Lue keskustelun säännöt.
VR saisi jo lopettaa noiden typerien pakkoruotsitettujen paikannimien käyttämisen. Havahduin torkuilta hereille ja junan näytöllä lukee "KUMO" !
08.08.2020 |
Olin ihan paniikissa, että kuinka kauan olen oikein nukkunut ja mihin hevonkuuseen olen päätynyt, kun en ole ikinä kuullutkaan tuollaisesta paikasta!
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni monille suomenkielisille kunnille on todellakin aikoinaan keksimällä keksitty ruotsinkieliset nimet, vaikka kukaan ei niitä oikeasti ole koskaan käyttänyt. Tällaiset nimet olisi syytä poistaa kokonaan käytöstä.
Rannikolla on myös keksimällä keksittyjä suomenkielisiä nimiä, joita kukaan ei oikeasti käytä, vaan suomenkielisetkin ovat tottuneet käyttämään ruotsinkielisiä nimiä.
Selitäpä se, miksi umpiruotsinkielinen paikka on nimeltään Oravainen / Oravais ! :)
Koska se on lainattu suomesta, haloo. Se on silti suomenruotsalainen kielimuoto paikannimestä. t.eri. Kerropa miksi Helsinki on Helsinki, alunperin Helsingfors? Pitääkö nyt lopettaa suomalaisen Helsinki-nimen käyttö vierasperäisenä?
Onko täällä yksikään käynyt edes lukiota, ihmettelen joskus.
Kysymyksen idea olikin juuri se, että kyseinen paikka on umpiruotsinkielinen, joten miksi sillä on suomen kielestä otettu nimi.
Ei herran jumala. Koska se ON se nimi alueen suomenruotsalaisten murteessa, pohjalla nimi Oravainen. Siksi kun siellä on esim. aikaisemmin ollut joku paikannimi oravaan liittyen eräkulttuurin jäänteenä? Mistä minä tiedän! Lyö googleen sanat Oravainen toponyymi tai Oravainen nimi alkuperä niin vot, selviää!
Ovat siis kulttuurisesti omineet tuon nimen ja häätäneet suomenkieliset asukkaat pois.
Pitäiskö sun perehtyä ihan historian ja kielitieteen perusasioihin ennen kun provosoit? Suomi saamelaisille koska häädettiin pois;)? Ja eränautinta-alue on eri asia kuin vakituinen asutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Porin seutu oli ennen ruotsinkielistä suurelta osin. Eli ei se Kumo ole mikään teennäinen nimi vaan ihan paikallisten tarpeeseen kehittämä.
Jos olette käyneet joskus Porissa, niin siellä iso osa suomenkielisistä paikannimistä on sellaisia kummallisia ruotsin kielestä väännettyjä. Vielä 1800-luvulla ne olivat ruotsinkielisiä nimiä.
Ei se ole ruotsinkielistä ollut. Siellä on korkeintaan ollut ruotsinkielistä "eliittiä" hääräilemässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni monille suomenkielisille kunnille on todellakin aikoinaan keksimällä keksitty ruotsinkieliset nimet, vaikka kukaan ei niitä oikeasti ole koskaan käyttänyt. Tällaiset nimet olisi syytä poistaa kokonaan käytöstä.
Rannikolla on myös keksimällä keksittyjä suomenkielisiä nimiä, joita kukaan ei oikeasti käytä, vaan suomenkielisetkin ovat tottuneet käyttämään ruotsinkielisiä nimiä.
Tuota tuota. Rannikolla oli ALUNPERIN suomenkieliset paikannimet. Tästä on muistona lukuisia LAX-päätteisiä "ruotsinkielisiä" nimiä. Kaikki nämä ovat olleet alunperin laksi-päätteisiä suomenkielisiä nimiä (laksi = vanha muoto lahti-sanasta). Ruotsalaissiirtolaiset väänsivät suomenkieliset nimet omaan kieliasuun sopivaksi ja siksi niistä tuli lax-päätteisiä.
