Yhteinen ruuanlaitto ei onnistu, koska poikaystävä ei tykkää "aikuisten ruuista"
Poikaystävä ei tykkää sienistä, oliiveista, katkaravuista, aurajuustosta (tai oikeastaan mistään Oltermannia voimakkaammasta juustosta). Tuliset ja voimakkaasti maustetut ruuatkin on ehdoton ei.
Miten te olette ratkaisseet ruuanlaiton, jos sinun ja miehen maku eroaa suuresti? Kokkaileeko kumpikin omat ruuat? Aikaisemmissa parisuhteissa olen tykännyt yhteisestä ruuanlaitosta ja kyllähän se helpottaa, kun molemmat voi syödä samaa ruokaa.
Kommentit (135)
Nirso mies on oppinut syömään parissa vuosikymmenessä monipuolisemmin, kun ei ole viitsinyt opetella itse kokkaamaan ja teen usein oman makuni mukaisia ruokia. Syökööt leipää, perunaa tai riisiä, jos soosi on liian eksoottista. Osaa tehdä makaroonilaatikkoa, joka maistuu minullekin chilisoosiin ja ison yrttikeon kera.
Vierailija kirjoitti:
Nirso mies on oppinut syömään parissa vuosikymmenessä monipuolisemmin, kun ei ole viitsinyt opetella itse kokkaamaan ja teen usein oman makuni mukaisia ruokia. Syökööt leipää, perunaa tai riisiä, jos soosi on liian eksoottista. Osaa tehdä makaroonilaatikkoa, joka maistuu minullekin chilisoosiin ja ison yrttikeon kera.
Apua, saitkohan mun entisen jauhelihamieheni, jos, ollaan tavattu :D Ei sieniä, ei kalaa, ei riisiä, ei tomaattia, ei vihanneksia, ei sitä, ei tätä. (Löytyykö nuori aikuinen tytär edellisestä liitosta?)
Makaronilaatikko oli tosiaan ainoa hänen tekemänsä, tietenkin äidin ohjeella. Kerran sen teko vaati kaksi kauppareissua, ensin ei ollut maitoa, sitten ei ollut munia, ja niitähän ei tarkistettu etukäteen. En sekaantunut asiaan, enkä koskaan hieronut hänen naamaansa lautaseen, vaikka mieli joskus teki. Mutta meidän olisi tosiaan pitänyt ymmärtää heti kättelyssä, ettei sovita lainkaan yhteen. Nuorena sitä on niin naiivi.
Abuuuu! XD Meil kans ongelmana toi ettei poikkis syö aikuissafkaa. Joka päivä rakettispaghettia tai ranui ja pikkunakkei XD XD XD Mitään uutta ei voi kokeilla, heti tekee ruokapöydässä yökklrefleksii XD Poikkis on 32.
Vierailija kirjoitti:
Abuuuu! XD Meil kans ongelmana toi ettei poikkis syö aikuissafkaa. Joka päivä rakettispaghettia tai ranui ja pikkunakkei XD XD XD Mitään uutta ei voi kokeilla, heti tekee ruokapöydässä yökklrefleksii XD Poikkis on 32.
Ja sinä tyttis 15-v?
Aika jännä, minäkään en syö sieniä, katkarapuja, oliiveja tai esim. graavilohta, mutta pidän silti itseäniä aikuisena joka syö aikuismaisia ruokia. Katsohan nyt itseäsi peilistä ja mieti oletko itsekään niin täydellinen.
Vierailija kirjoitti:
Aika jännä, minäkään en syö sieniä, katkarapuja, oliiveja tai esim. graavilohta, mutta pidän silti itseäniä aikuisena joka syö aikuismaisia ruokia. Katsohan nyt itseäsi peilistä ja mieti oletko itsekään niin täydellinen.
Pitääkö kukaan muu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nirso mies on oppinut syömään parissa vuosikymmenessä monipuolisemmin, kun ei ole viitsinyt opetella itse kokkaamaan ja teen usein oman makuni mukaisia ruokia. Syökööt leipää, perunaa tai riisiä, jos soosi on liian eksoottista. Osaa tehdä makaroonilaatikkoa, joka maistuu minullekin chilisoosiin ja ison yrttikeon kera.
