Minkä ikäinen lapsesi nukkuu vielä vieressä?
Minun 5v poikani ei vielä ollenkaan osaa nukkua yksin, vaan nukkuu kiinni kyljessäni, kuten on tehnyt vauvasta asti. Painajaisia, muuten vaan turvaton olo tai mitä lie, aina joka yö on jotain, mikä häntä pelottaa. Omaan sänkyyn, saati omaan huoneeseen siirtäminen ei ole onnistunut.
Pojan 2v pikkusisko taas nukkuu rauhassa omassa sängyssään, on nukkunut jo noin vuoden ikäisestä. Tyttö on tyytyväinen kun on omaa nukkumisrauhaa eikä ole ikinä kaipaillut viereen nukkumaan, vauvanakin kääntyi heti minusta poispäin kun alkoi nukkumaan.
Mitkä on teidän lasten nukkumajärjestelyt, minkä ikäiset vielä tapaa nukkua vieressä? Mies on ihan kyllästynyt tähän systeemiin, minun puolestani taas poika saisi kyllä jatkaa vieressä nukkumista, kun on kuitenkin vielä niin pieni.
Kommentit (64)
Meillä ihan sama! Pikkuinen löjöttää keskessä, ja mielestäni on ihanaa nukahtaa hänen viereensä nuuskien hänen pörröpäätään ja silitellen pehmoisia palloposkia :) Jos joku ihmettelee onko seksi sitten loppunut, niin se hoidetaan 3-4 krt/vko vierashuoneen puolella ;)
[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 17:41"]
Saako siellä vanhempien sängyssä nukkua sitten kissat ja koirat?
Meillä 4 v nukkuu vieressä satunnaisesti. Ei haittaa yhtään, minusta on vain mukavaa, kun hän tuhisee siinä vieressä. Nukun itsekin paremmin, jos lapsi on kainalossa.
[/quote]
Vanhempien sängyssä nukkuu vanhemmat, lastensängyissä lapset, lemmikkien paikoilla ne lemmikit...
Lapset on myös alusta asti olleet omassa huoneessa. Tai no, esikoinen nukkui alkuun olohuoneessa, kun ei ollut kuin kaksio, muuton jälkeen lapset on omissa huoneissaan eli nykyään toisessa kaksi tyttöä ja toisessa kaksi poikaa. Ja vanhemmilla tietenkin oma huone myös.
Niin mutta onko siitä jotain haittaa että lapset nukkuvat pitkään vieressä?
[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 15:02"]
ei jumankauta etteks te saa nukkua edes yksin rauhassa kun kakrut änkee viereen? en alkaisi. joku roti. omat on nukkuneet omassa sängyssään syntymästä saakka, viereenhän ne joskus yrittää, nuorempi on 11v, mutta omassa sängyssä kuitenkin nukkuvat kun palautan ruotuun. täytyy minunkin joskus levätä hemmetti soikoon.
[/quote]. Lapsemme nukkui 11-vuotiaaksi vieressäni. Aikuiset nukkuvat kylki kyljessä Ja lapsi heivataan yksin nukkumaan. Meidän likka ei koskaan nähnyt painajaisia, päivän tapahtumat käytiin nukkumaan mennessä läpi. Meille jäi ihanat muistot näistä vuosista. Lieneekö pilalle mennyt. Nyt on 22-vuotias yliopisto-opiskelija. Empaatinen ja tasapainoinen nuori. Ja olemme vielä aviossa mieheni kanssa. Siis se ei tuhonnut liittoa.
Mites lapselle?
[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 20:38"]
[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 15:02"]
ei jumankauta etteks te saa nukkua edes yksin rauhassa kun kakrut änkee viereen? en alkaisi. joku roti. omat on nukkuneet omassa sängyssään syntymästä saakka, viereenhän ne joskus yrittää, nuorempi on 11v, mutta omassa sängyssä kuitenkin nukkuvat kun palautan ruotuun. täytyy minunkin joskus levätä hemmetti soikoon.
[/quote]. Lapsemme nukkui 11-vuotiaaksi vieressäni. Aikuiset nukkuvat kylki kyljessä Ja lapsi heivataan yksin nukkumaan. Meidän likka ei koskaan nähnyt painajaisia, päivän tapahtumat käytiin nukkumaan mennessä läpi. Meille jäi ihanat muistot näistä vuosista. Lieneekö pilalle mennyt. Nyt on 22-vuotias yliopisto-opiskelija. Empaatinen ja tasapainoinen nuori. Ja olemme vielä aviossa mieheni kanssa. Siis se ei tuhonnut liittoa.