Mikäli tajuaisit kärpäsen kakan vertaa nimistön muodostumisesta tietäisit sen, että kaikki lähekkäin asuvat kieliryhmät lainaavat toisiltaan sanoja. So? Moni suomenruotsalaisten asuttama seutu on ollut suomenkielisten eränautinta-alue ja näin ollen nimiä lainattu (ei "väännetty") kun kuultu nimi joltain, kuten juuri tämä hauska lax. Samaa tehty toisinpäin. Viereisissä kylissäkin voinut myös olla vaihtelua sen mukaan minkäkielistä asutusta ollut.
Toisekseen sinulla nyt ei ole aavistustakaan ketä ja minkäkielisiä siellä Suomenniemellä joka kolkassa on ns. alunperin ollut. Kantasuome, kantasaame, myös jokin tuntematon kieli josta muistona erinäisiä paikannimiä.
Luepa Ritva-Liisa Pitkäsen väitöskirja jossa selitetty nimistö- ja asutushistoriaa ja sen muodostumista Turunmaan saaristossa ja sivisty. Kiitos!
Mutta se on kuitenkin ihan kiistaton fakta, että ruotsinkieliset tulivat sinne verrattain myöhään, siis siirtolaisina Ruotsin puolelta, eli ruotsin kielellä ei ole varsinaista kehityshistoriaa nykyisen Suomen alueella. Kyseessä on "vieraslajikieli", joten ei sitä ole mitään syytä erityisesti tukea (mm. pakkoruotsin muodossa). Jos ruotsin kieli ei säily elinvoimaisena ilman pakkotoimenpiteitä, niiin sitten joutaa kadota.
Onhan sillä kehityshistoria ainakin 1300-luvulta asti ja monia ainutlaatuisia murteita. Pakkoruotsista voi olla montaa mieltä mutta olisitko samaa mieltä omasta kielestämme jos oltaisiinkin osa Venäjää?
Eihän tuo vertaus toimi, koska suomenkielisiä olisi tällä alueella ollut "aina", vaikka oltaisiinkin päädytty osaksi Venäjää. Siis suomenkieliset eivät varsinaiset tulleet jostain muualta kuten ruotsalaiset tulivat länsirannikolle Ruotsista.
Rannikolla jotenkin ymmärrän ruotsin kieliset paikannimet mutta Savon sydämessä, Iisalmi/Idensalmi, en ymmärrä pakkoroutsitusta.
Suomella on toki yhteistä rajaa Ruotsin ja Norjan kanssa Lapissa mutta että Enontekis/Enontekiö.
Ja Ilomantsi on tietenkin Ilomants. Tietenkin.
Näitä löytyy. Väkisin väännettyä paikannimiä, joista suurta osaa ei edes käytetä.
Vierailija kirjoitti:
Porin seutu oli ennen ruotsinkielistä suurelta osin. Eli ei se Kumo ole mikään teennäinen nimi vaan ihan paikallisten tarpeeseen kehittämä.
Jos olette käyneet joskus Porissa, niin siellä iso osa suomenkielisistä paikannimistä on sellaisia kummallisia ruotsin kielestä väännettyjä. Vielä 1800-luvulla ne olivat ruotsinkielisiä nimiä.
Jos tuo olisi totta, niin aika järeän etnisen puhdistuksen suomenkieliset suomalaiset olisivat onnistuneet tekemään, koska jäljellä on enää 14 ruotsinkielistä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rannikolla jotenkin ymmärrän ruotsin kieliset paikannimet mutta Savon sydämessä, Iisalmi/Idensalmi, en ymmärrä pakkoroutsitusta.
Suomella on toki yhteistä rajaa Ruotsin ja Norjan kanssa Lapissa mutta että Enontekis/Enontekiö.
Ja Ilomantsi on tietenkin Ilomants. Tietenkin.
Näitä löytyy. Väkisin väännettyä paikannimiä, joista suurta osaa ei edes käytetä.
