Älykkäänä kumppanin löytäminen on oikeasti haastavaa
En nyt kritisoi vähemmän älykkäitä, mutta jos äo on 137, se rajaa ulkopuolelle suurimman osan ihmisistä. En tiedä tapailukumppanien älykkyysosamääriä, mutta sen huomaa helposti, jos toinen on täysin eri viivalla. Käytännössä ehkä 3% vastakkaisen sukupuolen edustajista voisin kelpuuttaa älyllisen kapasiteetin suhteen, mutta moniko näistä asuu lähellä, moniko on sinkku, monenko kanssa muuten kemiat kohtaavat?
Mistä voi löytää kumppanin, jos ei halua seurustella taviksen kanssa?
Ja ei, en pidä itseäni parempana kuin muut, mutta fakta on se, että sosiaalinen kanssakäyminen on liian uuvuttavaa suurimman osan kanssa - minulle.
Kommentit (1624)
Vierailija kirjoitti:
Tutkimusten mukaanhan älykkäimmät ovat usein yksin. Tätä se on minullekin.
Älykkäimmät ovat usein autisteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Illis kirjoitti:
Se tunne älykkyys sitten monesti puuttuu, joka ei selviä älykkyystestillä.
sama kun käydään joku yli opisto mut sit ei pärjätä lasinkaan elämän koulussa,,,
Sulla näkyykin käytynä vain se elämäm koulu ja sekin vähän niin ja näin...
Ekan kirjoittajan "tunne älykkyys" ei ilmeisesti riittänyt "elämäm koulu tuomioon"?
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti älykkäät tietää että älyä on montaa lajia ja intra ja interpersoonallinen äly on tärkeämpiä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Suomeksi sanottuna, hyvä itsetuntemus mahdollistaa myös hyvät ihmissuhteet.
Palikkatestiälykäs maailmannapa ei koskaan yllä samaan, jos ei ole muuta kuin matemaattis-looginen jota mensatestit testaa. Se on sinällään täysin yliarvostettu, jos ei esim kykene itsereflektioon ollenkaan.
Oikeasti älykkäät ja aiheeseen perehtyneet tietävät, että puheet monenlaisista älykkyyksistä on pelkkää pseudotieteellistä löpinää, jonka tueksi ei löydy siteeksikään todisteita. Ainoa mikä tuntuu pitävän näitä satuiluja elossa lienee se, että muutama tutkijasta self-help -kirjoilla rikastuneiksi humpuukimaakareiksi jaksavat suoltaa massoihin uppoavia best sellereitä vuodesta toiseen.
Edelleen ainoa kriitistä tarkastelua kestävä teoria älykkyydestä on yleisälykkyys, jonka ajatellaan liittyvän aivojen tietojenkäsittelykapasiteettiin. Se miten tämä älykyys taas käytännössä ilmenee, riippuu taas ympäristöstä ja yksilön kiinnostuksen kohteista. Kukaan ei syyny matemaattisena nerona tai klassisen musiikin säveltäjänerona vaan kaikki riippu siitä mikä kiinnostaa ja mihin panostaa aikansa.
Jos älykäs ihminen ei tunne sosiaalisia suhteita mitenkään mielenkiintoisina ja viihtyy omissa oloisaan, niin eipä siinä sosiaaliset taidot juuri kehity. Älykkäillä ihmisillä on kuitenkin kyky oppia sosiaaliset taidot ja menestyä niissä keskivertoa paremmin.
Tietysti sosiaalinen älykkyyskin ymmärretään usein väärin ja samaistetaan eksovertiyteen ja vilkkaaseen sosiaaliseen elämään (vaikka taustalla voi olla läheisriippuvuus ja avuttomuus). Oikeastihan introvertit ovat usein parempia ymmärtämään sosiaalisia tilanteita ja ratkomaan niihin liittyviä ongelmia - mm. introvertit ovat usein parempia esimiehiä - jos heidät vain saadaan suostumaan sellaisiin tehtäviin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tyhminkin pitää itseään älykkäänä. Mielenkiintoista että suurin osa ihmisistä ei tajua omaa tyhmyyttään.
