Murresanoja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="11.08.2013 klo 00:59"]fläkki= tayra

klummu= klommo, kolhu?

punkka= sänky, peti

tsaikka

paija

= lelu

Tsaikka on teetä, tsaijua.

Fläkki on  pelti,,,pläkki myös

Tsaika on venäläinen loistolimusiini, neuostovaltiojohtajien käytössä olivat.

Bläkkäri on autopeltikorjaamon korjaaja, joka osaa korjata auton pellit kolarin jäljiltä.

Vierailija kirjoitti:

Tuo etenkehtainen on minulle tuttu sana, mutta se sanottiin etenkehaten..

.Lahlen luona sanotaan esim sana kekkaloida tai vaikkapa "siinä se kekkaloitsi! " ?

Vanhat ihmiset puhuivat "seksistä" toisessa merkityksessä:)

Etelä-Savossa on käytössä sana "konu"?

Meidän mummo käytti sanaa konu. Tarkoitti jotain kummallista tai outoa. Esim. saattoi sanoa jonkun asunnosta, että "se eteinen oli niin konu" tai sitten jostain ihmisestä.

Mummo käytti myös sanaa prostoi, tiedättekö sen? On niitä Venäjänajan stadin slangia, jossa oli noita venäjänkielisiä sanoja.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="11.08.2013 klo 00:40"]

passata = sopia...  kyl se vaa passaa mainiost!

käyn passaamassa naapurissa kun niillä on juhlat. Kylläpäs se naapuri passuuttaa mua nyt kun voi ;)

 

 vieraita passataan kun ovat kylässä, eli valmiiseen pöytään kaikki, palvellaan ja parasta pöytään......on se kyllä jonkin asian sopimistakin omaan pirtaan.

Vierailija kirjoitti:

Tämäpä on hauska ketju! Ei tosin ensimmäinen täällä netissä, mutta joka tapauksessa. Mukana on oikeastaan kahdenlaisia sanoja: todellisia murresanoja ja sitten ennen kaikkea ruotsista vääntyneitä, jotka levisivät mm. piikatyttöjen välityksellä suomenkieliselle alueelle. Yläluokkahan puhui pitkään ruotsia, mutta palvelusväki oli suomenkielistä.

Keräilin tuolta pitkin matkaa sanoja, joihin ei ollut tullut edes arvauksia. Paljon jäi myös matkalle, kun en keksinyt selitystä. Tässä joitain selityksiä / arvauksia:

tyyki = kangas; joku oli kirjoittanut, että urakka; ehkä molemmat

klapi = hellapuu, pieni halko

plörö = meillä päin kuppi eli siis viinalla terästetty kahvi

luiru = ohut, laiha, ei vain ihmisestä vaan esim. kankaasta ohut, ryhditön

färssi = jauheliha, joskus myös lihamureke

arbuusi = vesimelooni

punkka = uudempi merkitys sänky, vanha merkitys pesuvatia isompi pesu- ja pyykkisoikko; lapset pestiin ennen punkassa

kuuppa = koussikka = nappu/o = vesikauha

kihveli = sihveri = rikkalapio

klöntti = möykky, esim. limaklöntti

höveli = ystävällinen, usein vähän alentuva (ruots. hövlig = kohtelias)

härdelli = hässäkkä (enkä nyt tarkoita naisen alapäätä, jota on myös hässäkäksi kutsuttu)

heppanen = heppo(i)nen = kehnonlainen

seksi = lapsuudessani vielä keksi, kun haluttiin vähän hienostella

tonokki = tolvana, pölvästi (lienee käytössä varsin suppealla alueella)

traksia = ratkoa, purkaa? vai ommella pitkillä pistoilla, harsia?

vanari = ei mitään käsitystä, kuullut vain sukunimenä

lapakka = ei mitään käsitystä

Raksia sanan tunnen, siis tuossa muodossa, on purkaa. Siis vaikka purkaa ommel. Mutta tämä ei ole murresana vaan ihan sanakirjassakin.

Ehkä tuo traksia muoto on se murteellinen versio?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämäpä on hauska ketju! Ei tosin ensimmäinen täällä netissä, mutta joka tapauksessa. Mukana on oikeastaan kahdenlaisia sanoja: todellisia murresanoja ja sitten ennen kaikkea ruotsista vääntyneitä, jotka levisivät mm. piikatyttöjen välityksellä suomenkieliselle alueelle. Yläluokkahan puhui pitkään ruotsia, mutta palvelusväki oli suomenkielistä.

