Lue keskustelun säännöt.
VR saisi jo lopettaa noiden typerien pakkoruotsitettujen paikannimien käyttämisen. Havahduin torkuilta hereille ja junan näytöllä lukee "KUMO" !
08.08.2020 |
Olin ihan paniikissa, että kuinka kauan olen oikein nukkunut ja mihin hevonkuuseen olen päätynyt, kun en ole ikinä kuullutkaan tuollaisesta paikasta!
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni monille suomenkielisille kunnille on todellakin aikoinaan keksimällä keksitty ruotsinkieliset nimet, vaikka kukaan ei niitä oikeasti ole koskaan käyttänyt. Tällaiset nimet olisi syytä poistaa kokonaan käytöstä.
Rannikolla on myös keksimällä keksittyjä suomenkielisiä nimiä, joita kukaan ei oikeasti käytä, vaan suomenkielisetkin ovat tottuneet käyttämään ruotsinkielisiä nimiä.
Tuota tuota. Rannikolla oli ALUNPERIN suomenkieliset paikannimet. Tästä on muistona lukuisia LAX-päätteisiä "ruotsinkielisiä" nimiä. Kaikki nämä ovat olleet alunperin laksi-päätteisiä suomenkielisiä nimiä (laksi = vanha muoto lahti-sanasta). Ruotsalaissiirtolaiset väänsivät suomenkieliset nimet omaan kieliasuun sopivaksi ja siksi niistä tuli lax-päätteisiä.
Mikäli tajuaisit kärpäsen kakan vertaa nimistön muodostumisesta tietäisit sen, että kaikki lähekkäin asuvat kieliryhmät lainaavat toisiltaan sanoja. So? Moni suomenruotsalaisten asuttama seutu on ollut suomenkielisten eränautinta-alue ja näin ollen nimiä lainattu (ei "väännetty") kun kuultu nimi joltain, kuten juuri tämä hauska lax. Samaa tehty toisinpäin. Viereisissä kylissäkin voinut myös olla vaihtelua sen mukaan minkäkielistä asutusta ollut.
Toisekseen sinulla nyt ei ole aavistustakaan ketä ja minkäkielisiä siellä Suomenniemellä joka kolkassa on ns. alunperin ollut. Kantasuome, kantasaame, myös jokin tuntematon kieli josta muistona erinäisiä paikannimiä.
Luepa Ritva-Liisa Pitkäsen väitöskirja jossa selitetty nimistö- ja asutushistoriaa ja sen muodostumista Turunmaan saaristossa ja sivisty. Kiitos!
Mutta se on kuitenkin ihan kiistaton fakta, että ruotsinkieliset tulivat sinne verrattain myöhään, siis siirtolaisina Ruotsin puolelta, eli ruotsin kielellä ei ole varsinaista kehityshistoriaa nykyisen Suomen alueella. Kyseessä on "vieraslajikieli", joten ei sitä ole mitään syytä erityisesti tukea (mm. pakkoruotsin muodossa). Jos ruotsin kieli ei säily elinvoimaisena ilman pakkotoimenpiteitä, niiin sitten joutaa kadota.
Onhan sillä kehityshistoria ainakin 1300-luvulta asti ja monia ainutlaatuisia murteita. Pakkoruotsista voi olla montaa mieltä mutta olisitko samaa mieltä omasta kielestämme jos oltaisiinkin osa Venäjää?
Eihän tuo vertaus toimi, koska suomenkielisiä olisi tällä alueella ollut "aina", vaikka oltaisiinkin päädytty osaksi Venäjää. Siis suomenkieliset eivät varsinaiset tulleet jostain muualta kuten ruotsalaiset tulivat länsirannikolle Ruotsista.
Kantasuomenkieliset tulivat tänne Virosta ja Inkeristä muutamassa eri sykäyksessä, ja samoihin aikoihin he levittäytyivät myös nykyisen Ruotsin puolelle. Myös nykyisestä Ruotsista tuli niihin aikoihin Suomen rannikolle kantaruotsia puhuvia ihmisiä ja perustivat kalastajakyliä. Kaikki asuivat sikin sokin sulassa sovussa omissa kylissään ja jonkin verran myös naivat ristiin. Ongelmia syntyi vasta, kun Ruotsissa nousi vallalle aggressiivinen viikinkikulttuuri.
Ja myöhemmin ruotsalaiset rupesivat kehittelemään rotuteorioita ylemmistä ruotsalaisista ja alemmista suomalaisista. Moni nykyajan kitka suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä juontaa juurensa tästä. RKP:kin perustettiin aikoinaan näiden rotuteorioiden pohjalta puolustamaan sen paremman rodun etuoikeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni monille suomenkielisille kunnille on todellakin aikoinaan keksimällä keksitty ruotsinkieliset nimet, vaikka kukaan ei niitä oikeasti ole koskaan käyttänyt. Tällaiset nimet olisi syytä poistaa kokonaan käytöstä.
Rannikolla on myös keksimällä keksittyjä suomenkielisiä nimiä, joita kukaan ei oikeasti käytä, vaan suomenkielisetkin ovat tottuneet käyttämään ruotsinkielisiä nimiä.