Suurin osa on tyhmiä suurimmissa osissa asioita. Jotkut saattavat lisäksi olla jossain suppeassa asiassa melko älykkäitäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti älykkäät tietää että älyä on montaa lajia ja intra ja interpersoonallinen äly on tärkeämpiä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Suomeksi sanottuna, hyvä itsetuntemus mahdollistaa myös hyvät ihmissuhteet.
Palikkatestiälykäs maailmannapa ei koskaan yllä samaan, jos ei ole muuta kuin matemaattis-looginen jota mensatestit testaa. Se on sinällään täysin yliarvostettu, jos ei esim kykene itsereflektioon ollenkaan.Oikeasti älykkäät ja aiheeseen perehtyneet tietävät, että puheet monenlaisista älykkyyksistä on pelkkää pseudotieteellistä löpinää, jonka tueksi ei löydy siteeksikään todisteita. Ainoa mikä tuntuu pitävän näitä satuiluja elossa lienee se, että muutama tutkijasta self-help -kirjoilla rikastuneiksi humpuukimaakareiksi jaksavat suoltaa massoihin uppoavia best sellereitä vuodesta toiseen.
Edelleen ainoa kriitistä tarkastelua kestävä teoria älykkyydestä on yleisälykkyys, jonka ajatellaan liittyvän aivojen tietojenkäsittelykapasiteettiin. Se miten tämä älykyys taas käytännössä ilmenee, riippuu taas ympäristöstä ja yksilön kiinnostuksen kohteista. Kukaan ei syyny matemaattisena nerona tai klassisen musiikin säveltäjänerona vaan kaikki riippu siitä mikä kiinnostaa ja mihin panostaa aikansa.
Jos älykäs ihminen ei tunne sosiaalisia suhteita mitenkään mielenkiintoisina ja viihtyy omissa oloisaan, niin eipä siinä sosiaaliset taidot juuri kehity. Älykkäillä ihmisillä on kuitenkin kyky oppia sosiaaliset taidot ja menestyä niissä keskivertoa paremmin.
Tietysti sosiaalinen älykkyyskin ymmärretään usein väärin ja samaistetaan eksovertiyteen ja vilkkaaseen sosiaaliseen elämään (vaikka taustalla voi olla läheisriippuvuus ja avuttomuus). Oikeastihan introvertit ovat usein parempia ymmärtämään sosiaalisia tilanteita ja ratkomaan niihin liittyviä ongelmia - mm. introvertit ovat usein parempia esimiehiä - jos heidät vain saadaan suostumaan sellaisiin tehtäviin.
Siis oot sitä mieltä ettei ihmisillä ole mitään eriäviä lahjakkuuksia? Aika hevonpaskalta vaikuttaa, mutta sen verran itsevarman oloisesti kirjoitat että sulla on varmaan jotain lähteitä tarjottavaksi?
Itse yleensä tunnistan 100 äö midwitit rannekellon puutteesta ranteessa. Tutkimuksien mukaan Mensan jäsenillä on lähes aina kello ranteessa. https://www.vuodenmies.com/kellonvalinta.html
Käyttäjä40487 kirjoitti:
Itse yleensä tunnistan 100 äö midwitit rannekellon puutteesta ranteessa. Tutkimuksien mukaan Mensan jäsenillä on lähes aina kello ranteessa. https://www.vuodenmies.com/kellonvalinta.html
Ja tuo on mielestäsi älykästä päättelyä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti älykkäät tietää että älyä on montaa lajia ja intra ja interpersoonallinen äly on tärkeämpiä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Suomeksi sanottuna, hyvä itsetuntemus mahdollistaa myös hyvät ihmissuhteet.
Palikkatestiälykäs maailmannapa ei koskaan yllä samaan, jos ei ole muuta kuin matemaattis-looginen jota mensatestit testaa. Se on sinällään täysin yliarvostettu, jos ei esim kykene itsereflektioon ollenkaan.Oikeasti älykkäät ja aiheeseen perehtyneet tietävät, että puheet monenlaisista älykkyyksistä on pelkkää pseudotieteellistä löpinää, jonka tueksi ei löydy siteeksikään todisteita. Ainoa mikä tuntuu pitävän näitä satuiluja elossa lienee se, että muutama tutkijasta self-help -kirjoilla rikastuneiksi humpuukimaakareiksi jaksavat suoltaa massoihin uppoavia best sellereitä vuodesta toiseen.
