivistämisestäni ja hatunnosto teille jotka olette päässeet!
[/quote]
Et suinkaan ole ainoa, joka ei ole tiennyt. Et varmaan ole koskaan kuullutkaan avoimen väylästä, joka ei kai edellytä mitään pohjakoulutusta, vaan riittävää määrää opintoja avoimessa ja riittävän hyvällä menestyksellä. 26 sen jos selittikin.
Jo vuosikymmeniä sitten pääsi hakemaan opistotutkinnoilla, (mm. kauppaopisto, metsäopisto, sairaanhoitajaopisto), jotka ikään kuin vastasivat lukiota samalla tavalla kuin nyt ammattiopistojen 3-vuotiset koulutukset. Silloin tosin tarvittiin erivapaus ainakin vanhoihin yliopistoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 06:49"]
Uskomatonta puolustelua. Tottakai joku amiksesta tullut voi olla nero jne. Mutta keskinmäärin amikseen menee ne, joita ei teoreettiset opinnot nappaa yhtään ja useimmilla ei ole edes mitään taipumuksia siihen suuntaan. Yliopisto on teoreettinen, joten omituinen tämäkin keskustelu, jossa amisten yliopistoilut olisi jjotain normaalia kauraa. Se on harvinaisuus. Teknisellä puolella on eniten, mutta yleisesti en kahden tutkinnon opiskeluajalta muista kuin yhden, joka oli ei-ylioppilas. Sekin oli käynyt amiksen, sitten amk:n ja oli sitten tullut yliopistoon. En nyt tietenkään tiedä jokaisen luennolla istuneen taustoja, mutta puhutaan niistä, jotka kuului siihen porukkaan, jonka taustat tiesin.
[/quote]
Ensin puhut keskimääräisestä amiksesta ja sitten toteat että amisten yliopistoilut on harvinaisuus. Tulee mieleen ettet ole nähnyt yliopistoa sisäpuolelta kun korkeintaan nimeksi?
Arvaa mitä. Se ei enää ole edes harvinaisuus. Kuten aiemmin kirjoitin, meitä on jo niin paljon että yliopistot on oppinut vetämään joitakin johtopäätöksiä joten aivan turhaan raivoat.
Tai ainakin niin, että sellaiset ammattikoulun käyneet, jotka selviävät yliopistoon ja vieläpä sieltä pois, olisivat kyllä hyvin lukiossakin pärjänneet.
Alue: Aihe vapaa
Onnittelut! Minäkin pääsin muinoin, ihan samalla keinolla kuin sinäkin.
Sinäkin ohitat sen tosiasian, että lukion käyminen ei tuota automaattisesti ylioppilastodistusta, ja toisaalta kirjoituksiin voi nykyään osallistua ja onnistua käymättä päivääkään lukiota. Ammattikouluissa on kyllä yleisesti eri opinnot yleisaineissa niille, jotka tähtäävät ylioppilaskirjoituksiin.