Tuota tuota. Rannikolla oli ALUNPERIN suomenkieliset paikannimet. Tästä on muistona lukuisia LAX-päätteisiä "ruotsinkielisiä" nimiä. Kaikki nämä ovat olleet alunperin laksi-päätteisiä suomenkielisiä nimiä (laksi = vanha muoto lahti-sanasta). Ruotsalaissiirtolaiset väänsivät suomenkieliset nimet omaan kieliasuun sopivaksi ja siksi niistä tuli lax-päätteisiä.
Mikäli tajuaisit kärpäsen kakan vertaa nimistön muodostumisesta tietäisit sen, että kaikki lähekkäin asuvat kieliryhmät lainaavat toisiltaan sanoja. So? Moni suomenruotsalaisten asuttama seutu on ollut suomenkielisten eränautinta-alue ja näin ollen nimiä lainattu (ei "väännetty") kun kuultu nimi joltain, kuten juuri tämä hauska lax. Samaa tehty toisinpäin. Viereisissä kylissäkin voinut myös olla vaihtelua sen mukaan minkäkielistä asutusta ollut.
Toisekseen sinulla nyt ei ole aavistustakaan ketä ja minkäkielisiä siellä Suomenniemellä joka kolkassa on ns. alunperin ollut. Kantasuome, kantasaame, myös jokin tuntematon kieli josta muistona erinäisiä paikannimiä.
Luepa Ritva-Liisa Pitkäsen väitöskirja jossa selitetty nimistö- ja asutushistoriaa ja sen muodostumista Turunmaan saaristossa ja sivisty. Kiitos!
Mutta se on kuitenkin ihan kiistaton fakta, että ruotsinkieliset tulivat sinne verrattain myöhään, siis siirtolaisina Ruotsin puolelta, eli ruotsin kielellä ei ole varsinaista kehityshistoriaa nykyisen Suomen alueella. Kyseessä on "vieraslajikieli", joten ei sitä ole mitään syytä erityisesti tukea (mm. pakkoruotsin muodossa). Jos ruotsin kieli ei säily elinvoimaisena ilman pakkotoimenpiteitä, niiin sitten joutaa kadota.
Onhan sillä kehityshistoria ainakin 1300-luvulta asti ja monia ainutlaatuisia murteita. Pakkoruotsista voi olla montaa mieltä mutta olisitko samaa mieltä omasta kielestämme jos oltaisiinkin osa Venäjää?
Eihän tuo vertaus toimi, koska suomenkielisiä olisi tällä alueella ollut "aina", vaikka oltaisiinkin päädytty osaksi Venäjää. Siis suomenkieliset eivät varsinaiset tulleet jostain muualta kuten ruotsalaiset tulivat länsirannikolle Ruotsista.
No kun ei ole ollut! On monia paikkoja joissa ei ole ollut vakituista suomenkielistä asutusta, ihmisiä on kautta historian tullut tänne vaikka mistä ja sekoituksena muodostaneet nykyisen väestömme, olemme häätäneet saamelaiset pohjoiseen (eli nyt muutetaan nimet saamelaiseen muotoon?) ja suomen kielikin on eriytynyt suo.eksi varsin myöhään. Jne jne jne. Hohhoijaa.
Niin ja on ihan normaalia että valtioissa asuu naapurimaiden kieltä puhuvia vähemmistöjä. Jostain syystä vain Suomessa tästä on tehtä jokin kummallinen palvonnan kohde ja kaikki mm. pakotetaan opiskelemaan kyseistä kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni monille suomenkielisille kunnille on todellakin aikoinaan keksimällä keksitty ruotsinkieliset nimet, vaikka kukaan ei niitä oikeasti ole koskaan käyttänyt. Tällaiset nimet olisi syytä poistaa kokonaan käytöstä.
Rannikolla on myös keksimällä keksittyjä suomenkielisiä nimiä, joita kukaan ei oikeasti käytä, vaan suomenkielisetkin ovat tottuneet käyttämään ruotsinkielisiä nimiä.
Tuota tuota. Rannikolla oli ALUNPERIN suomenkieliset paikannimet. Tästä on muistona lukuisia LAX-päätteisiä "ruotsinkielisiä" nimiä. Kaikki nämä ovat olleet alunperin laksi-päätteisiä suomenkielisiä nimiä (laksi = vanha muoto lahti-sanasta). Ruotsalaissiirtolaiset väänsivät suomenkieliset nimet omaan kieliasuun sopivaksi ja siksi niistä tuli lax-päätteisiä.
Mikäli tajuaisit kärpäsen kakan vertaa nimistön muodostumisesta tietäisit sen, että kaikki lähekkäin asuvat kieliryhmät lainaavat toisiltaan sanoja. So? Moni suomenruotsalaisten asuttama seutu on ollut suomenkielisten eränautinta-alue ja näin ollen nimiä lainattu (ei "väännetty") kun kuultu nimi joltain, kuten juuri tämä hauska lax. Samaa tehty toisinpäin. Viereisissä kylissäkin voinut myös olla vaihtelua sen mukaan minkäkielistä asutusta ollut.