Apua, saitkohan mun entisen jauhelihamieheni, jos, ollaan tavattu :D Ei sieniä, ei kalaa, ei riisiä, ei tomaattia, ei vihanneksia, ei sitä, ei tätä. (Löytyykö nuori aikuinen tytär edellisestä liitosta?)
Makaronilaatikko oli tosiaan ainoa hänen tekemänsä, tietenkin äidin ohjeella. Kerran sen teko vaati kaksi kauppareissua, ensin ei ollut maitoa, sitten ei ollut munia, ja niitähän ei tarkistettu etukäteen. En sekaantunut asiaan, enkä koskaan hieronut hänen naamaansa lautaseen, vaikka mieli joskus teki. Mutta meidän olisi tosiaan pitänyt ymmärtää heti kättelyssä, ettei sovita lainkaan yhteen. Nuorena sitä on niin naiivi.
Tämä on eri. Parikymppisenä aloitettu koulutus. Äitinsä tekee ihan hyvää ruokaa, ei kyllä erityisen maustettua, mutta kokeilee kuitenkin uusia raaka-aineita reseptejä. Ei ole ilmeisesti kuitenkaan vaatinut poikaansa kokeilemaan uusia Makuja lapsena. Mies löysi makaronikaatikon ohjeen makaroonipussista ja teki sen mukaan, kun ei tykännyt mun yrteillä (oregano, timjami, persilja yms) maustetusta versiosta. Lapsetkin naureskelee isänsä ruokanurinoille ja syövät monipuolisemmin kuin hän.
Fiksu ihminen ottaa sitä mikä maistuu ja pitää turpansa kiinni muitten syömisistä.
Missä tämän porukan suvaitsevaisuus on. Makuasiat ovat makuasioita, eivät kaikki tykkää samoista asioista. Tottakai ruokaa voi syödä myös vaikka ei tykkää, mutta mitä järkeä siinä on ja eikö ruoasta saisi nauttia.
Varmasti aika monelta löytyy asioita mitä ei tykkää syödä, eri ihmisillä ne ovat vain eri juttuja. Joillakin voi olla kyse ruoan purutuntumasta, toisilla taas hajusta (makuaisti on pitkälti hakuaistiakin) tai ihan fysiologisista ominaisuuksista (herkkyys) ja välillä ihan tottumattomuudestakin.
Jos AP:n mies ei syö noita vain ennakkoluulojen vuoksi, niin vuorostaan AP:lla on ennakkoluuloja ”aikuisten” ruoista. Periaatteessa tuollaisessa tilanteessa olette kumpikin asenteellisia.
Ihmettelen vähän, miksi pariskunnalla pitäisi olla sama ruokavalio? Olen vegetaristi ja mies peruskotiruoka-sekaani. Olemme iät ajat ostaneet ja kokanneet omat ruokamme itse, eikä yökötellä toistemme eväille. Mies on tyytyväinen, kun en käy hänen makaroonilaatikollaan eikä meidän ei tarvitse vääntää asioista.
Tuo on yllättävän toimiva systeemi. Suosittelen.
Vierailija kirjoitti:
Missä tämän porukan suvaitsevaisuus on. Makuasiat ovat makuasioita, eivät kaikki tykkää samoista asioista. Tottakai ruokaa voi syödä myös vaikka ei tykkää, mutta mitä järkeä siinä on ja eikö ruoasta saisi nauttia.
Varmasti aika monelta löytyy asioita mitä ei tykkää syödä, eri ihmisillä ne ovat vain eri juttuja. Joillakin voi olla kyse ruoan purutuntumasta, toisilla taas hajusta (makuaisti on pitkälti hakuaistiakin) tai ihan fysiologisista ominaisuuksista (herkkyys) ja välillä ihan tottumattomuudestakin.
Jos AP:n mies ei syö noita vain ennakkoluulojen vuoksi, niin vuorostaan AP:lla on ennakkoluuloja ”aikuisten” ruoista. Periaatteessa tuollaisessa tilanteessa olette kumpikin asenteellisia.
Ap:n mainitsemat oliivi, aurajuusto ja mausteiset ruuat voivat olla toiselle todella voimakkaita makuja. Sienet ja katkarapu voivat taas olla vaikeita pureskella ja pitää koostumuksensa takia suussa.
