Rv 26 ja mies ilmoittaa, ettei rakasta

Onneksi tuli esille jo tässä vaiheessa, eikä vasta sitten kun lapsia on kolme. Yhden kanssa tulet pärjäämään vallan hyvin. Siskoni on yh ja tulee toimeen mainiosti. Ei huolta, asiat järjestyy.

Pikkuvauvan kanssa on aika helppoa jos saat jonkin verran apua jostain, esim mieheltä, ellei vauvalla ole jotain järjetöntä koliikkia tms. Taaperoa saa vahtia ja viihdyttää enemmän mutta toisaalta jotkin jutut hoituvat taaperoltakin jo itse ja olet siinä vaiheessa tottunut äitiyteen. Eli ei ole hätää, ainakaan käytännön kannalta! Jos siis ero tulee.

Tunnen suurta myötätuntoa tilanteestasi ap. Olen itse aika samantyyppisessä tilanteessa nyt rv 25 esikoistani odottaessani. Muutama viikko sitten sain tietää mieheni pettäneen minua melkein heti sen jälkeen, kun olin tehnyt positiivisen raskaustestin. Hän oli ihastunut toiseen. En voinut uskoa että ihminen jonka kanssa olen ollut yli 10v voisi tehdä minulle näin, lapsikin kun oli yhteisesti toivottu, mutta näin kävi. Lapsen takia yritämme vielä selvittää tilannetta, mutten tiedä voinko antaa tätä anteeksi tai enää ikinä luottaa häneen.

Ja minkähän ikäisiä olette?

Kuulostat joitain 20.vuotiaalta.

Aika todennäköistä että miehelläsi on toinen nainen tai sitten on vain epäkypsä isäksi.

Miksi ihmiset hankkii lapsia?

Vielä tämmöiseen maailmaan?

Vahinkoja tietenkin sattuu, mutta että tietoisesti hankkiudutaan raskaaksi. En vi**u käsitä.

Niin, että yhtäkkiä kaikki vaan menemään, kun ei enää tunnu siltä. :D On kyllä miehelläsi hieno käsitys rakkaudesta. Tuossa on kyllä kyse jostain identiteettikriisistä, jonka takia kaikki sumenee.

https://areena.yle.fi/audio/1-1802292

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tästä taas opittiin? Ei ikinä pidä luottaa yhteenkään mieheen vaikka se miten väittäisi rakastavansa ja haluavansa lasta.  Jos päätät tehdä lapsen AINA pitää varautua siihen, että susta voikin tulla YH. Tehkää lapsia VAIN jos niitä itse haluatte, ei minkään miehenrotkaleen takia.

Yksinhuoltajuuteen nyt ei kyllä mielestäni ole syytä varautua, ellei ole ihan kelvoton (päihdeongelmainen tai mt-keissi) vanhemmaksi se mies alkuaankin. Normaalien miesten kanssa lapset hoidetaan yhteishuoltajuudessa eron jälkeen.

Ykdinhuoltajuus on harvinaista, ja hatunnosto heille, jotka sen hanskaavat.

Ennen kaikki naiset olivat yksinhuoltajia vaikka olivat naimisissa. On vasta eletty noin 1-2 sukupolvea, että miehet ylipäätään ottavat osaa lasten hoitoon, joten itsestäänselvyys se ei ole Suomessakaan.

Nimenomaan aina tulee miettiä, miten pärjää, jos mies jättää. Vain täysin sinisilmäinen nainen luottaa mieheen täysin.

Voi vee näitä "miehiä" taas.

En oikeasti enää ihmettele yhtään miksi syntyvyys laskee laskemistaan kun isämateriaali on tätä luokkaa.

Kannattaa harkita lapsen antamista adoptoitavaksi. Näin pääsee eroon sekä miehestä että kakarasta.

Kurjaa puolestasi. Jäin itsekkin yh:ksi aikoinaan. Raskausaikana solvasi ja haukkui mua ja kerran yritti suistaa auton tieltä kun ajoin sitä. Alkoi yhtäkkiä repiä käsijarrua ja tarttui rattiin kiinni. Silloin pelkäsin tosi paljon mutta onneksi ei sattunu mitään. Saavuttiin leirintäalueelle ja mies sammui melko pian kun päästiin kämppään. Oli todella humalassa.

Vierailija kirjoitti:

No mitä luulet? Eroatte tietysti. Vai luulitko että suhteenne paranee jos pakotat miehen jäämään sillä verukkeella että yhteinen lapsi? 

Etkai kuvittele että ap:n pitäs yksin hoitaa yhdessä haluttu lapsi?