Toisekseen sinulla nyt ei ole aavistustakaan ketä ja minkäkielisiä siellä Suomenniemellä joka kolkassa on ns. alunperin ollut. Kantasuome, kantasaame, myös jokin tuntematon kieli josta muistona erinäisiä paikannimiä.
Luepa Ritva-Liisa Pitkäsen väitöskirja jossa selitetty nimistö- ja asutushistoriaa ja sen muodostumista Turunmaan saaristossa ja sivisty. Kiitos!
Mutta se on kuitenkin ihan kiistaton fakta, että ruotsinkieliset tulivat sinne verrattain myöhään, siis siirtolaisina Ruotsin puolelta, eli ruotsin kielellä ei ole varsinaista kehityshistoriaa nykyisen Suomen alueella. Kyseessä on "vieraslajikieli", joten ei sitä ole mitään syytä erityisesti tukea (mm. pakkoruotsin muodossa). Jos ruotsin kieli ei säily elinvoimaisena ilman pakkotoimenpiteitä, niiin sitten joutaa kadota.
Onhan sillä kehityshistoria ainakin 1300-luvulta asti ja monia ainutlaatuisia murteita. Pakkoruotsista voi olla montaa mieltä mutta olisitko samaa mieltä omasta kielestämme jos oltaisiinkin osa Venäjää?
Eihän tuo vertaus toimi, koska suomenkielisiä olisi tällä alueella ollut "aina", vaikka oltaisiinkin päädytty osaksi Venäjää. Siis suomenkieliset eivät varsinaiset tulleet jostain muualta kuten ruotsalaiset tulivat länsirannikolle Ruotsista.
Kantasuomenkieliset tulivat tänne Virosta ja Inkeristä muutamassa eri sykäyksessä, ja samoihin aikoihin he levittäytyivät myös nykyisen Ruotsin puolelle. Myös nykyisestä Ruotsista tuli niihin aikoihin Suomen rannikolle kantaruotsia puhuvia ihmisiä ja perustivat kalastajakyliä. Kaikki asuivat sikin sokin sulassa sovussa omissa kylissään ja jonkin verran myös naivat ristiin. Ongelmia syntyi vasta, kun Ruotsissa nousi vallalle aggressiivinen viikinkikulttuuri.
Ja olihan täällä liikkunut ja asunut jengiä ennen kantasuomea puhuneitakin.
Paimion ruotsinkielinen nimi on Pemar. Ruotsinkielisiä siellä ei kylläkään asu kuin hyppysellinen. En ole koskaan kuullut kenenkään puhuvan ruotsia, kun olen Paimiossa käynyt. Tämä Pemar-nimi kyllä elää alueen nimistössä niin, että Paimiota ja sen naapurikuntia nimitetään yhdessä Peimariksi, ja esimerkiksi kerrostaloja on nimetty Peimarin Paimeneksi ja Peimarin Piiaksi, siellä on Peimari United -jalkapalloseura, Peimarin koulutuskuntayhtymä, vaalipiiri on Peimarin piiri jne. Nimestä väännettiin myös ravintolan nimi, mahtoikohan olla Poimari tai joku sellainen. Ehkä ei ole enää olemassa?
Mutta pointtina siis, että kyllä niitä ruotsinkielisiäkin nimiä voidaan yhä käyttää, vaikka ei olekaan enää ruotsinkielisiä asukkaita.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä typerimmät nimet on Pomarkku, Noormarkku ja Kenkävero[/quote
]Ja vielä Söörmarkku. Nimetty kenties Markku-Herran nimeen. Sir Markku
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni monille suomenkielisille kunnille on todellakin aikoinaan keksimällä keksitty ruotsinkieliset nimet, vaikka kukaan ei niitä oikeasti ole koskaan käyttänyt. Tällaiset nimet olisi syytä poistaa kokonaan käytöstä.
Rannikolla on myös keksimällä keksittyjä suomenkielisiä nimiä, joita kukaan ei oikeasti käytä, vaan suomenkielisetkin ovat tottuneet käyttämään ruotsinkielisiä nimiä.
Selitäpä se, miksi umpiruotsinkielinen paikka on nimeltään Oravainen / Oravais ! :)
Koska se on lainattu suomesta, haloo. Se on silti suomenruotsalainen kielimuoto paikannimestä. t.eri. Kerropa miksi Helsinki on Helsinki, alunperin Helsingfors? Pitääkö nyt lopettaa suomalaisen Helsinki-nimen käyttö vierasperäisenä?
Onko täällä yksikään käynyt edes lukiota, ihmettelen joskus.
Minä olen käynyt lukion ja kaksi maisterintutkintoa sen päälle, mutta en ole koskaan käynyt Kokemäellä tai Oravaisissa, enkä olisi tiennyt kummankaan ruotsinkielistä nimeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni monille suomenkielisille kunnille on todellakin aikoinaan keksimällä keksitty ruotsinkieliset nimet, vaikka kukaan ei niitä oikeasti ole koskaan käyttänyt. Tällaiset nimet olisi syytä poistaa kokonaan käytöstä.
