VR saisi jo lopettaa noiden typerien pakkoruotsitettujen paikannimien käyttämisen. Havahduin torkuilta hereille ja junan näytöllä lukee "KUMO" !
Olin ihan paniikissa, että kuinka kauan olen oikein nukkunut ja mihin hevonkuuseen olen päätynyt, kun en ole ikinä kuullutkaan tuollaisesta paikasta!
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni monille suomenkielisille kunnille on todellakin aikoinaan keksimällä keksitty ruotsinkieliset nimet, vaikka kukaan ei niitä oikeasti ole koskaan käyttänyt. Tällaiset nimet olisi syytä poistaa kokonaan käytöstä.
Rannikolla on myös keksimällä keksittyjä suomenkielisiä nimiä, joita kukaan ei oikeasti käytä, vaan suomenkielisetkin ovat tottuneet käyttämään ruotsinkielisiä nimiä.
Selitäpä se, miksi umpiruotsinkielinen paikka on nimeltään Oravainen / Oravais ! :)
Valitettavasti juuri minulla ei ole selitystä kaikille paikannimille. En edes sanonut väittämäni koskevan kaikkia rannikon paikkoja, vaan kunhan toin esille että sellaisiakin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni monille suomenkielisille kunnille on todellakin aikoinaan keksimällä keksitty ruotsinkieliset nimet, vaikka kukaan ei niitä oikeasti ole koskaan käyttänyt. Tällaiset nimet olisi syytä poistaa kokonaan käytöstä.
Rannikolla on myös keksimällä keksittyjä suomenkielisiä nimiä, joita kukaan ei oikeasti käytä, vaan suomenkielisetkin ovat tottuneet käyttämään ruotsinkielisiä nimiä.
Mikä tällainen muka on, en usko.
En ole kenenkään kuullut sanovan esim, että menee Närpekseen, vaan Närpiöön. Tai Pargaseen, vaan Paraisille tai Naguun, vaan Nauvoon jne.
En minäkään, mutta olenkin liikkunut vähän eri kohdassa rannikkoa :)
Seinäjoki on erikoinen poikkeus ruotsinkielisten paikannimien joukossa. Sen ruotsinkielinen nimi (Östermyra) ei ole käytössä käytännössä missään ruotsin kielisissä yhteyksissä. Esim. junan saapuessa asemalle kuulutetaan "Vi anländer om en stund till Seinäjoki".
Miten ihmeessä ruotsinkieliset voivat ymmärtää minne juna on tulossa?
Vierailija kirjoitti:
Seinäjoki on erikoinen poikkeus ruotsinkielisten paikannimien joukossa. Sen ruotsinkielinen nimi (Östermyra) ei ole käytössä käytännössä missään ruotsin kielisissä yhteyksissä. Esim. junan saapuessa asemalle kuulutetaan "Vi anländer om en stund till Seinäjoki".
Miten ihmeessä ruotsinkieliset voivat ymmärtää minne juna on tulossa?
Eivät ne halua mennä sinne. Liian suomenkielinen paikka.
Laihia > Laihis
P.s. Mikä se KUMO on suomeksi?
Vierailija kirjoitti:
Laihia > Laihis
P.s. Mikä se KUMO on suomeksi?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kokem%C3%A4ki
Kokemäki (ruots. Kumo)
Äidinkieli
– suomenkielisiä 97,2 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
Onhan tuo ruotsinkielisten määrä niin huomattava, että ruotsinkielinen käännös nimestä on ehdottomasta tarpeen.
Sama juttu kadunnimien kanssa, ei taida monikaan käyttää sitä väkisin ruotsiksi väännettyä osoitetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni monille suomenkielisille kunnille on todellakin aikoinaan keksimällä keksitty ruotsinkieliset nimet, vaikka kukaan ei niitä oikeasti ole koskaan käyttänyt. Tällaiset nimet olisi syytä poistaa kokonaan käytöstä.