Esim. Mikkelissä asui ennen niin paljon ruotsinkielisiä, että siellä oli oma ruotsinkielinen sanomalehti ja paljon ruotsinkielisiä yhdistyksiä. Kadunnimetkin olivat myös ruotsiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porin seutu oli ennen ruotsinkielistä suurelta osin. Eli ei se Kumo ole mikään teennäinen nimi vaan ihan paikallisten tarpeeseen kehittämä.
Jos olette käyneet joskus Porissa, niin siellä iso osa suomenkielisistä paikannimistä on sellaisia kummallisia ruotsin kielestä väännettyjä. Vielä 1800-luvulla ne olivat ruotsinkielisiä nimiä.
Jos tuo olisi totta, niin aika järeän etnisen puhdistuksen suomenkieliset suomalaiset olisivat onnistuneet tekemään, koska jäljellä on enää 14 ruotsinkielistä!
Koko Porin seudullako 14 ruotsinkielistä? En usko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä ketjusta taas nähdään, että faktoilla ei ole persuille mitään merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porin seutu oli ennen ruotsinkielistä suurelta osin. Eli ei se Kumo ole mikään teennäinen nimi vaan ihan paikallisten tarpeeseen kehittämä.
Jos olette käyneet joskus Porissa, niin siellä iso osa suomenkielisistä paikannimistä on sellaisia kummallisia ruotsin kielestä väännettyjä. Vielä 1800-luvulla ne olivat ruotsinkielisiä nimiä.
Jos tuo olisi totta, niin aika järeän etnisen puhdistuksen suomenkieliset suomalaiset olisivat onnistuneet tekemään, koska jäljellä on enää 14 ruotsinkielistä!
Koko Porin seudullako 14 ruotsinkielistä? En usko.
Porissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porin seutu oli ennen ruotsinkielistä suurelta osin. Eli ei se Kumo ole mikään teennäinen nimi vaan ihan paikallisten tarpeeseen kehittämä.
Jos olette käyneet joskus Porissa, niin siellä iso osa suomenkielisistä paikannimistä on sellaisia kummallisia ruotsin kielestä väännettyjä. Vielä 1800-luvulla ne olivat ruotsinkielisiä nimiä.
Jos tuo olisi totta, niin aika järeän etnisen puhdistuksen suomenkieliset suomalaiset olisivat onnistuneet tekemään, koska jäljellä on enää 14 ruotsinkielistä!
Koko Porin seudullako 14 ruotsinkielistä? En usko.
Kokemäellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porin seutu oli ennen ruotsinkielistä suurelta osin. Eli ei se Kumo ole mikään teennäinen nimi vaan ihan paikallisten tarpeeseen kehittämä.
Jos olette käyneet joskus Porissa, niin siellä iso osa suomenkielisistä paikannimistä on sellaisia kummallisia ruotsin kielestä väännettyjä. Vielä 1800-luvulla ne olivat ruotsinkielisiä nimiä.
Jos tuo olisi totta, niin aika järeän etnisen puhdistuksen suomenkieliset suomalaiset olisivat onnistuneet tekemään, koska jäljellä on enää 14 ruotsinkielistä!
Jo pelkästään Porissa on nelisensataa ruotsinkielistä, ja siihen kaksikieliset päälle. Porissa on ruotsalainen koulu ja varsin vireä kulttuuriyhdistys, joka tuottaa seudulle ruotsinkielistä ohjelmaa. Harvoin silti Porissa ruotsia kuulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rannikolla jotenkin ymmärrän ruotsin kieliset paikannimet mutta Savon sydämessä, Iisalmi/Idensalmi, en ymmärrä pakkoroutsitusta.
Suomella on toki yhteistä rajaa Ruotsin ja Norjan kanssa Lapissa mutta että Enontekis/Enontekiö.
Ja Ilomantsi on tietenkin Ilomants. Tietenkin.
Näitä löytyy. Väkisin väännettyä paikannimiä, joista suurta osaa ei edes käytetä.
Esim. Mikkelissä asui ennen niin paljon ruotsinkielisiä, että siellä oli oma ruotsinkielinen sanomalehti ja paljon ruotsinkielisiä yhdistyksiä. Kadunnimetkin olivat myös ruotsiksi.