Edelleen ainoa kriitistä tarkastelua kestävä teoria älykkyydestä on yleisälykkyys, jonka ajatellaan liittyvän aivojen tietojenkäsittelykapasiteettiin. Se miten tämä älykyys taas käytännössä ilmenee, riippuu taas ympäristöstä ja yksilön kiinnostuksen kohteista. Kukaan ei syyny matemaattisena nerona tai klassisen musiikin säveltäjänerona vaan kaikki riippu siitä mikä kiinnostaa ja mihin panostaa aikansa.
Jos älykäs ihminen ei tunne sosiaalisia suhteita mitenkään mielenkiintoisina ja viihtyy omissa oloisaan, niin eipä siinä sosiaaliset taidot juuri kehity. Älykkäillä ihmisillä on kuitenkin kyky oppia sosiaaliset taidot ja menestyä niissä keskivertoa paremmin.
Tietysti sosiaalinen älykkyyskin ymmärretään usein väärin ja samaistetaan eksovertiyteen ja vilkkaaseen sosiaaliseen elämään (vaikka taustalla voi olla läheisriippuvuus ja avuttomuus). Oikeastihan introvertit ovat usein parempia ymmärtämään sosiaalisia tilanteita ja ratkomaan niihin liittyviä ongelmia - mm. introvertit ovat usein parempia esimiehiä - jos heidät vain saadaan suostumaan sellaisiin tehtäviin.
Siis oot sitä mieltä ettei ihmisillä ole mitään eriäviä lahjakkuuksia? Aika hevonpaskalta vaikuttaa, mutta sen verran itsevarman oloisesti kirjoitat että sulla on varmaan jotain lähteitä tarjottavaksi?
Ihmisillä on erilaisia erityistaitoja, jotka ovat seurausta (yleis)älykkyydestä ja harjoittelusta - kukaan ei tosiaan synny valmiiksi jonkun alan nerona - tai vaikkapa huippu-urheilijana. Jos älykäs ei pärjää jossain asiassa, niin kyse on lähinnä laiskuudesta (ellei taustalla ole jotain toiminnalista häiriötä).
Tässä jotain lähteitä:
https://researched.org.uk/2018/09/26/myth-busting-gardners-multiple-int…
https://www.psychologytoday.com/us/blog/finding-the-next-einstein/20201…
https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1207/s15326985ep4104_1
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä40487 kirjoitti:
Itse yleensä tunnistan 100 äö midwitit rannekellon puutteesta ranteessa. Tutkimuksien mukaan Mensan jäsenillä on lähes aina kello ranteessa. https://www.vuodenmies.com/kellonvalinta.html
Ja tuo on mielestäsi älykästä päättelyä?
Se on deduktiivista päättelyä ja hyödynnän siinä itse Sokrateksen oppeja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti älykkäät tietää että älyä on montaa lajia ja intra ja interpersoonallinen äly on tärkeämpiä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Suomeksi sanottuna, hyvä itsetuntemus mahdollistaa myös hyvät ihmissuhteet.
Palikkatestiälykäs maailmannapa ei koskaan yllä samaan, jos ei ole muuta kuin matemaattis-looginen jota mensatestit testaa. Se on sinällään täysin yliarvostettu, jos ei esim kykene itsereflektioon ollenkaan.Oikeasti älykkäät ja aiheeseen perehtyneet tietävät, että puheet monenlaisista älykkyyksistä on pelkkää pseudotieteellistä löpinää, jonka tueksi ei löydy siteeksikään todisteita. Ainoa mikä tuntuu pitävän näitä satuiluja elossa lienee se, että muutama tutkijasta self-help -kirjoilla rikastuneiksi humpuukimaakareiksi jaksavat suoltaa massoihin uppoavia best sellereitä vuodesta toiseen.
Edelleen ainoa kriitistä tarkastelua kestävä teoria älykkyydestä on yleisälykkyys, jonka ajatellaan liittyvän aivojen tietojenkäsittelykapasiteettiin. Se miten tämä älykyys taas käytännössä ilmenee, riippuu taas ympäristöstä ja yksilön kiinnostuksen kohteista. Kukaan ei syyny matemaattisena nerona tai klassisen musiikin säveltäjänerona vaan kaikki riippu siitä mikä kiinnostaa ja mihin panostaa aikansa.