Rannikolla on myös keksimällä keksittyjä suomenkielisiä nimiä, joita kukaan ei oikeasti käytä, vaan suomenkielisetkin ovat tottuneet käyttämään ruotsinkielisiä nimiä.
Tuota tuota. Rannikolla oli ALUNPERIN suomenkieliset paikannimet. Tästä on muistona lukuisia LAX-päätteisiä "ruotsinkielisiä" nimiä. Kaikki nämä ovat olleet alunperin laksi-päätteisiä suomenkielisiä nimiä (laksi = vanha muoto lahti-sanasta). Ruotsalaissiirtolaiset väänsivät suomenkieliset nimet omaan kieliasuun sopivaksi ja siksi niistä tuli lax-päätteisiä.
Mikäli tajuaisit kärpäsen kakan vertaa nimistön muodostumisesta tietäisit sen, että kaikki lähekkäin asuvat kieliryhmät lainaavat toisiltaan sanoja. So? Moni suomenruotsalaisten asuttama seutu on ollut suomenkielisten eränautinta-alue ja näin ollen nimiä lainattu (ei "väännetty") kun kuultu nimi joltain, kuten juuri tämä hauska lax. Samaa tehty toisinpäin. Viereisissä kylissäkin voinut myös olla vaihtelua sen mukaan minkäkielistä asutusta ollut.
Toisekseen sinulla nyt ei ole aavistustakaan ketä ja minkäkielisiä siellä Suomenniemellä joka kolkassa on ns. alunperin ollut. Kantasuome, kantasaame, myös jokin tuntematon kieli josta muistona erinäisiä paikannimiä.
Luepa Ritva-Liisa Pitkäsen väitöskirja jossa selitetty nimistö- ja asutushistoriaa ja sen muodostumista Turunmaan saaristossa ja sivisty. Kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laihia > Laihis
P.s. Mikä se KUMO on suomeksi?https://fi.wikipedia.org/wiki/Kokem%C3%A4ki
Kokemäki (ruots. Kumo)
Äidinkieli
– suomenkielisiä 97,2 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
Onhan tuo ruotsinkielisten määrä niin huomattava, että ruotsinkielinen käännös nimestä on ehdottomasta tarpeen.
Väkiluku 7108 -> 0,2 * 7108 = 14 ruotsinkielistä asukasta !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni monille suomenkielisille kunnille on todellakin aikoinaan keksimällä keksitty ruotsinkieliset nimet, vaikka kukaan ei niitä oikeasti ole koskaan käyttänyt. Tällaiset nimet olisi syytä poistaa kokonaan käytöstä.
Rannikolla on myös keksimällä keksittyjä suomenkielisiä nimiä, joita kukaan ei oikeasti käytä, vaan suomenkielisetkin ovat tottuneet käyttämään ruotsinkielisiä nimiä.
Selitäpä se, miksi umpiruotsinkielinen paikka on nimeltään Oravainen / Oravais ! :)
Koska se on lainattu suomesta, haloo. Se on silti suomenruotsalainen kielimuoto paikannimestä. t.eri. Kerropa miksi Helsinki on Helsinki, alunperin Helsingfors? Pitääkö nyt lopettaa suomalaisen Helsinki-nimen käyttö vierasperäisenä?
Onko täällä yksikään käynyt edes lukiota, ihmettelen joskus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni monille suomenkielisille kunnille on todellakin aikoinaan keksimällä keksitty ruotsinkieliset nimet, vaikka kukaan ei niitä oikeasti ole koskaan käyttänyt. Tällaiset nimet olisi syytä poistaa kokonaan käytöstä.
Rannikolla on myös keksimällä keksittyjä suomenkielisiä nimiä, joita kukaan ei oikeasti käytä, vaan suomenkielisetkin ovat tottuneet käyttämään ruotsinkielisiä nimiä.
Tuota tuota. Rannikolla oli ALUNPERIN suomenkieliset paikannimet. Tästä on muistona lukuisia LAX-päätteisiä "ruotsinkielisiä" nimiä. Kaikki nämä ovat olleet alunperin laksi-päätteisiä suomenkielisiä nimiä (laksi = vanha muoto lahti-sanasta). Ruotsalaissiirtolaiset väänsivät suomenkieliset nimet omaan kieliasuun sopivaksi ja siksi niistä tuli lax-päätteisiä.