Rannikolla on myös keksimällä keksittyjä suomenkielisiä nimiä, joita kukaan ei oikeasti käytä, vaan suomenkielisetkin ovat tottuneet käyttämään ruotsinkielisiä nimiä.
Tuota tuota. Rannikolla oli ALUNPERIN suomenkieliset paikannimet. Tästä on muistona lukuisia LAX-päätteisiä "ruotsinkielisiä" nimiä. Kaikki nämä ovat olleet alunperin laksi-päätteisiä suomenkielisiä nimiä (laksi = vanha muoto lahti-sanasta). Ruotsalaissiirtolaiset väänsivät suomenkieliset nimet omaan kieliasuun sopivaksi ja siksi niistä tuli lax-päätteisiä.
Mikäli tajuaisit kärpäsen kakan vertaa nimistön muodostumisesta tietäisit sen, että kaikki lähekkäin asuvat kieliryhmät lainaavat toisiltaan sanoja. So? Moni suomenruotsalaisten asuttama seutu on ollut suomenkielisten eränautinta-alue ja näin ollen nimiä lainattu (ei "väännetty") kun kuultu nimi joltain, kuten juuri tämä hauska lax. Samaa tehty toisinpäin. Viereisissä kylissäkin voinut myös olla vaihtelua sen mukaan minkäkielistä asutusta ollut.
Toisekseen sinulla nyt ei ole aavistustakaan ketä ja minkäkielisiä siellä Suomenniemellä joka kolkassa on ns. alunperin ollut. Kantasuome, kantasaame, myös jokin tuntematon kieli josta muistona erinäisiä paikannimiä.
Luepa Ritva-Liisa Pitkäsen väitöskirja jossa selitetty nimistö- ja asutushistoriaa ja sen muodostumista Turunmaan saaristossa ja sivisty. Kiitos!
Mutta se on kuitenkin ihan kiistaton fakta, että ruotsinkieliset tulivat sinne verrattain myöhään, siis siirtolaisina Ruotsin puolelta, eli ruotsin kielellä ei ole varsinaista kehityshistoriaa nykyisen Suomen alueella. Kyseessä on "vieraslajikieli", joten ei sitä ole mitään syytä erityisesti tukea (mm. pakkoruotsin muodossa). Jos ruotsin kieli ei säily elinvoimaisena ilman pakkotoimenpiteitä, niiin sitten joutaa kadota.
Onhan sillä kehityshistoria ainakin 1300-luvulta asti ja monia ainutlaatuisia murteita. Pakkoruotsista voi olla montaa mieltä mutta olisitko samaa mieltä omasta kielestämme jos oltaisiinkin osa Venäjää?
Eihän tuo vertaus toimi, koska suomenkielisiä olisi tällä alueella ollut "aina", vaikka oltaisiinkin päädytty osaksi Venäjää. Siis suomenkieliset eivät varsinaiset tulleet jostain muualta kuten ruotsalaiset tulivat länsirannikolle Ruotsista.
Kantasuomenkieliset tulivat tänne Virosta ja Inkeristä muutamassa eri sykäyksessä, ja samoihin aikoihin he levittäytyivät myös nykyisen Ruotsin puolelle. Myös nykyisestä Ruotsista tuli niihin aikoihin Suomen rannikolle kantaruotsia puhuvia ihmisiä ja perustivat kalastajakyliä. Kaikki asuivat sikin sokin sulassa sovussa omissa kylissään ja jonkin verran myös naivat ristiin. Ongelmia syntyi vasta, kun Ruotsissa nousi vallalle aggressiivinen viikinkikulttuuri.
Ja olihan täällä liikkunut ja asunut jengiä ennen kantasuomea puhuneitakin.
Kyllä toki. Etelä-Suomessa on paikannimiä, jotka ovat alkujaan vepsänkielisiä, ja Satakunnassa taas saamenkielisiä. Saamelaiset eivät tainneet koskaan ihan etelärannikolle asti levittäytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti olisi ruotsinkielisenkin helppo sanoa esim. Oulu sen sijaan että sanoo Uleåborg.
Yhtäkkiä tajusin viestisi luettuani että yksi suomenruotsalainen tuttuni sanoo aina ruotsia puhuessaankin Oulu, Turku, Helsinki jne. En ole koskaan kuullut hänen käyttävän edes ruotsia puhuessaan noita ruotsinkielisiä nimiä. Outoa etten ole ennen ajatellut edes asiaa.
Jaa, kyllä minun ruotsinkielinen mieheni ja tuttumme käyttävät ruotsinkielisiä nimiä. Niin, sinulla oli vain yksi tuttu, ei voi yleistää.
Minun puolesta voisi poistaa käytöstä kunnan nimet toisella kielellä niiden kuntien osalta, jotka ovat yksikielisiä. Yksikielisissä kunnissa yleensä tienviitatkin ovat vain yhdellä kielellä, joten monelta jää joka tapauksessa tietämättä, että kunnalla on nimi toisellakin kielellä.
