Murresanoja

En ole ikinä kuullutkaan, mutta arvaisin että liittyiskö jotenkin lapsen käytökseen?

Entä mitä ovat lustut?

Lustuista en tiedä. Olisiko käsineet.

Pillatti tai pillattaa tarkoittaa kaatamista. En tiedä mistä sana on peräisin mutta sitä kuulee enää tosi harvoin. Isovanhempani usein sitä käyttävät  "ny toi laps pillatti  mehu".

Salossa sanotaan lapsi pillasi kun kaatoi maidon tms. Mutta kuulin sanan ensi kertaa Salossa.

tiättekö mikä on nökö?

Nökö on se kova, mikä tulee nenästä. Siis kuivunut räkähiutale.

Tiedättekö, mitä tarkoittaa kallata? (Sana on käytössä Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla.)

Tuo etenkehtainen on minulle tuttu sana, mutta se sanottiin etenkehaten..

.Lahlen luona sanotaan esim sana kekkaloida tai vaikkapa "siinä se kekkaloitsi! " ?

Vanhat ihmiset puhuivat "seksistä" toisessa merkityksessä:)

Etelä-Savossa on käytössä sana "konu"?

räiviä = paiskoa ovia, niin että ne paukkuvat

sinkua = venyä?

[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 15:10"]

Myös veri huilaa. Viruttaa, singuttaa, pahki, lumipalle, melekuttaa, märsätä, vasiten..  Tietääkö joku mitä on ränkistellä?

[/quote]

Nää kaikki muut sanat kyllä tiesin (sitä ei tietenkään voi tietää onko meidän merkitys sanoille sama..?) mutta tuota ränkistellä en tiedä. Olen kotoisin Ivalosta ja meidän kielessä on paljon sanoja jokapuolelta Suomea. Ivalossa (kuulemani mukaan) puhutaan harvinaisen paljon kirjakieltä ja sekaan on sitten tullut sanoja Rovaniemeltä, Oulusta, Torniosta... 

röhnä = lika

pesofati = pesuvati

kuuppa = kauha tai pääkoppa

kihveli = Rikkalapio

klöntti = klimppi

pruukata = sopia, olla tapana

höveli = yksinkertainen

härdelli = hullunmylly

hempsantuuta = Mul tulloo mieleen lumpu

Seku

Kläppi

Pörsi

Tuusi

?

Vierailija kirjoitti:

röhnä

pesofati

kuuppa

kihveli

klöntti

pruukata

höveli

härdelli

hempsantuuta

 

röhnä,lika, sul o suupieles jotai röhnää, takinselkämyksessäs o jotai röhnää

pesofati, pesuvati

kuuppa, kulho, kupu

kihveli, rikkalapio

klöntti, klimppi, kokkare, nokare

pruukata, olla tapana

höveli, antelias,

härdelli, hässäkkä, soppa

hempsantuuta, herranterttu, hellanlettas

pullanmaku suussa on hyvä raatata maakunnan asiat halaki

Kjyllä mjeillä rjiettä pjeruna jja jjuureksi

kyllä meillä riittää perunoita ja juureksia

Vierailija kirjoitti:

Salossa sanotaan lapsi pillasi kun kaatoi maidon tms. Mutta kuulin sanan ensi kertaa Salossa.

Pillaaminen on kuin hukkaan heittämistä...eli maito meni hukkaan. Kun ostaa jotain turhuutta, se on rahan pillaamista. Eli hävittämistä, saamatta mitään kunnollista vastineeksi.

Vanha Vehkalahti, Haminan ympärillä. Nykyista Haminaa.

Vierailija kirjoitti:

Pilluaminen ei todellakaan Turun seudun murteisiin tule englannista, vaan virosta. Virolaisiin on Turun seudun kalastajilla ollut yhteyksiä ja kyseessä on vironkielinen sana, käytössä ihan nykyvirossakin.

Tiedättekös näitä:

iilakka

kyörätä

etenkehtanen.

Kyörätä on viedä jotakin....kyörää se tonkka laiturille tms. Jotain viedään kantaen tai kottareilla, raahaten ...

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="11.08.2013 klo 00:59"]fläkki= tayra

klummu= klommo, kolhu?

punkka= sänky, peti

tsaikka

paija

= lelu

Tsaikka on teetä, tsaijua.

Fläkki on  pelti,,,pläkki myös

Vierailija kirjoitti:

Seku

Kläppi

Pörsi

Tuusi

?

kläppi on lapsi, Lapissa.Tulloo kläppi, kun syntyy

Vierailija kirjoitti:

Tämäpä on hauska ketju! Ei tosin ensimmäinen täällä netissä, mutta joka tapauksessa. Mukana on oikeastaan kahdenlaisia sanoja: todellisia murresanoja ja sitten ennen kaikkea ruotsista vääntyneitä, jotka levisivät mm. piikatyttöjen välityksellä suomenkieliselle alueelle. Yläluokkahan puhui pitkään ruotsia, mutta palvelusväki oli suomenkielistä.

Keräilin tuolta pitkin matkaa sanoja, joihin ei ollut tullut edes arvauksia. Paljon jäi myös matkalle, kun en keksinyt selitystä. Tässä joitain selityksiä / arvauksia:

tyyki = kangas; joku oli kirjoittanut, että urakka; ehkä molemmat

klapi = hellapuu, pieni halko

lapakka on nykyisin puinen lasta jolla jotain sekoitetaan, paistetaan. Ennen oli paksumpia ja suurempia, sekoiteltiin eri aineksia, vaikka hevoselle sörppyä....joka oli hepan herkkua jyvineen , ruumenineen ja leipäpaloineen.

plörö = meillä päin kuppi eli siis viinalla terästetty kahvi

luiru = ohut, laiha, ei vain ihmisestä vaan esim. kankaasta ohut, ryhditön

färssi = jauheliha, joskus myös lihamureke

arbuusi = vesimelooni

punkka = uudempi merkitys sänky, vanha merkitys pesuvatia isompi pesu- ja pyykkisoikko; lapset pestiin ennen punkassa

kuuppa = koussikka = nappu/o = vesikauha

kihveli = sihveri = rikkalapio

klöntti = möykky, esim. limaklöntti

höveli = ystävällinen, usein vähän alentuva (ruots. hövlig = kohtelias)

härdelli = hässäkkä (enkä nyt tarkoita naisen alapäätä, jota on myös hässäkäksi kutsuttu)

heppanen = heppo(i)nen = kehnonlainen

seksi = lapsuudessani vielä keksi, kun haluttiin vähän hienostella

tonokki = tolvana, pölvästi (lienee käytössä varsin suppealla alueella)

traksia = ratkoa, purkaa? vai ommella pitkillä pistoilla, harsia?

vanari = ei mitään käsitystä, kuullut vain sukunimenä

lapakka = ei mitään käsitystä

Vierailija kirjoitti:

Seku

Kläppi

Pörsi

Tuusi

?

Tuusia en tiedä mutta ennen oli sokerituusa, eli astia jossa oli sokeri tarjolla kaffepöydässä.