T. Ihminen, jonka kielestä lähtee tunto tiettyjen ruoka-aineiden kohdalla
Onhan se hyvä, jos edes maistaa erilaisia ruokia.
Mutta itselläni on niin, että en pysty syömään tulisia/ maustettuja ruokia ( suuta polttaa, vatsa ei kestä). Sienet ovat koostumukseltaan ja hajultaan sellaisia, että alkaa "ellottamaan".
Jos noita olisi pakko syödä sen takia, että olisi "aikuinen" tämän perusteella niin voi hyvää päivää...
Aurajuustosta pidän, mutta ymmärrän kyllä jos joku muu ei.
Mainitut ruuat ovat tavallaan "lisiä" ( oliivit, katkaravut...) eli niitä ilmankin voi elää jos ei niistä pidä.
Vierailija kirjoitti:
Nirso mies on oppinut syömään parissa vuosikymmenessä monipuolisemmin, kun ei ole viitsinyt opetella itse kokkaamaan ja teen usein oman makuni mukaisia ruokia. Syökööt leipää, perunaa tai riisiä, jos soosi on liian eksoottista. Osaa tehdä makaroonilaatikkoa, joka maistuu minullekin chilisoosiin ja ison yrttikeon kera.
Sinä olet pilannut makuaistisi. Miehesi on herkkä maistaja, kuten minäkin
Nämä erikoisista ruoista vouhkaajat eivät ymmärrä että joidenkin ihmisten makuaisti on herkempi kuin toisten.
Ja lisäksi kun te jatkuvasti syötte niitä teidän supertulisia ja maustettuja ruokianne, teidän makuaistinne turtuu ja heikentyy. Siksi perusruoat eivät teistä enää maistu miltään.
Suhtautuisin samoin kuin kokkaus lasteni kanssa. Jokainen voi ehdottaa ruokia ja jokaisen ehdotukset pääsevät ruokalistalle. Joskus kokkaa yksi, joskus useampi ja joskus kaikki kolme. Sitä syödään mikä on päivän ruoka. Ellei päivän ruoka miellytä, niin voi ehdottaa jatkossa omia suosikkejaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minulla menisi maku (heheh) tuollaisesta miehestä. En voisi pitää kovin miehekkäänä, jos perus raaka-aineille nyrpistää nokkaansa.
Perusraaka-aineet, kuten oliivit, katkaravut ja aurajuusto??
No minä olen 37v nainen, enkä todellakaan syö sieniä (ällöttävä rakenne ja maku), katkarapuja tai äyriäisiä tai muita mereneläviä kuin kypsennettyä kalaa (limaisia ja maistuvat pahalta), aurajuustoa tai muita homejuustoja (haisee ja maistuu oksennukselta), punaista lihaa (tulee järjettömät mahakivut), ja erityisesti pekonia (haisee kuolemalta).
Ihan aikuinen olen enkä ole koskaan pyytänyt muita kokkaamaan itselleni erityisruokia.
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta minulla on avopuolisoni kanssa sama ”ongelma”. Sushi, oliivit, sienet, juustot (paitsi kermajuusto), viinit, kaprikset, pesto nyt joitakin mainitakseni.
Tein tänään itselleni ruuaksi uunipunajuuria (yök), jotka maustoin mm. tilkalla balsamiviinietikkaa (yök), paahdoin pannulla pinjansiemeniä (yök), ja paistoin kiekon vuohenjuustoa (yök yök yök).
Mies haki lähimmästä kebab-pizzeriasta pizzan.
Turha varmaan mainitakaan, että emme juurikaan tee yhdessä ruokaa. Lohikeitto ja makkarakeitto poikkeuksena, mutta maustepippurit on myös yök.
*nauraa vedet silmissä*
Mä voin kuvitella ton tilanteen, koittakaa jaksaa. Ja noi sun valkkaamat maut on nam.
Kompromisseilta ei voi välttyä. Meillä puoliso syö äyriäisensä ravintolassa ja minä en laita sipulia joka paikkaan, kun toinen saa siitä vatsanväänteitä. Kummallekin tulee huono olo erittäin kermaisista ruoista. Joskus on tehty lapsivieraiden vuoksi tortillatäytteitä neljällä pannulla joka makuun.