Esimerkiksi jos ajan rannikkoa pitkin Ouluun, missään tienviitassa ei lue Uleåborg, vaan Oulu lukee vain yhdellä kielellä. Näin ollen täysin ymmärrettävää aiemman kommentoijan kertomus, että suomenruotsalainen kaveri kutsuu ruotsia puhuessaan Oulua nimellä Oulu eikä Uleåborg, jota sanaa siis ei Oulun seudulla lue missään tienviitassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu kadunnimien kanssa, ei taida monikaan käyttää sitä väkisin ruotsiksi väännettyä osoitetta.
Tätä mä en kans käsitä. Ja vielä jos on joku Mannerheimin tie ja sitten Mannerheim vägen, niin eikö luulis ymmärtävän Suomessa asuva ruotsinkielinen ihan ilman että tarttee molempien lukea.
Kun en ole paljon matkustellut, niin miten on niissä maissa, joissa on useampi virallinen kieli, esim. Sveitsi, onko niissäkin kaikilla neljällä kielellä tienviitat ja muut? Vai miten se määritellään millä kielellä ne on? Johan siinä olis melkoiset plakaatit jos kaikkia käytettäisi. Sivistäkää yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laihia > Laihis
P.s. Mikä se KUMO on suomeksi?https://fi.wikipedia.org/wiki/Kokem%C3%A4ki
Kokemäki (ruots. Kumo)
Äidinkieli
– suomenkielisiä 97,2 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
Onhan tuo ruotsinkielisten määrä niin huomattava, että ruotsinkielinen käännös nimestä on ehdottomasta tarpeen.
Ai siis kumo on Kokemäki, en oo ikinä kuullutkaan. Lisäksi monet kerrat matkustanut junalla Porista Tampereelle ja mun mielestä ne ei kyllä kuuluta ruotsiksi mitään ”nästa Kumo” ihan Kokemäki kyllä sanoo 🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni monille suomenkielisille kunnille on todellakin aikoinaan keksimällä keksitty ruotsinkieliset nimet, vaikka kukaan ei niitä oikeasti ole koskaan käyttänyt. Tällaiset nimet olisi syytä poistaa kokonaan käytöstä.
Rannikolla on myös keksimällä keksittyjä suomenkielisiä nimiä, joita kukaan ei oikeasti käytä, vaan suomenkielisetkin ovat tottuneet käyttämään ruotsinkielisiä nimiä.
Selitäpä se, miksi umpiruotsinkielinen paikka on nimeltään Oravainen / Oravais ! :)
Koska se on lainattu suomesta, haloo. Se on silti suomenruotsalainen kielimuoto paikannimestä. t.eri. Kerropa miksi Helsinki on Helsinki, alunperin Helsingfors? Pitääkö nyt lopettaa suomalaisen Helsinki-nimen käyttö vierasperäisenä?
Onko täällä yksikään käynyt edes lukiota, ihmettelen joskus.
Minä olen käynyt lukion ja kaksi maisterintutkintoa sen päälle, mutta en ole koskaan käynyt Kokemäellä tai Oravaisissa, enkä olisi tiennyt kummankaan ruotsinkielistä nimeä.
Kun minä lähden tapaamaan ystäviäni, jotka ovat jahkautuneet Lappiin asumaan, ajan mieluummin kasitietä pitkin rannikolla kuin sisämaan kautta. Ensimmäisen kahvitauon pidän Närpeksessä ja puhun tiskillä sujuvaa pakkoruotsia (en kaffe och en bulle, tack) ja hymyilen päälle. Seuraava tauko on Oravaisissa, siinä missä on se kivinäyttely pihassa. Oravainen on tosi kaunis paikka.
Minä en ole koskaan ymmärtänyt näitä suomenruotsinvihaajia. Minäkin olen käynyt lukion, mutta minulla on vain yksi maisterintutkinto. Ehkä se johtuu siitä?
Mun mielestä ei ole kyse siitä, mitä kaikkia kansoja tänne on tuhansia vuosia sitten tullut ja mitä kieliä on puhuttu, vaan siitä että miksi pitää pitää pakolla hengissä vierasta kieltä alueilla joilla sitä ei muuten enää puhuta. Ruotsin kieli ei ole kuitenkaan kuolemassa, toisin kuin vaikkapa saame, jonka puhujia on maailmassa hyvin vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu kadunnimien kanssa, ei taida monikaan käyttää sitä väkisin ruotsiksi väännettyä osoitetta.
Tätä mä en kans käsitä. Ja vielä jos on joku Mannerheimin tie ja sitten Mannerheim vägen, niin eikö luulis ymmärtävän Suomessa asuva ruotsinkielinen ihan ilman että tarttee molempien lukea.
Kun en ole paljon matkustellut, niin miten on niissä maissa, joissa on useampi virallinen kieli, esim. Sveitsi, onko niissäkin kaikilla neljällä kielellä tienviitat ja muut? Vai miten se määritellään millä kielellä ne on? Johan siinä olis melkoiset plakaatit jos kaikkia käytettäisi. Sivistäkää yksinkertaista.
Ainakin Transilvaniassa on kyltit sekä romaniaksi että unkariksi. Alue on nykyisin siis Romanian puolella mutta siellä asuu laaja unkarinkielinen vähemmistö.