Mikäli tajuaisit kärpäsen kakan vertaa nimistön muodostumisesta tietäisit sen, että kaikki lähekkäin asuvat kieliryhmät lainaavat toisiltaan sanoja. So? Moni suomenruotsalaisten asuttama seutu on ollut suomenkielisten eränautinta-alue ja näin ollen nimiä lainattu (ei "väännetty") kun kuultu nimi joltain, kuten juuri tämä hauska lax. Samaa tehty toisinpäin. Viereisissä kylissäkin voinut myös olla vaihtelua sen mukaan minkäkielistä asutusta ollut.
Toisekseen sinulla nyt ei ole aavistustakaan ketä ja minkäkielisiä siellä Suomenniemellä joka kolkassa on ns. alunperin ollut. Kantasuome, kantasaame, myös jokin tuntematon kieli josta muistona erinäisiä paikannimiä.
Luepa Ritva-Liisa Pitkäsen väitöskirja jossa selitetty nimistö- ja asutushistoriaa ja sen muodostumista Turunmaan saaristossa ja sivisty. Kiitos!
Mutta se on kuitenkin ihan kiistaton fakta, että ruotsinkieliset tulivat sinne verrattain myöhään, siis siirtolaisina Ruotsin puolelta, eli ruotsin kielellä ei ole varsinaista kehityshistoriaa nykyisen Suomen alueella. Kyseessä on "vieraslajikieli", joten ei sitä ole mitään syytä erityisesti tukea (mm. pakkoruotsin muodossa). Jos ruotsin kieli ei säily elinvoimaisena ilman pakkotoimenpiteitä, niiin sitten joutaa kadota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni monille suomenkielisille kunnille on todellakin aikoinaan keksimällä keksitty ruotsinkieliset nimet, vaikka kukaan ei niitä oikeasti ole koskaan käyttänyt. Tällaiset nimet olisi syytä poistaa kokonaan käytöstä.
Rannikolla on myös keksimällä keksittyjä suomenkielisiä nimiä, joita kukaan ei oikeasti käytä, vaan suomenkielisetkin ovat tottuneet käyttämään ruotsinkielisiä nimiä.
Selitäpä se, miksi umpiruotsinkielinen paikka on nimeltään Oravainen / Oravais ! :)
Koska se on lainattu suomesta, haloo. Se on silti suomenruotsalainen kielimuoto paikannimestä. t.eri. Kerropa miksi Helsinki on Helsinki, alunperin Helsingfors? Pitääkö nyt lopettaa suomalaisen Helsinki-nimen käyttö vierasperäisenä?
Onko täällä yksikään käynyt edes lukiota, ihmettelen joskus.
Kysymyksen idea olikin juuri se, että kyseinen paikka on umpiruotsinkielinen, joten miksi sillä on suomen kielestä otettu nimi.
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu kadunnimien kanssa, ei taida monikaan käyttää sitä väkisin ruotsiksi väännettyä osoitetta.
Kaikkein surkuhupaisinta tämä "kaksikielisyys" on entisissä yksikielisissä suomenkielisissä kunnissa, jotka kuntaliitoksessa ovat tulleet osaksi kaksikielistä kuntaa. Joka ainoa kadun ja kujan kyltti pakkoruotsinnetaan ja tämä toteutetaan yleensä niin, että se alkuosa pysyy ihan samana, mutta tien tilalle tulee vägen jne. mutta jokainen kyltti silti uusitaan!
Uskomatonta touhua, että ei voi järkeä käyttää sen vertaa, että jos kadulla on ollut vuosikymmeniä yksi nimi, niin se voisi olla sitä jatkossakin.
