Mitä mieltä siitä jos miesystävä ennen kosintaa kysyisi isältäsi lupaa?
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
Kunnioita sitä.
Vanha tapa ja osoittaa rakkautta sinua ja perhettäsi kohtaan
Onko osoitus rakkaudesta että saa luvan kanssa naida kun siihen asti on sitä tehnyt isältä lupaa kysymättä?
Olisin todella vaikuttunut että pystyisi kommentoimaan kuolleen isäni kanssa.
Olen sen verran vanhanaikainen, että arvostaisin elettä. Perinteet kunniaan.
Pitäisin omituisena ja niin pitäisi isänikin. En ole asunut vanhempieni luona 20 vuoteen. Mielestäni tuollainen kuvastaa ajattelua jossa nainen on ensin isänsä omaisuutta ja sitten miehensä. En näe tällaisessa mitään kaunista.
Vierailija kirjoitti:
Olisi entinen miesystävä.
t. räväkkä Pirkko Keravalta.
Jos on kysynyt ensin minulta, ja olen vastannut myöntävästi, niin ihan ok jos menee "mies miehelle" kertomaan ajatelleensa mennä hänen tyttärensä kanssa naimisiin.
Jos taas menee ensin isän luo "ajattelin pyytää tyttäresi kättä" niin yööööök, ihan kuin olisin joku päätösvallaton naimakauppatavara.
Mautonta. Jos miesystäväni tekisi noin, hän osoittaisi ettei tunne minua yhtään eikä ole kuunnellut mitä puhun.
En ole yhteydessä isääni, joten suuttuisin.
Jos olisin yhteydessä isääni, niin suuttuisin silti, sillä pidän tapaa patriarkaalisena, eikä mies siis tuntisi minua ja arvojani lainkaan.
Toiset voi silti pitää tapaa perinteisenä ja kivana.
Kiinnostaisi kysyä tuollaiselta mieheltä, että jos isä ei olisi antanut "lupaa", olisiko mies totellut ja oikeasti jättänyt menemättä naimisiin.
Jos ei, miksi edes kysyä?
Vierailija kirjoitti:
Olisin todella vaikuttunut että pystyisi kommentoimaan kuolleen isäni kanssa.
No heh heh. Jos noin kävisi (siis pyytäisi vainajalta), miehellä olisi harvinaisen vähän tilannetajua. JSS.
Pitäisin outona, minähän sen päätän menenkö miehen kanssa naimisiin eikä isäni. Mies kyllä tietää että turha kysellä isältäni lupaa.
No jaa, itselle tulisi jotenkin tunne, että olen isäni omaisuutta. Kunnioitan monia vanhoja perinteitä ja olen todella vanhanaikainen monissa asioissa, mutta tuo on hiukan sellainen, etten siitä pidä. Minulle tulee vain tuosta tunne, että nainen/tytär olisi mukamas isänsä omaisuutta, josta perinne juontaakin juurensa. Ja sitä käytetään vieläkin tietyissä maissa.
No totta kai nykyaikana kositaan ensin sitä morsianta, mutta ei tuollainen vanha tapa huonokaan ole, sehän on pelkkä kohtelias muodollisuus, ja samalla loistava tilaisuus bondata appiukon kanssa. Oma isäni olisi arvostanut, ja tiesin kyllä hänen osaavan arvostaa kumppanivalintaani, joten kyllä hän olisi arvostanut. Silloin vasta tuleva mieheni ei tosin tuota toteuttanut, eikä sekään nyt ole mikään ongelma. Pääasia, että tulee toimeen appensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi kysyä tuollaiselta mieheltä, että jos isä ei olisi antanut "lupaa", olisiko mies totellut ja oikeasti jättänyt menemättä naimisiin.
Jos ei, miksi edes kysyä?
Onko oikeasti noin yksinkertaisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, että se kysyminen on nykyisin vain muodollisuus? Perinteitä kunnioittava ele, ei mikään oikea luvan kysyminen.
Melkoinen meedio sellainen miesystävä olisikin koska isäni on kuollut.
Kunnioita sitä.
Vanha tapa ja osoittaa rakkautta sinua ja perhettäsi kohtaan