Keräilin tuolta pitkin matkaa sanoja, joihin ei ollut tullut edes arvauksia. Paljon jäi myös matkalle, kun en keksinyt selitystä. Tässä joitain selityksiä / arvauksia:

tyyki = kangas; joku oli kirjoittanut, että urakka; ehkä molemmat

klapi = hellapuu, pieni halko

plörö = meillä päin kuppi eli siis viinalla terästetty kahvi

luiru = ohut, laiha, ei vain ihmisestä vaan esim. kankaasta ohut, ryhditön

färssi = jauheliha, joskus myös lihamureke

arbuusi = vesimelooni

punkka = uudempi merkitys sänky, vanha merkitys pesuvatia isompi pesu- ja pyykkisoikko; lapset pestiin ennen punkassa

kuuppa = koussikka = nappu/o = vesikauha

kihveli = sihveri = rikkalapio

klöntti = möykky, esim. limaklöntti

höveli = ystävällinen, usein vähän alentuva (ruots. hövlig = kohtelias)

härdelli = hässäkkä (enkä nyt tarkoita naisen alapäätä, jota on myös hässäkäksi kutsuttu)

heppanen = heppo(i)nen = kehnonlainen

seksi = lapsuudessani vielä keksi, kun haluttiin vähän hienostella

tonokki = tolvana, pölvästi (lienee käytössä varsin suppealla alueella)

traksia = ratkoa, purkaa? vai ommella pitkillä pistoilla, harsia?

vanari = ei mitään käsitystä, kuullut vain sukunimenä

lapakka = ei mitään käsitystä

Raksia sanan tunnen, siis tuossa muodossa, on purkaa. Siis vaikka purkaa ommel. Mutta tämä ei ole murresana vaan ihan sanakirjassakin.

Ehkä tuo traksia muoto on se murteellinen versio?

Niin ja färssi oli mun lapsuudessa ihan normaali nimitys lihamurekkeelle. Meillä äiti teki aina "jauhelihafärssiä".

Taitaa tulla alkujaan ranskankielen keittiösanastosta eli (viande) farcie on täytetty liha.

Niin että se talvikin on jo tulossa ja ulkona on jo kylmää ja pimeää. miten te mahdatte pärjätä täällä maaseudulla?

"kjyllä mjeilä riettä pjeruna jja jjuureksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="11.08.2013 klo 00:59"]fläkki= tayra

klummu= klommo, kolhu?

punkka= sänky, peti

tsaikka

paija

= lelu

Tsaikka on teetä, tsaijua.

Fläkki on  pelti,,,pläkki myös

Tsaika on venäläinen loistolimusiini, neuostovaltiojohtajien käytössä olivat. Tsaika tarkoittaa lokkia.

Kjyllä meilä riettä pjeruna ja jjuureksi.

Vierailija kirjoitti:

ei niin ihmeellisiä sanoja mut muut ihmettelee: tassi ja tuukki. krämpät joku. =)

 

(ja 12 ei itään hajua mitä tarkoittaa)

Tassi on kahvikupin aluslautanen ja tuukki on pöytäliina, ovat ruotsinkielestä syntyneitä lainasanoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="11.08.2013 klo 00:59"]fläkki= tayra

klummu= klommo, kolhu?

punkka= sänky, peti

tsaikka

paija

= lelu

Tsaikka on teetä, tsaijua.

Fläkki on  pelti,,,pläkki myös

Tsaika on venäläinen loistolimusiini, neuostovaltiojohtajien käytössä olivat.

Tsaika tarkoittaa lokkia.

Meillä tsaika on teetä.

Vierailija kirjoitti:

Kyselin tuolla alkupuolella, mitä tarkoittavat ettonet, eltta ja kaattuva. Ettonet tiedettiin, nehän ovat nokoset eli ruokaperäiset eli päiväunet. Eltta on sama kuin pullapitko ja kaattuva on lammasnahkavällyt.

89 kyseli seuraavia sanoja: iilakka, kyörätä ja etenkehtainen. Lapsuudessani iilakka tarkoitti kiire tai into, kyörätä (ruots. köra) kuskata, kuljettaa, etenkehtainen on vastentahtoinen, suorastaan melkein laiska.

Minkäslainen ihminen on tonokki?

Meillä tonokki on vähän yksoikonen tyyppi.

Lapsenlapseni yritti sanoa tonokki ja sanoikin tonokokki. Nauratti😅

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="10.08.2013 klo 23:32"]

no kyllä hämäläisen pitäis ainakin "tassi" tietää. En kyllä tajua mitä sanaa muut tassille sitten käyttää jos eivät sitä, olen joskus kysynyt mutta en vastausta saanut :) se on se pieni lautanen mikä laitetaan kahvi- tai teekupin alle.

 

 

Kaffetassista meillä aina puhuttiin. Seutuna Rauma-Luvia-akseli, siis Satakuntaa.

Äitini puhui aina tassista ja ei ollut Kuopiota lännempänä ikinä käynyt eikä sieltäpäin ihmisiätavannut. Ihan ehta savolainen oli.

Vierailija kirjoitti:

Tiedättekö, mitä tarkoittaa kallata? (Sana on käytössä Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla.)

Tulee mieleen vaatteen saumojen ompeleminen. Älä kysy miksi :D En oikein tiedä.

Pahki on mun mielestäni „päin“ jotain. Kuka tietää puhua lapsista että mutukka ja lapsenlapsista että vunukka? Karjalaista kaiketi?

Pillata… kiesus mitä kaukaisia sanoja tulee mieleen; Älä pillaa päälles! Sanoi mumma. Eli älä sotke päällesi, älä kaada päällesi…

Tuusi= rasia, esim. karkkirasia sellainen pieni pahvinen

Vierailija kirjoitti:

Pillata on aika hyvin pääteltävissä (spill)

Pikemminkin Ruotsin spilla. Nyt muistan, että vaarini käytti tuota sanaa.