Lue keskustelun säännöt.
Murresanoja
10.08.2013 |
Mitä tarkoittaa kun lapsi pillatti.
Tiedätkö itse outoja murresanoja joita ei muut ymmärrä.
Kommentit (138)
Onko tsaikka teetä? Meidän perheessä Raumalla kyseltiin "tuleks saikal?", kun tarkoitettiin "otatko teetä?".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysynpä että tiedättekö mitä tarkoittaa
hurpales
vaikka en ole Teuvalta päinkään...
Kysynpä että tiedättekö mitä tarkoittaa
hurpales
vaikka en ole Teuvalta päinkään...
Olisko iilakka ilkeä
jos suoraan ruotsista yrittää päätellä?
Pruukaaminen on olla tapana. Emmä pruukka juar kaffet ku pari kuppi päiväs.
Tulee varmaankin - taas kerran - ruotsin kielestä (bruka).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pesofati on tietenkin pesuvati. Näistä vanhoista sanoista tulee niin nostalginen olo. Suora linja lapsuuteen. :)
Iilakka on suunnilleen sama kuin himo tai kova innostus. Semmonen pakko saada -tunne. Sanan alkuperää en tiedä, tuskin tulee ruotsista kun ei ainakaan tuo esittämäsi etymologia vienyt oikeille jäljille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.08.2013 klo 01:00"]
räiviä
vasiten/vasitella
völhjyyn
ruukata
[/quote]
Samalta murrealueelta nämäkin kuin tikkuri, joka on tuttu ilman villa-osaakin. Se on tikuilla kudottu, meillä tarkoittaa puseroa.
Ruotsista kai noita on väännetty suomeen, ainakin ruukaaminen on huonommallakin pakkoruotsilla helppo päätellä. Lieneekö jotain saamesta tai venäjästäkin.
Mistä lienee peräisin tuo visto (jotain kamalaa). Tyrmässä on silloin, kun on jotenkin tainnoksissa. On se vaan vaikea selittää näitä murresanoja vaikka tarkkaan tietää, miten niitä käytetään. Jotenkin eivät vaan ole yksiselitteisesti suomennettavissa.
[quote author="Vierailija" time="11.08.2013 klo 00:12"]
entäs:
villatikkuri
kartanolle
tyrmässä
visto
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä ovat aiheuttaneet väärinkäsityksiä:
Elekkeekä kehatko
kehata
tuima (ruuan suolan määrästä)
[quote author="Vierailija" time="11.08.2013 klo 11:04"]
Nämä ovat aiheuttaneet väärinkäsityksiä:
Elekkeekä kehatko
kehata
tuima (ruuan suolan määrästä)
[/quote]
Myös huilaaminen, jos toinen matkantekijöistä ymmärtää se vauhdiksi ja toinen levähtämiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.08.2013 klo 11:14"]
[quote author="Vierailija" time="11.08.2013 klo 11:04"]
Nämä ovat aiheuttaneet väärinkäsityksiä:
Elekkeekä kehatko
kehata
tuima (ruuan suolan määrästä)
[/quote]
Myös huilaaminen, jos toinen matkantekijöistä ymmärtää se vauhdiksi ja toinen levähtämiseksi.
[/quote]
Ja viruttaa. Toisaalla ymmärettään huuhteluna, toisaalla venyttämisenä.
Eikö kukaan tiedä mitä lapakka ja heppanen tarkoittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyselin tuolla alkupuolella, mitä tarkoittavat ettonet, eltta ja kaattuva. Ettonet tiedettiin, nehän ovat nokoset eli ruokaperäiset eli päiväunet. Eltta on sama kuin pullapitko ja kaattuva on lammasnahkavällyt.
89 kyseli seuraavia sanoja: iilakka, kyörätä ja etenkehtainen. Lapsuudessani iilakka tarkoitti kiire tai into, kyörätä (ruots. köra) kuskata, kuljettaa, etenkehtainen on vastentahtoinen, suorastaan melkein laiska.
Minkäslainen ihminen on tonokki?
Tämäpä on hauska ketju! Ei tosin ensimmäinen täällä netissä, mutta joka tapauksessa. Mukana on oikeastaan kahdenlaisia sanoja: todellisia murresanoja ja sitten ennen kaikkea ruotsista vääntyneitä, jotka levisivät mm. piikatyttöjen välityksellä suomenkieliselle alueelle. Yläluokkahan puhui pitkään ruotsia, mutta palvelusväki oli suomenkielistä.
Keräilin tuolta pitkin matkaa sanoja, joihin ei ollut tullut edes arvauksia. Paljon jäi myös matkalle, kun en keksinyt selitystä. Tässä joitain selityksiä / arvauksia:
tyyki = kangas; joku oli kirjoittanut, että urakka; ehkä molemmat
klapi = hellapuu, pieni halko
plörö = meillä päin kuppi eli siis viinalla terästetty kahvi
luiru = ohut, laiha, ei vain ihmisestä vaan esim. kankaasta ohut, ryhditön
färssi = jauheliha, joskus myös lihamureke
arbuusi = vesimelooni
punkka = uudempi merkitys sänky, vanha merkitys pesuvatia isompi pesu- ja pyykkisoikko; lapset pestiin ennen punkassa
kuuppa = koussikka = nappu/o = vesikauha
kihveli = sihveri = rikkalapio
klöntti = möykky, esim. limaklöntti
höveli = ystävällinen, usein vähän alentuva (ruots. hövlig = kohtelias)
härdelli = hässäkkä (enkä nyt tarkoita naisen alapäätä, jota on myös hässäkäksi kutsuttu)
heppanen = heppo(i)nen = kehnonlainen
seksi = lapsuudessani vielä keksi, kun haluttiin vähän hienostella
tonokki = tolvana, pölvästi (lienee käytössä varsin suppealla alueella)
traksia = ratkoa, purkaa? vai ommella pitkillä pistoilla, harsia?
vanari = ei mitään käsitystä, kuullut vain sukunimenä
lapakka = ei mitään käsitystä
tulee ehkä englanninkielisestä "spill"
Myös veri huilaa. Viruttaa, singuttaa, pahki, lumipalle, melekuttaa, märsätä, vasiten.. Tietääkö joku mitä on ränkistellä?
eikö kukaan todella tiedä.
Arvatkaa edes.
Pilluaminen ei todellakaan Turun seudun murteisiin tule englannista, vaan virosta. Virolaisiin on Turun seudun kalastajilla ollut yhteyksiä ja kyseessä on vironkielinen sana, käytössä ihan nykyvirossakin.
Tiedättekös näitä:
iilakka
kyörätä
etenkehtanen.