Niin, ruotsalaista eliittiä, joka oli ängennyt sinne. Ei siellä mitään alkuperäisiä ruotsinkielisiä ole ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porin seutu oli ennen ruotsinkielistä suurelta osin. Eli ei se Kumo ole mikään teennäinen nimi vaan ihan paikallisten tarpeeseen kehittämä.
Jos olette käyneet joskus Porissa, niin siellä iso osa suomenkielisistä paikannimistä on sellaisia kummallisia ruotsin kielestä väännettyjä. Vielä 1800-luvulla ne olivat ruotsinkielisiä nimiä.
Jos tuo olisi totta, niin aika järeän etnisen puhdistuksen suomenkieliset suomalaiset olisivat onnistuneet tekemään, koska jäljellä on enää 14 ruotsinkielistä!
Jo pelkästään Porissa on nelisensataa ruotsinkielistä, ja siihen kaksikieliset päälle. Porissa on ruotsalainen koulu ja varsin vireä kulttuuriyhdistys, joka tuottaa seudulle ruotsinkielistä ohjelmaa. Harvoin silti Porissa ruotsia kuulee.
Ruotsinkielisiä huimat 0,5 %! Wuhuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rannikolla jotenkin ymmärrän ruotsin kieliset paikannimet mutta Savon sydämessä, Iisalmi/Idensalmi, en ymmärrä pakkoroutsitusta.
Suomella on toki yhteistä rajaa Ruotsin ja Norjan kanssa Lapissa mutta että Enontekis/Enontekiö.
Ja Ilomantsi on tietenkin Ilomants. Tietenkin.
Näitä löytyy. Väkisin väännettyä paikannimiä, joista suurta osaa ei edes käytetä.
Esim. Mikkelissä asui ennen niin paljon ruotsinkielisiä, että siellä oli oma ruotsinkielinen sanomalehti ja paljon ruotsinkielisiä yhdistyksiä. Kadunnimetkin olivat myös ruotsiksi.
Niin, ruotsalaista eliittiä, joka oli ängennyt sinne. Ei siellä mitään alkuperäisiä ruotsinkielisiä ole ollut.
Suomenkieliset änkesivät aikanaan saamelaisten maalle. Mutta se ei jostain syystä ole teille persuille ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä typerimmät nimet on Pomarkku, Noormarkku ja Kenkävero
Pomarkun ruotsinkielinen nimi on Påmark ja Noormarkun Norrmark. Mark/markku tarkoittaa erämaa-aluetta, ja Norrmark on ollut Porissa asuvien pohjoista eräaluetta. Vastaavasti siellä on Söörmarkku eli Södermark. Påmarkku puolestaan on ilmeisesti tarkoittanut päällä olevaa maa-aluetta, siis siellä Noormarkusta vielä etäämmäs Porista katsottuna. Jossain Porin ja Ulvilan rajamailla on vielä Kaasmarkku, jonka nimi ruotsinkielisestä nimestä Karlsmark. Se on tullut kylän ensimmäisten asukkaiden nimestä.
Minusta noissa nimissä ei ole mitään typerää. Ne ovat hyvin selkeästi selitettävissä ja ymmärrettävissä. Puhekielessä on yhä edelleen sana "markki", joka tarkoittaa omaa piha-aluetta.
Kenkävero on minulle ihan vieras nimi, se ei taida olla Porissa päin?
Turussa on Pallivaha, joka sekin varmaan on joistakuista hyvin outo. Palli on pallo-sanan toinen muoto ja vaha tarkoittaa lounaismurteissa suurta kiveä. Pallivaha on suuri pallon muotoinen siirtolohkare, joka on antanut nimen koko asuma-alueelle. Mutta se taas ei liity tähän keskusteluun ruotsin kielestä ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porin seutu oli ennen ruotsinkielistä suurelta osin. Eli ei se Kumo ole mikään teennäinen nimi vaan ihan paikallisten tarpeeseen kehittämä.