Jos älykäs ihminen ei tunne sosiaalisia suhteita mitenkään mielenkiintoisina ja viihtyy omissa oloisaan, niin eipä siinä sosiaaliset taidot juuri kehity. Älykkäillä ihmisillä on kuitenkin kyky oppia sosiaaliset taidot ja menestyä niissä keskivertoa paremmin.
Tietysti sosiaalinen älykkyyskin ymmärretään usein väärin ja samaistetaan eksovertiyteen ja vilkkaaseen sosiaaliseen elämään (vaikka taustalla voi olla läheisriippuvuus ja avuttomuus). Oikeastihan introvertit ovat usein parempia ymmärtämään sosiaalisia tilanteita ja ratkomaan niihin liittyviä ongelmia - mm. introvertit ovat usein parempia esimiehiä - jos heidät vain saadaan suostumaan sellaisiin tehtäviin.
Kaikista kirjoista voi ottaa sen mitä tarvii ja jättää loput.
Mutta heh, ihanko älykäs keskivertoa paremmin varmasti oppii sosiaaliset taidot? Entä nämä aspergerit ym jotka osaa matikkaa mutta voi olla ihmisinä rasittavia eivätkä kykene itsereflektioon, näkemään toimintaansa objektiivisesti vaan voivat olla täysin narsistisia tai autistisia. Toisen ihmisen kannalta on sama mikä toista vaivaa, jos ei tajua niin ei tajua.
Moni voi olla ok työssä ja harrastuksissa, kun on yhteinen fokus. Laadukkaat lähisuhteet ei välttämättä onnistu samalla kaavalla ja siinä auttaa itsetuntemus.
Omista älykkyystestipisteistään lumoutuneet voi siis suosiolla jäädä pois markkinoilta ja keskittyä uriinsa.
Toinen vaihtoehto on hyväksyä elämän monimuotoisuus ja epätäydellisyyden täydellisyys. Ja pyrkiä yhtä tavallisen hyväksi kuin muutkin.
Haasta minut, olet vain lievästi lahjakas
Mitä sillä älyllä tekee jos ei osaa sitä käyttää? On tosi tärkeä että esim tiedemiehet on älykkäitä. Mutta parisuhteessa on kyse muusta.
Ihmisen biologia on kehittyneempää kuin muiden eliöiden, hyvässä ja pahassa.
Pahat voittaa usein kun tarvii ainaisen kilpailun ja polkemisen. Mutta sellainen kateus on halpaa.
Hyvyys on aivan jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Näiden huutista ja äksdeetä kirjoittelevien kanssa tuli vähän fiilis, että väestö onkin ehkä keskimäärin melko... Vaatimatonta.
Tieteellisesti tutkittu tosiasia on että miehistä älykkäitä (yli normitason) on n. 33%, normaaliälykkäitä n. 33% ja vähä-älyisiä n. 33%.
Naisista normitasoa älykkäämpiä on 25%, normiälykkäitä 50% ja vähä-älyisiä 25%.
Tuo miesten 8% suurempi määrä vähä-älyisten määrässä erona naisten tuloksiin on iso ongelma. Nämähän ovat niitä jotka täyttävät aikuisena vankilat tekevät ties mitä tyhmää jo kouluaikana. Kiusaavat kaikkia muita kun eivät tajua mitä tekevät. Sama meno jatkuu myös aikuisena. Siis joka kolmas mies kuuluu tuohon ryhmään ja se on paljon.
Tosin nuo miesten 33% kuuluvat älyköt missä he ovat?? Heitä on kuitenkin enemmän kuin kaltaisiaan naisia 😊 onko niin ettei naisen älyllä ole väliä kunhan on kaunis. Perusklisee 🤨
Ei ole siis ihme että älykkäiden naisten vaikeaa löytää sopivaa kumppania. Älykkäille miehille ei ilmeisesti ole ongelma vaikka nainen olisi häntä vähemmän älykäs kunhan on kaunis, eikös se näin mene. Naisella se ei ole sama asia.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa riittävää älyllistä tasoa ilman liiallista nörtteilyä itselleen, niin valitsee omalta ÄO-alueeltaan.
100, 115, 130, 145. Jos tuntee jo noi tasot, joka 110-120:llä on helpompaa, niin ei tarvii kauaa turista jonkun kanssa, kun asia on selvä.