Myös Irlannissa kyltit ovat sekä iiriksi että englanniksi. Walesissa ja Skotlannissa en ole ollut, mutta oletan, että näissäkin on kyltit englannin lisäksi myös kymriksi ja gaeliksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni monille suomenkielisille kunnille on todellakin aikoinaan keksimällä keksitty ruotsinkieliset nimet, vaikka kukaan ei niitä oikeasti ole koskaan käyttänyt. Tällaiset nimet olisi syytä poistaa kokonaan käytöstä.
Rannikolla on myös keksimällä keksittyjä suomenkielisiä nimiä, joita kukaan ei oikeasti käytä, vaan suomenkielisetkin ovat tottuneet käyttämään ruotsinkielisiä nimiä.
Selitäpä se, miksi umpiruotsinkielinen paikka on nimeltään Oravainen / Oravais ! :)
Koska se on lainattu suomesta, haloo. Se on silti suomenruotsalainen kielimuoto paikannimestä. t.eri. Kerropa miksi Helsinki on Helsinki, alunperin Helsingfors? Pitääkö nyt lopettaa suomalaisen Helsinki-nimen käyttö vierasperäisenä?
Onko täällä yksikään käynyt edes lukiota, ihmettelen joskus.
Minä olen käynyt lukion ja kaksi maisterintutkintoa sen päälle, mutta en ole koskaan käynyt Kokemäellä tai Oravaisissa, enkä olisi tiennyt kummankaan ruotsinkielistä nimeä.
Kun minä lähden tapaamaan ystäviäni, jotka ovat jahkautuneet Lappiin asumaan, ajan mieluummin kasitietä pitkin rannikolla kuin sisämaan kautta. Ensimmäisen kahvitauon pidän Närpeksessä ja puhun tiskillä sujuvaa pakkoruotsia (en kaffe och en bulle, tack) ja hymyilen päälle. Seuraava tauko on Oravaisissa, siinä missä on se kivinäyttely pihassa. Oravainen on tosi kaunis paikka.
Minä en ole koskaan ymmärtänyt näitä suomenruotsinvihaajia. Minäkin olen käynyt lukion, mutta minulla on vain yksi maisterintutkinto. Ehkä se johtuu siitä?
Mä kirjoitin laudaturin ruotsista ja ymmärrän tukholmalaisia paremmin kuin Pohjanmaan ruotsinkielisiä. En edes yritä puhua ruotsia esim. Närpiössä koska en kuitenkaan ymmärtäisi mitä he vastaavat. Se murre on niin vahva.
En vihaa ruotsinkielisiä enkä ruotsin kieltä mutta sen opiskelu ja pakkohengittäminen on mielestäni turhaa nykyään. Kaikki osaavat kuitenkin englantia, ja Suomen pienen ruotsinkielisen vähemmistön pitäisi mielestäni osata suomea niin hyvin että asioiminen kaikkialla onnistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni monille suomenkielisille kunnille on todellakin aikoinaan keksimällä keksitty ruotsinkieliset nimet, vaikka kukaan ei niitä oikeasti ole koskaan käyttänyt. Tällaiset nimet olisi syytä poistaa kokonaan käytöstä.
Rannikolla on myös keksimällä keksittyjä suomenkielisiä nimiä, joita kukaan ei oikeasti käytä, vaan suomenkielisetkin ovat tottuneet käyttämään ruotsinkielisiä nimiä.
Selitäpä se, miksi umpiruotsinkielinen paikka on nimeltään Oravainen / Oravais ! :)
Koska se on lainattu suomesta, haloo. Se on silti suomenruotsalainen kielimuoto paikannimestä. t.eri. Kerropa miksi Helsinki on Helsinki, alunperin Helsingfors? Pitääkö nyt lopettaa suomalaisen Helsinki-nimen käyttö vierasperäisenä?
Onko täällä yksikään käynyt edes lukiota, ihmettelen joskus.
Minä olen käynyt lukion ja kaksi maisterintutkintoa sen päälle, mutta en ole koskaan käynyt Kokemäellä tai Oravaisissa, enkä olisi tiennyt kummankaan ruotsinkielistä nimeä.
Kun minä lähden tapaamaan ystäviäni, jotka ovat jahkautuneet Lappiin asumaan, ajan mieluummin kasitietä pitkin rannikolla kuin sisämaan kautta. Ensimmäisen kahvitauon pidän Närpeksessä ja puhun tiskillä sujuvaa pakkoruotsia (en kaffe och en bulle, tack) ja hymyilen päälle. Seuraava tauko on Oravaisissa, siinä missä on se kivinäyttely pihassa. Oravainen on tosi kaunis paikka.
Minä en ole koskaan ymmärtänyt näitä suomenruotsinvihaajia. Minäkin olen käynyt lukion, mutta minulla on vain yksi maisterintutkinto. Ehkä se johtuu siitä?
Mä kirjoitin laudaturin ruotsista ja ymmärrän tukholmalaisia paremmin kuin Pohjanmaan ruotsinkielisiä. En edes yritä puhua ruotsia esim. Närpiössä koska en kuitenkaan ymmärtäisi mitä he vastaavat. Se murre on niin vahva.