[/quote]
Meillä saa tulla viereen nukkumaan silloin kun haluaa :) Mies on paljon matkoilla, joten silloin saatetaan tehdä kaikkien kolmen laspen kanssa kunnon leiri ja silloin meidän isossa sängyssä nukkuu myös pieni koiramme jalkopäässä.
Saatetaan tehdä myös leiri olohuoneen lattialle ja nukkua siellä koko porukka viikonloppuna.
Ihan tavallisena arkena lapset nukkuvat useimmiten omissa sängyissään, nuorin 7 v nukkuu aika usein meidän välissä ja se on minusta ihanaa. En nuku huonosti vaikka lapsi on siinä vieressä, pikemminkin päinvastoin!
Lapset 1 ja 3 v nukkuvat edelleen meidän kanssa. Ei ole edes omia sänkyjä niille hankittu. Varmaan ainakin pari vuotta vielä nukutaan näin ja ehkä sitten mennään yhdessä kerrossänkyostoksille, jos se on lapsista mukava ajatus.
Joooh, pari kaveria on nukkunut perhepedissä, yksikin tajus vasta teininä, mitä se ratsastusleikki iskän selässä itse asiassa olikaan...
On muuten hänellä edelleen vähän hakusessa tietyt jutut ihmissuhteissa, kun ei ole varma enää, että mitä muuta vääristymää lapsuusperheen tavoissa oli, joita hän pitää normaalina.
Meillä on neljä lasta. Omaan sänkyyn nukkumaan ovat siirtyneet noin 2-vuotiaina.
Kuten tuossa jo mainittiin, niin lapset ovat yksilöitä. Mikä sopii yhdelle ei välttämättä ole paras tapa toiselle. Meillä lasten on annettu tulla viereen kun siltä tuntuu, mutta omat sängykin kaikilla on ja niihin illalla menevät nukkumaan. Itsekin nukun paremmin miehen vieressä kuin yksin, joten minusta olisi kohtuutonta vaatia lapsia olemaan yksin, jos tuntuu yksinäiseltä. Meillä lapset myös "kyläilevät" toistensa huoneissa, nukkuvat paremmin sisaruksen kanssa kuin kokonaan yksin.
[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 18:23"]
[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 15:28"]
Miten niin "nukkuu vielä vieressä"?
Ei ole ikinä nukkunut eikä nuku. Niillähän on oma sänky omassa huoneessaan... aina ollut. Eihän siitä nukkumisesta mitään tuu kun lapset kömpii samaan sänkyyn.
Lapsissa on sellainen kiva juttu että ne oppii ja tottuu. Kun ne aina nukkuu omassa sängyssään ei ne edes älyä pyytää tulla samaan sänkyyn.
[/quote]
Lapset ovat myös yksilöitä. Joku vauva nukkuu heti alusta asti omassa sängyssään, joku vauva ei.. Minun vauvat ovat nukkuneet parhaiten vieressä. Omassa sängyssä heräsivät vähän väliä ja piti käydä silittämässä. Omaan sänkyyn on opeteltu vanhempana, eikä se vanhempien sänky ole vieläkään kiellettyä. Miksi olisi? Minusta on hienoa, että lapsi uskaltaa tulla sanomaan jos vaikka joku asia mietityttää eikä uni tule.
[/quote]
11v poika silloin kun sisko ei huomaa, muuten olisi kaikki samassasängyssä ja ihan liian kuuma. Mielestäni hyvin suloista, päivisin jou jou ja yöllä äidin ja iskän mussukka.
2v nukkuu välissämme. Omassa sängyssään päikkärit.
Muistan itse lapsuudestani sen tunteen, kun pelotti tai oli yksinäinen olo. Monet kerrat muistan seisoneeni vanhempieni makuuhuoneen oven edessä, kuunnellut ovenraosta heidän puhettaan/television ääniä ja miettinyt, tohtisinko mennä viereen. En tohtinut. En halua samaa lapselleni. Haluan, että hänellä on tervetullut olo luokseni mihin vuorokauden aikaan tahansa. Jos se tarkoittaa vieressä nukkumista, niin sitten tarkoittaa.
[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 20:31"]
Niin mutta onko siitä jotain haittaa että lapset nukkuvat pitkään vieressä?
[/quote]
Ei ole, vaan juuri päinvastoin. Lapset tuntevat itsensä arvostetuiksi kun saavat läheisyyttä vanhemmiltaan.