Joissain maissa/paikoissa keskinkertainen ÄO on jo 108, ja AMK-tasolla (joku top 40%, koko läntisessä maailmassa) se on ehkä 113, valmistuneiden kohdalla.
Jos ei ole niin nörtti kuin 120 (opettaja, maisteri, insinööri, manageri), niin on luultavasti 110 - jotka eivät tyypillisesti pidä nörtteilystä.
Ja se on lähellä ns. kultaista numeroa 115, joka on paras mahdollinen ÄO kokonaisuuden kannalta; esim. pääsee New Yorkissa poliisiksi (sitä juuri älykkäämmät ei pääse), ja sopii ehkä vielä sairaanhoitajaksi, samaten ilman, että alkaisi liikaa kyllästyttää, koska ei ole liikaa nörtti - jonka kai pitäisi elää enemmän päässään ja luovemmin (luovuus ei tutkitusti tosin ole äo-sidonnainen). 110:llä pääsee upseeriksi jenkeissä, ja 115 on hyvä pehmoalojen ÄO, ja sillä pärjää keskinkertaisesti AMK-insinööriopinnossa (joku 85% työllistyy piakkoin), ja voi opiskella ja opettaa myös luonnontieteitä. Ja voi yrittää lääkikseen että hammikseen. Tai vaikka perustaa yrityksen.
100 ei taida tarjota 115:lle sitä älyllistä tasoa, jonka hän haluaisi kokonaiselämässään vallitsevan; kun tietää, miten äly vallitsee mukana noin kaikessa tekemisessä, eikä ole parasta olla lähinnä antavana osapuolena, joka eliminoisi sitä hyötyä ja mielekkyyttä, mitä suhteelta voisi saada. Ja valintojen tekemisessä toisesta ei ole yhtä paljon apua. Kun ei tule yhtä hyvin ymmärretyksi, luo se suhteeseen suhteellisen älyllisen ja psykologisen vajauksen.
Lasten tekemisessä, olisi yhteiskunnalle hyväksi tehdä niitä sitä enemmän, mitä enemmän älyä, lahjakkuutta, hyviä geenejä. Ei tosin näytä mulle siltä, ettei esim. 100:sta tule jokusen sukkupolven kuluttua 105:a jne. Ja 80:t johtuu paljoltikin koulutuksen puutteesta, ja joltain osin elinolosuhteista, ravinnon heikkoudesta.
Missä panostetaan eniten koulutukseen, ja yksityishenkilöiden kohdalla myös, sitä korkeampi ÄO (potentiaali paremmin aktivoitu), ja ei vain toisin päin. Sitä ei mun nähdäkseni kuitenkaan tee omaa elämäänsä parhaaksi valita oman ÄO-alueensa ulkopuolelta.
Ehkei noin tarkkaa haarukointia tarvi, mutta tässä on ymmärretty kokonaisuus.
Mitä tehdään nettitilauksilla, jos puuttuu ne puoli miljoonaa meksikolaista jotka kuljettaa lähetykset.
Jokaiselle on paikkansa, ja tuo 115 pärjää kaikkien kanssa. Myös sen että jos ei tiedä tai osaa jotain, voi kysyä fiksummilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti älykkäät tietää että älyä on montaa lajia ja intra ja interpersoonallinen äly on tärkeämpiä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Suomeksi sanottuna, hyvä itsetuntemus mahdollistaa myös hyvät ihmissuhteet.
Palikkatestiälykäs maailmannapa ei koskaan yllä samaan, jos ei ole muuta kuin matemaattis-looginen jota mensatestit testaa. Se on sinällään täysin yliarvostettu, jos ei esim kykene itsereflektioon ollenkaan.Oikeasti älykkäät ja aiheeseen perehtyneet tietävät, että puheet monenlaisista älykkyyksistä on pelkkää pseudotieteellistä löpinää, jonka tueksi ei löydy siteeksikään todisteita. Ainoa mikä tuntuu pitävän näitä satuiluja elossa lienee se, että muutama tutkijasta self-help -kirjoilla rikastuneiksi humpuukimaakareiksi jaksavat suoltaa massoihin uppoavia best sellereitä vuodesta toiseen.