Näitä outoja käännöksiä on muuallakin kuin radan varrella. Pahin mielestäni Kumpyöli. Alus on vanha , jossa on Gumbölen kartano. Tekemällä tehty uusi nimi. Meinasi silmät pudota, kun ekan kerran teennäisen tienviitan näin.
Seinäjoki on Östermyra, Ähtäri Etseri. Kumpikin vakailla ruåtsinkielisillä alueilla ;)
Vierailija kirjoitti:
Seinäjoki on Östermyra, Ähtäri Etseri. Kumpikin vakailla ruåtsinkielisillä alueilla ;)
Mutta kumpikaan näistä ei ole oikeasti käytössä eli kyseisillä kunnilla ei ole virallisesti ruotsinkielistä nimeä (muutoin ne näkyisivät kartoissa ja kuuluisivat VR:n kuulutuksissa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni monille suomenkielisille kunnille on todellakin aikoinaan keksimällä keksitty ruotsinkieliset nimet, vaikka kukaan ei niitä oikeasti ole koskaan käyttänyt. Tällaiset nimet olisi syytä poistaa kokonaan käytöstä.
Rannikolla on myös keksimällä keksittyjä suomenkielisiä nimiä, joita kukaan ei oikeasti käytä, vaan suomenkielisetkin ovat tottuneet käyttämään ruotsinkielisiä nimiä.
Selitäpä se, miksi umpiruotsinkielinen paikka on nimeltään Oravainen / Oravais ! :)
Koska se on lainattu suomesta, haloo. Se on silti suomenruotsalainen kielimuoto paikannimestä. t.eri. Kerropa miksi Helsinki on Helsinki, alunperin Helsingfors? Pitääkö nyt lopettaa suomalaisen Helsinki-nimen käyttö vierasperäisenä?
Onko täällä yksikään käynyt edes lukiota, ihmettelen joskus.
Kysymyksen idea olikin juuri se, että kyseinen paikka on umpiruotsinkielinen, joten miksi sillä on suomen kielestä otettu nimi.
Ei herran jumala. Koska se ON se nimi alueen suomenruotsalaisten murteessa, pohjalla nimi Oravainen. Siksi kun siellä on esim. aikaisemmin ollut joku paikannimi oravaan liittyen eräkulttuurin jäänteenä? Mistä minä tiedän! Lyö googleen sanat Oravainen toponyymi tai Oravainen nimi alkuperä niin vot, selviää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni monille suomenkielisille kunnille on todellakin aikoinaan keksimällä keksitty ruotsinkieliset nimet, vaikka kukaan ei niitä oikeasti ole koskaan käyttänyt. Tällaiset nimet olisi syytä poistaa kokonaan käytöstä.
Rannikolla on myös keksimällä keksittyjä suomenkielisiä nimiä, joita kukaan ei oikeasti käytä, vaan suomenkielisetkin ovat tottuneet käyttämään ruotsinkielisiä nimiä.
Selitäpä se, miksi umpiruotsinkielinen paikka on nimeltään Oravainen / Oravais ! :)
Koska se on lainattu suomesta, haloo. Se on silti suomenruotsalainen kielimuoto paikannimestä. t.eri. Kerropa miksi Helsinki on Helsinki, alunperin Helsingfors? Pitääkö nyt lopettaa suomalaisen Helsinki-nimen käyttö vierasperäisenä?
Onko täällä yksikään käynyt edes lukiota, ihmettelen joskus.
Kysymyksen idea olikin juuri se, että kyseinen paikka on umpiruotsinkielinen, joten miksi sillä on suomen kielestä otettu nimi.
Ei herran jumala. Koska se ON se nimi alueen suomenruotsalaisten murteessa, pohjalla nimi Oravainen. Siksi kun siellä on esim. aikaisemmin ollut joku paikannimi oravaan liittyen eräkulttuurin jäänteenä? Mistä minä tiedän! Lyö googleen sanat Oravainen toponyymi tai Oravainen nimi alkuperä niin vot, selviää!