Jos olette käyneet joskus Porissa, niin siellä iso osa suomenkielisistä paikannimistä on sellaisia kummallisia ruotsin kielestä väännettyjä. Vielä 1800-luvulla ne olivat ruotsinkielisiä nimiä.
Jos tuo olisi totta, niin aika järeän etnisen puhdistuksen suomenkieliset suomalaiset olisivat onnistuneet tekemään, koska jäljellä on enää 14 ruotsinkielistä!
Jo pelkästään Porissa on nelisensataa ruotsinkielistä, ja siihen kaksikieliset päälle. Porissa on ruotsalainen koulu ja varsin vireä kulttuuriyhdistys, joka tuottaa seudulle ruotsinkielistä ohjelmaa. Harvoin silti Porissa ruotsia kuulee.
Suuri osa Porin ruotsinkielisen koulun oppilaista on suomenkielisistä perheistä. Se näkyy mm. yo-kirjoitusten tuloksissa. Ruotsinkielinen lukio on aina peränpitäjä, koska suomenkieliset joutuvat opiskelemaan ja kirjoittamaan itselleen vieraalla kielellä.
Kokemäen nimen ruotsinkielisyydestä sen verran, että Kokemäki on ruotsalaisen valloittajakansan perustama. Länsi-Suomi on maankohoama-aluetta, joten ruotsalaiset joutuivat myöhemmin perustamaan Porin satamakaupungikseen, kun eivät enää päässeet purjehtimaan jokea pitkin Ulvilaan ja Kokemäelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rannikolla jotenkin ymmärrän ruotsin kieliset paikannimet mutta Savon sydämessä, Iisalmi/Idensalmi, en ymmärrä pakkoroutsitusta.
Suomella on toki yhteistä rajaa Ruotsin ja Norjan kanssa Lapissa mutta että Enontekis/Enontekiö.
Ja Ilomantsi on tietenkin Ilomants. Tietenkin.
Näitä löytyy. Väkisin väännettyä paikannimiä, joista suurta osaa ei edes käytetä.
Esim. Mikkelissä asui ennen niin paljon ruotsinkielisiä, että siellä oli oma ruotsinkielinen sanomalehti ja paljon ruotsinkielisiä yhdistyksiä. Kadunnimetkin olivat myös ruotsiksi.
Niin, ruotsalaista eliittiä, joka oli ängennyt sinne. Ei siellä mitään alkuperäisiä ruotsinkielisiä ole ollut.
Suomenkieliset änkesivät aikanaan saamelaisten maalle. Mutta se ei jostain syystä ole teille persuille ongelma.
Tämä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rannikolla jotenkin ymmärrän ruotsin kieliset paikannimet mutta Savon sydämessä, Iisalmi/Idensalmi, en ymmärrä pakkoroutsitusta.
Suomella on toki yhteistä rajaa Ruotsin ja Norjan kanssa Lapissa mutta että Enontekis/Enontekiö.
Ja Ilomantsi on tietenkin Ilomants. Tietenkin.
Näitä löytyy. Väkisin väännettyä paikannimiä, joista suurta osaa ei edes käytetä.
Esim. Mikkelissä asui ennen niin paljon ruotsinkielisiä, että siellä oli oma ruotsinkielinen sanomalehti ja paljon ruotsinkielisiä yhdistyksiä. Kadunnimetkin olivat myös ruotsiksi.
Niin, ruotsalaista eliittiä, joka oli ängennyt sinne. Ei siellä mitään alkuperäisiä ruotsinkielisiä ole ollut.
Suomenkieliset änkesivät aikanaan saamelaisten maalle. Mutta se ei jostain syystä ole teille persuille ongelma.
Kati, eikö kello ole jo sen verran että lääkkeet pitää ottaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni monille suomenkielisille kunnille on todellakin aikoinaan keksimällä keksitty ruotsinkieliset nimet, vaikka kukaan ei niitä oikeasti ole koskaan käyttänyt. Tällaiset nimet olisi syytä poistaa kokonaan käytöstä.