En vihaa ruotsinkielisiä enkä ruotsin kieltä mutta sen opiskelu ja pakkohengittäminen on mielestäni turhaa nykyään. Kaikki osaavat kuitenkin englantia, ja Suomen pienen ruotsinkielisen vähemmistön pitäisi mielestäni osata suomea niin hyvin että asioiminen kaikkialla onnistuu.
Miksi meidän erikielisten suomalaisten pitäisi puhua Suomessa kielellä, joka ei kuulu Suomeen sen enempää kuin urdu? Puhuttaisiin sitten mieluummin venäjäksi tai saksaksi, jotka sentään ovat olleet historiallisestikin tärkeitä meidän maallemme ja joita on Suomessa aiemmin puhuttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni monille suomenkielisille kunnille on todellakin aikoinaan keksimällä keksitty ruotsinkieliset nimet, vaikka kukaan ei niitä oikeasti ole koskaan käyttänyt. Tällaiset nimet olisi syytä poistaa kokonaan käytöstä.
Rannikolla on myös keksimällä keksittyjä suomenkielisiä nimiä, joita kukaan ei oikeasti käytä, vaan suomenkielisetkin ovat tottuneet käyttämään ruotsinkielisiä nimiä.
Selitäpä se, miksi umpiruotsinkielinen paikka on nimeltään Oravainen / Oravais ! :)
Koska se on lainattu suomesta, haloo. Se on silti suomenruotsalainen kielimuoto paikannimestä. t.eri. Kerropa miksi Helsinki on Helsinki, alunperin Helsingfors? Pitääkö nyt lopettaa suomalaisen Helsinki-nimen käyttö vierasperäisenä?
Onko täällä yksikään käynyt edes lukiota, ihmettelen joskus.
Minä olen käynyt lukion ja kaksi maisterintutkintoa sen päälle, mutta en ole koskaan käynyt Kokemäellä tai Oravaisissa, enkä olisi tiennyt kummankaan ruotsinkielistä nimeä.
Kun minä lähden tapaamaan ystäviäni, jotka ovat jahkautuneet Lappiin asumaan, ajan mieluummin kasitietä pitkin rannikolla kuin sisämaan kautta. Ensimmäisen kahvitauon pidän Närpeksessä ja puhun tiskillä sujuvaa pakkoruotsia (en kaffe och en bulle, tack) ja hymyilen päälle. Seuraava tauko on Oravaisissa, siinä missä on se kivinäyttely pihassa. Oravainen on tosi kaunis paikka.
Minä en ole koskaan ymmärtänyt näitä suomenruotsinvihaajia. Minäkin olen käynyt lukion, mutta minulla on vain yksi maisterintutkinto. Ehkä se johtuu siitä?
Mä kirjoitin laudaturin ruotsista ja ymmärrän tukholmalaisia paremmin kuin Pohjanmaan ruotsinkielisiä. En edes yritä puhua ruotsia esim. Närpiössä koska en kuitenkaan ymmärtäisi mitä he vastaavat. Se murre on niin vahva.
En vihaa ruotsinkielisiä enkä ruotsin kieltä mutta sen opiskelu ja pakkohengittäminen on mielestäni turhaa nykyään. Kaikki osaavat kuitenkin englantia, ja Suomen pienen ruotsinkielisen vähemmistön pitäisi mielestäni osata suomea niin hyvin että asioiminen kaikkialla onnistuu.
Minäkään en ymmärrä savolaisia, mutta silti minusta on tärkeää, että kaikki suomalaiset opiskelevat suomea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni monille suomenkielisille kunnille on todellakin aikoinaan keksimällä keksitty ruotsinkieliset nimet, vaikka kukaan ei niitä oikeasti ole koskaan käyttänyt. Tällaiset nimet olisi syytä poistaa kokonaan käytöstä.
Rannikolla on myös keksimällä keksittyjä suomenkielisiä nimiä, joita kukaan ei oikeasti käytä, vaan suomenkielisetkin ovat tottuneet käyttämään ruotsinkielisiä nimiä.
Selitäpä se, miksi umpiruotsinkielinen paikka on nimeltään Oravainen / Oravais ! :)
Koska se on lainattu suomesta, haloo. Se on silti suomenruotsalainen kielimuoto paikannimestä. t.eri. Kerropa miksi Helsinki on Helsinki, alunperin Helsingfors? Pitääkö nyt lopettaa suomalaisen Helsinki-nimen käyttö vierasperäisenä?
Onko täällä yksikään käynyt edes lukiota, ihmettelen joskus.
Minä olen käynyt lukion ja kaksi maisterintutkintoa sen päälle, mutta en ole koskaan käynyt Kokemäellä tai Oravaisissa, enkä olisi tiennyt kummankaan ruotsinkielistä nimeä.
Kun minä lähden tapaamaan ystäviäni, jotka ovat jahkautuneet Lappiin asumaan, ajan mieluummin kasitietä pitkin rannikolla kuin sisämaan kautta. Ensimmäisen kahvitauon pidän Närpeksessä ja puhun tiskillä sujuvaa pakkoruotsia (en kaffe och en bulle, tack) ja hymyilen päälle. Seuraava tauko on Oravaisissa, siinä missä on se kivinäyttely pihassa. Oravainen on tosi kaunis paikka.