Meillä 3v 8kk ikäinen nukkuu isossa parisängyssä kanssamme (minä keskellä). Nukumme kaikki hyvin. Tämä ei ollut alunperin tarkoitus kun olin perhepedin vastustaja, mutta siihen se lipesi, kun ei ketään häirinnyt.
POjalle ei ole vielä laitettu omaaa huonettakaan (saa myöhemmin vierashuoneesta huoneen), kun leikkii lähinnä olkkarissa ja keittiössä.
No, syksyn aikana olisi tarkoitus hommata tuolle oma sänky. Aluksi meidän makkariin.
10-kuinen nukkuu vielä vieressä ja varmaan tulee nukkumaan vielä pitkään. En sanoisi että tällä on mitään vaikutusta parisuhteeseen. Hyvä suhde pysyy hyvänä, vaikka kuinka lapset nukkuisivat vieressä.
[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 21:38"]
10-kuinen nukkuu vielä vieressä ja varmaan tulee nukkumaan vielä pitkään. En sanoisi että tällä on mitään vaikutusta parisuhteeseen. Hyvä suhde pysyy hyvänä, vaikka kuinka lapset nukkuisivat vieressä.
[/quote]
Lisään vielä: Nukumme vierekkäin siksi, että se takaa minulle parhaat mahdolliset yöunet. Lapsi herättelee edelleen ja on helpointa, kun ei tarvitse nousta sängystä. Lisäksi hän selvästi tuntuu tarvitsevan sitä, että joku on siinä vieressä ja läsnä, että voi nukahtaa uudelleen. Esim. jos hän herää ja menen viereen istumaan ja yritän silitellä uneen, niin siitä ei välttämättä tule mitään. Mutta kun menen viereen makaamaan ja otan vaikka kädestä kiinni, niin hän rauhoittuu hetkessä. Miksi en toimisi niin kuin lapsestani selvästi parhaalta tuntuu? Itsellänikin on rauhallisempi olo kun tiedän, ettei ole peitto kasvojen päällä tms.
En oikein ymmärrä mitä hirveää ja kamalaa on siinä, että lapsi nukkuu vanhempiensa vieressä. Eikö ole luonnollista ihmisen kaivata läheisyyttä ja toisen ihmisen kosketusta myös yöllä?
Meillä lapset on nukkuneet 1,5-2v vanhempien sängyssä. Sen jälkeen on siirretty omiin sänkyihin, jonne nukahdetaan, mutta yöllä kuitenkin voivat tulla viereen jos pelottaa tai muuta vastaavaa. Joskus aamulla sängyssämme on 1-3kpl lapsia, mutta pidän ajatuksesta, että olemme olemassa myös yöllä lapsia varten. Inhoan itsekin yksin nukkumista, ja jos mies on työmatkalla, varmistan, että vähintäänkin yksi lapsista nukkuu kanssani.
Meillä on yksi vähän alle 2-vuotias, joka nukkuu osan yöstä meidän välissä. Joskus saattaa nukkua vaikka kokonaisenkin yön omassa sängyssään.
Pidän vähän outoina niitä vanhempia, joiden mielestä lapsen paikka on yksin omassa huoneessa. Tosi 70-lukulaista. Aikuinen ehkä haluaisi nukkua yksin, rauhassa ja leveästi tai toisen aikuisen kainalossa, mutta lapset on eri juttu. Itse en koskaan päässyt viereen lapsena, oma 5 v. saa nukkua vieressä niin kauan kuin haluaa, en ikinä hylkäisi yksin nukkumaan. Säälin pakotettuja yksinnukkujia.
[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 15:28"]
Miten niin "nukkuu vielä vieressä"?
Ei ole ikinä nukkunut eikä nuku. Niillähän on oma sänky omassa huoneessaan... aina ollut. Eihän siitä nukkumisesta mitään tuu kun lapset kömpii samaan sänkyyn.
Lapsissa on sellainen kiva juttu että ne oppii ja tottuu. Kun ne aina nukkuu omassa sängyssään ei ne edes älyä pyytää tulla samaan sänkyyn.
[/quote]
Lapset ovat myös yksilöitä. Joku vauva nukkuu heti alusta asti omassa sängyssään, joku vauva ei.. Minun vauvat ovat nukkuneet parhaiten vieressä. Omassa sängyssä heräsivät vähän väliä ja piti käydä silittämässä. Omaan sänkyyn on opeteltu vanhempana, eikä se vanhempien sänky ole vieläkään kiellettyä. Miksi olisi? Minusta on hienoa, että lapsi uskaltaa tulla sanomaan jos vaikka joku asia mietityttää eikä uni tule.