Ovat siis kulttuurisesti omineet tuon nimen ja häätäneet suomenkieliset asukkaat pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni monille suomenkielisille kunnille on todellakin aikoinaan keksimällä keksitty ruotsinkieliset nimet, vaikka kukaan ei niitä oikeasti ole koskaan käyttänyt. Tällaiset nimet olisi syytä poistaa kokonaan käytöstä.
Rannikolla on myös keksimällä keksittyjä suomenkielisiä nimiä, joita kukaan ei oikeasti käytä, vaan suomenkielisetkin ovat tottuneet käyttämään ruotsinkielisiä nimiä.
Tuota tuota. Rannikolla oli ALUNPERIN suomenkieliset paikannimet. Tästä on muistona lukuisia LAX-päätteisiä "ruotsinkielisiä" nimiä. Kaikki nämä ovat olleet alunperin laksi-päätteisiä suomenkielisiä nimiä (laksi = vanha muoto lahti-sanasta). Ruotsalaissiirtolaiset väänsivät suomenkieliset nimet omaan kieliasuun sopivaksi ja siksi niistä tuli lax-päätteisiä.
Mikäli tajuaisit kärpäsen kakan vertaa nimistön muodostumisesta tietäisit sen, että kaikki lähekkäin asuvat kieliryhmät lainaavat toisiltaan sanoja. So? Moni suomenruotsalaisten asuttama seutu on ollut suomenkielisten eränautinta-alue ja näin ollen nimiä lainattu (ei "väännetty") kun kuultu nimi joltain, kuten juuri tämä hauska lax. Samaa tehty toisinpäin. Viereisissä kylissäkin voinut myös olla vaihtelua sen mukaan minkäkielistä asutusta ollut.
Toisekseen sinulla nyt ei ole aavistustakaan ketä ja minkäkielisiä siellä Suomenniemellä joka kolkassa on ns. alunperin ollut. Kantasuome, kantasaame, myös jokin tuntematon kieli josta muistona erinäisiä paikannimiä.
Luepa Ritva-Liisa Pitkäsen väitöskirja jossa selitetty nimistö- ja asutushistoriaa ja sen muodostumista Turunmaan saaristossa ja sivisty. Kiitos!
Mutta se on kuitenkin ihan kiistaton fakta, että ruotsinkieliset tulivat sinne verrattain myöhään, siis siirtolaisina Ruotsin puolelta, eli ruotsin kielellä ei ole varsinaista kehityshistoriaa nykyisen Suomen alueella. Kyseessä on "vieraslajikieli", joten ei sitä ole mitään syytä erityisesti tukea (mm. pakkoruotsin muodossa). Jos ruotsin kieli ei säily elinvoimaisena ilman pakkotoimenpiteitä, niiin sitten joutaa kadota.
Onhan sillä kehityshistoria ainakin 1300-luvulta asti ja monia ainutlaatuisia murteita. Pakkoruotsista voi olla montaa mieltä mutta olisitko samaa mieltä omasta kielestämme jos oltaisiinkin osa Venäjää?
Lax-päätteisiin en ota kantaa. Mutta esimerkiksi Larsmo, joka on suomeksi Luoto, tunnetaan yleisesti suomenkielistenkin keskuudessa ruotsinkielisellä nimellä Larsmo. Paikkaa, joka on ruotsiksi Sveden ja suomeksi Kytömäki, sanovat suomenkielisetkin ruotsinkielisellä nimellä. Nykarleby, joka on suomeksi Uusikaarlepyy, on usein suomenkielisillekin Nykarleby tai Nykarlis. Vastaava väännös Kronoby -> Kruunupyy sentään taitaa mennä suomenkielisillä enimmäkseen suomeksi, joka on melkein sama.
Kaupungin Pietarsaari, joka on ruotsiksi Jakobstab, nimi muuten väännettiin ruotsin sanasta Pedersöre, joka on naapurikunnan nimi. Pietarsaaresta molemmat kieliryhmät sentään puhuvat oman kielisellä nimellä, mutta molemmat kieliryhmät puhuvat myös ruotsiversiosta väännetyllä lempinimellä Jeppis.