Ap täällä. Ihan 30++ ikäisiä ollaan. Yhdessä pari vuotta. Miehellä on oma kriisi menossa, se on selvää. Hän haluaa yrittää mutta pitää kiinni siitä, että rakkautta ei tunne. Jäänkö tässä odottelemaan josko rakkaus vielä syttyisi koska mies on vain sekaisin vai ei. Ja miten tuollaiseen ihmiseen voi luottaa, jonka tunteet heilahtelee noin epäkypsästi. Todella satuttavaa.

Vierailija kirjoitti:

Tyhmä mies, heivaa mäkeen ja kiitä onneasi että tämä tapahtui nyt! Ehdottomasti yh. Ei mitään yhteisleikkejä; et saa päättää yhtään mistään yksin ikinä.

Yh:na elämä vaan on niin paljon helpompaa eikä ikinä tarvitse vääntää kättä jonku äijän kanssa hoitaako lasta vuoroin vaiko ei jne. tai saatko avata lapselle vaikka pankkitiliä...

Ei vaan ehdottomasti yhteishuoltajuus. Lapsella on oikeus isäänsä, ja tarvitsee tätä. Vääntää jonkun äijän kans? Sehän on lapsen isä!!

Tottakai nyt odotatte ennen radikaaleja ratkaisuja. Terapiaan meno paikallaan. Vaikka eroaisitte, on hyvin tärkeää, että mies on lapsen elämässä mukana alusta asti.

Vierailija kirjoitti:

Ap täällä. Ihan 30++ ikäisiä ollaan. Yhdessä pari vuotta. Miehellä on oma kriisi menossa, se on selvää. Hän haluaa yrittää mutta pitää kiinni siitä, että rakkautta ei tunne. Jäänkö tässä odottelemaan josko rakkaus vielä syttyisi koska mies on vain sekaisin vai ei. Ja miten tuollaiseen ihmiseen voi luottaa, jonka tunteet heilahtelee noin epäkypsästi. Todella satuttavaa.

Oliko vauva yhdessä suunniteltu? Kyllä siinä rakkaus haihtuu, jos nainen salaa hankkiutuu raskaaksi. En antaisi ikinä anteeksi.

Alkuhuumakin haihtunut, olisitte miettineet tarkemmin.

Miehesi on itsekäs tyyppi. Teille on syntymässä lapsi, uusi elämä! Ja hän vain ajattelee itseään, että ei nyt enää tunnukaan niin huumaavalta ja onnelliselta kuin muutama kuukausi sitten. Tietääkö hän mitä rakkaus on? Se kestää myös huonot vaiheet ja ei ole aina niin ihanaa. Teiltä taisi loppua se alkuhuuma, sehän kestää usein pari vuotta. Ja miehesi olettaa että aina pitäisi tuntua siltä.

Ehkä mies ei vaan ole tajunnut, että alkuhuuman rakastuminen on muuttunut rakastamiseksi, mikä on välittämistä ja kiintymystä. Eikä raskausajan kroppa viehätä välttämättä, ja sitten tuntee haluttomuutta. Asiat voivat vielä korjaantua, jos mies on tarpeeksi välkky erottaakseen rakastumisen ja rakastamisen.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai nyt odotatte ennen radikaaleja ratkaisuja. Terapiaan meno paikallaan. Vaikka eroaisitte, on hyvin tärkeää, että mies on lapsen elämässä mukana alusta asti.

Mies on tehtävänsä tehnyt. Ei siltä tarvita enää muuta kuin elarit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyhmä mies, heivaa mäkeen ja kiitä onneasi että tämä tapahtui nyt! Ehdottomasti yh. Ei mitään yhteisleikkejä; et saa päättää yhtään mistään yksin ikinä.

Yh:na elämä vaan on niin paljon helpompaa eikä ikinä tarvitse vääntää kättä jonku äijän kanssa hoitaako lasta vuoroin vaiko ei jne. tai saatko avata lapselle vaikka pankkitiliä...

Ei vaan ehdottomasti yhteishuoltajuus. Lapsella on oikeus isäänsä, ja tarvitsee tätä. Vääntää jonkun äijän kans? Sehän on lapsen isä!!

Eikä ole kuin siittiön luovuttaja.

Näin käy kun mies SUOSTUU tekemään lapsen. Tehkää lapsia niiden kanssa ketkä oikeasti ovat aina lapsia halunneet tai varautukaa siihen että teistä tulee yksinhuoltajia.

Eihän ne tuntee ns tulisina pysy kuin hetken aikaa. Sitten vaan ollaan yhdessä vaikka tunteet latistuu.