Rannikolla on myös keksimällä keksittyjä suomenkielisiä nimiä, joita kukaan ei oikeasti käytä, vaan suomenkielisetkin ovat tottuneet käyttämään ruotsinkielisiä nimiä.
Tuota tuota. Rannikolla oli ALUNPERIN suomenkieliset paikannimet. Tästä on muistona lukuisia LAX-päätteisiä "ruotsinkielisiä" nimiä. Kaikki nämä ovat olleet alunperin laksi-päätteisiä suomenkielisiä nimiä (laksi = vanha muoto lahti-sanasta). Ruotsalaissiirtolaiset väänsivät suomenkieliset nimet omaan kieliasuun sopivaksi ja siksi niistä tuli lax-päätteisiä.
Mikäli tajuaisit kärpäsen kakan vertaa nimistön muodostumisesta tietäisit sen, että kaikki lähekkäin asuvat kieliryhmät lainaavat toisiltaan sanoja. So? Moni suomenruotsalaisten asuttama seutu on ollut suomenkielisten eränautinta-alue ja näin ollen nimiä lainattu (ei "väännetty") kun kuultu nimi joltain, kuten juuri tämä hauska lax. Samaa tehty toisinpäin. Viereisissä kylissäkin voinut myös olla vaihtelua sen mukaan minkäkielistä asutusta ollut.
Toisekseen sinulla nyt ei ole aavistustakaan ketä ja minkäkielisiä siellä Suomenniemellä joka kolkassa on ns. alunperin ollut. Kantasuome, kantasaame, myös jokin tuntematon kieli josta muistona erinäisiä paikannimiä.
Luepa Ritva-Liisa Pitkäsen väitöskirja jossa selitetty nimistö- ja asutushistoriaa ja sen muodostumista Turunmaan saaristossa ja sivisty. Kiitos!
Mutta se on kuitenkin ihan kiistaton fakta, että ruotsinkieliset tulivat sinne verrattain myöhään, siis siirtolaisina Ruotsin puolelta, eli ruotsin kielellä ei ole varsinaista kehityshistoriaa nykyisen Suomen alueella. Kyseessä on "vieraslajikieli", joten ei sitä ole mitään syytä erityisesti tukea (mm. pakkoruotsin muodossa). Jos ruotsin kieli ei säily elinvoimaisena ilman pakkotoimenpiteitä, niiin sitten joutaa kadota.
Onhan sillä kehityshistoria ainakin 1300-luvulta asti ja monia ainutlaatuisia murteita. Pakkoruotsista voi olla montaa mieltä mutta olisitko samaa mieltä omasta kielestämme jos oltaisiinkin osa Venäjää?
Eihän tuo vertaus toimi, koska suomenkielisiä olisi tällä alueella ollut "aina", vaikka oltaisiinkin päädytty osaksi Venäjää. Siis suomenkieliset eivät varsinaiset tulleet jostain muualta kuten ruotsalaiset tulivat länsirannikolle Ruotsista.
Kantasuomenkieliset tulivat tänne Virosta ja Inkeristä muutamassa eri sykäyksessä, ja samoihin aikoihin he levittäytyivät myös nykyisen Ruotsin puolelle. Myös nykyisestä Ruotsista tuli niihin aikoihin Suomen rannikolle kantaruotsia puhuvia ihmisiä ja perustivat kalastajakyliä. Kaikki asuivat sikin sokin sulassa sovussa omissa kylissään ja jonkin verran myös naivat ristiin. Ongelmia syntyi vasta, kun Ruotsissa nousi vallalle aggressiivinen viikinkikulttuuri.
Porin seutu oli ennen ruotsinkielistä suurelta osin. Eli ei se Kumo ole mikään teennäinen nimi vaan ihan paikallisten tarpeeseen kehittämä.
Jos olette käyneet joskus Porissa, niin siellä iso osa suomenkielisistä paikannimistä on sellaisia kummallisia ruotsin kielestä väännettyjä. Vielä 1800-luvulla ne olivat ruotsinkielisiä nimiä.