Minä en ole koskaan ymmärtänyt näitä suomenruotsinvihaajia. Minäkin olen käynyt lukion, mutta minulla on vain yksi maisterintutkinto. Ehkä se johtuu siitä?
Mä kirjoitin laudaturin ruotsista ja ymmärrän tukholmalaisia paremmin kuin Pohjanmaan ruotsinkielisiä. En edes yritä puhua ruotsia esim. Närpiössä koska en kuitenkaan ymmärtäisi mitä he vastaavat. Se murre on niin vahva.
En vihaa ruotsinkielisiä enkä ruotsin kieltä mutta sen opiskelu ja pakkohengittäminen on mielestäni turhaa nykyään. Kaikki osaavat kuitenkin englantia, ja Suomen pienen ruotsinkielisen vähemmistön pitäisi mielestäni osata suomea niin hyvin että asioiminen kaikkialla onnistuu.Miksi meidän erikielisten suomalaisten pitäisi puhua Suomessa kielellä, joka ei kuulu Suomeen sen enempää kuin urdu? Puhuttaisiin sitten mieluummin venäjäksi tai saksaksi, jotka sentään ovat olleet historiallisestikin tärkeitä meidän maallemme ja joita on Suomessa aiemmin puhuttu.
Enemmistö suomessa puhuu nykyään suomea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni monille suomenkielisille kunnille on todellakin aikoinaan keksimällä keksitty ruotsinkieliset nimet, vaikka kukaan ei niitä oikeasti ole koskaan käyttänyt. Tällaiset nimet olisi syytä poistaa kokonaan käytöstä.
Rannikolla on myös keksimällä keksittyjä suomenkielisiä nimiä, joita kukaan ei oikeasti käytä, vaan suomenkielisetkin ovat tottuneet käyttämään ruotsinkielisiä nimiä.
Selitäpä se, miksi umpiruotsinkielinen paikka on nimeltään Oravainen / Oravais ! :)
Koska se on lainattu suomesta, haloo. Se on silti suomenruotsalainen kielimuoto paikannimestä. t.eri. Kerropa miksi Helsinki on Helsinki, alunperin Helsingfors? Pitääkö nyt lopettaa suomalaisen Helsinki-nimen käyttö vierasperäisenä?
Onko täällä yksikään käynyt edes lukiota, ihmettelen joskus.
Minä olen käynyt lukion ja kaksi maisterintutkintoa sen päälle, mutta en ole koskaan käynyt Kokemäellä tai Oravaisissa, enkä olisi tiennyt kummankaan ruotsinkielistä nimeä.
Kun minä lähden tapaamaan ystäviäni, jotka ovat jahkautuneet Lappiin asumaan, ajan mieluummin kasitietä pitkin rannikolla kuin sisämaan kautta. Ensimmäisen kahvitauon pidän Närpeksessä ja puhun tiskillä sujuvaa pakkoruotsia (en kaffe och en bulle, tack) ja hymyilen päälle. Seuraava tauko on Oravaisissa, siinä missä on se kivinäyttely pihassa. Oravainen on tosi kaunis paikka.
Minä en ole koskaan ymmärtänyt näitä suomenruotsinvihaajia. Minäkin olen käynyt lukion, mutta minulla on vain yksi maisterintutkinto. Ehkä se johtuu siitä?
Mä kirjoitin laudaturin ruotsista ja ymmärrän tukholmalaisia paremmin kuin Pohjanmaan ruotsinkielisiä. En edes yritä puhua ruotsia esim. Närpiössä koska en kuitenkaan ymmärtäisi mitä he vastaavat. Se murre on niin vahva.
En vihaa ruotsinkielisiä enkä ruotsin kieltä mutta sen opiskelu ja pakkohengittäminen on mielestäni turhaa nykyään. Kaikki osaavat kuitenkin englantia, ja Suomen pienen ruotsinkielisen vähemmistön pitäisi mielestäni osata suomea niin hyvin että asioiminen kaikkialla onnistuu.Miksi meidän erikielisten suomalaisten pitäisi puhua Suomessa kielellä, joka ei kuulu Suomeen sen enempää kuin urdu? Puhuttaisiin sitten mieluummin venäjäksi tai saksaksi, jotka sentään ovat olleet historiallisestikin tärkeitä meidän maallemme ja joita on Suomessa aiemmin puhuttu.
Enemmistö suomessa puhuu nykyään suomea.
Aiempi kirjoittaja ehdotti, että suomenkieliset ja suomenruotsinkieliset käyttäisivät yhteisenä kielenä englantia.
No kun ei ole ollut! On monia paikkoja joissa ei ole ollut vakituista suomenkielistä asutusta, ihmisiä on kautta historian tullut tänne vaikka mistä ja sekoituksena muodostaneet nykyisen väestömme, olemme häätäneet saamelaiset pohjoiseen (eli nyt muutetaan nimet saamelaiseen muotoon?) ja suomen kielikin on eriytynyt suo.eksi varsin myöhään. Jne jne jne. Hohhoijaa.