Edelleen ainoa kriitistä tarkastelua kestävä teoria älykkyydestä on yleisälykkyys, jonka ajatellaan liittyvän aivojen tietojenkäsittelykapasiteettiin. Se miten tämä älykyys taas käytännössä ilmenee, riippuu taas ympäristöstä ja yksilön kiinnostuksen kohteista. Kukaan ei syyny matemaattisena nerona tai klassisen musiikin säveltäjänerona vaan kaikki riippu siitä mikä kiinnostaa ja mihin panostaa aikansa.
Jos älykäs ihminen ei tunne sosiaalisia suhteita mitenkään mielenkiintoisina ja viihtyy omissa oloisaan, niin eipä siinä sosiaaliset taidot juuri kehity. Älykkäillä ihmisillä on kuitenkin kyky oppia sosiaaliset taidot ja menestyä niissä keskivertoa paremmin.
Tietysti sosiaalinen älykkyyskin ymmärretään usein väärin ja samaistetaan eksovertiyteen ja vilkkaaseen sosiaaliseen elämään (vaikka taustalla voi olla läheisriippuvuus ja avuttomuus). Oikeastihan introvertit ovat usein parempia ymmärtämään sosiaalisia tilanteita ja ratkomaan niihin liittyviä ongelmia - mm. introvertit ovat usein parempia esimiehiä - jos heidät vain saadaan suostumaan sellaisiin tehtäviin.
Kaikista kirjoista voi ottaa sen mitä tarvii ja jättää loput.
Mutta heh, ihanko älykäs keskivertoa paremmin varmasti oppii sosiaaliset taidot? Entä nämä aspergerit ym jotka osaa matikkaa mutta voi olla ihmisinä rasittavia eivätkä kykene itsereflektioon, näkemään toimintaansa objektiivisesti vaan voivat olla täysin narsistisia tai autistisia. Toisen ihmisen kannalta on sama mikä toista vaivaa, jos ei tajua niin ei tajua.
Moni voi olla ok työssä ja harrastuksissa, kun on yhteinen fokus. Laadukkaat lähisuhteet ei välttämättä onnistu samalla kaavalla ja siinä auttaa itsetuntemus.Omista älykkyystestipisteistään lumoutuneet voi siis suosiolla jäädä pois markkinoilta ja keskittyä uriinsa.
Toinen vaihtoehto on hyväksyä elämän monimuotoisuus ja epätäydellisyyden täydellisyys. Ja pyrkiä yhtä tavallisen hyväksi kuin muutkin.
Sotket hupaisasti älykkyyden ja narsismin. Tätäkin on muuten tutkittu ja älykkäät ovat empaattisempia kuin tyhmemmät. Yleensä se muita polkeva narsisti kuvittelee olevansa älykäs vaikka tosiasiassa muut huomaavat hänen toimintansa vaikka eivät välttämättä siitä mainitse hänelle.
Pyrkiä yhtä tavallisen hyväksi kuin muutkin jos on älykäs niin sitä älyään käyttää tietysti automaattisesti kaikessa elämässään. Et ole tainnut kovinkaan paljon perehtyä asiaan.
Ja tuo sosiaalisuus on asia joka liittyy valitettavan usein niihin normi-tai vähä-älyisempiin. Vaikka ilmiönä merkitys positiivinen mutta siihen liittyy yleensä paljon kaikkea muuta. Kaikkeen tyhmäänkin lähdetään mukaan ja mietitään sit myöhemmin mitä tulikaan tehtyä oliko fiksua vai..?
Ryhmän painostus vaikuttaa kun pitää kuulua joukkoon jne. Jos olet jotain muuta mieltä olet heti joukon ulkopuolella 😀 sosiaalisuus ryhmädynamiikan ilmiönä on mielenkiintoinen asia mitä olisi hyvä tutkia tarkemmin mitä kaikkea negatiivistakin siihen liittyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näiden huutista ja äksdeetä kirjoittelevien kanssa tuli vähän fiilis, että väestö onkin ehkä keskimäärin melko... Vaatimatonta.
Tieteellisesti tutkittu tosiasia on että miehistä älykkäitä (yli normitason) on n. 33%, normaaliälykkäitä n. 33% ja vähä-älyisiä n. 33%.
Naisista normitasoa älykkäämpiä on 25%, normiälykkäitä 50% ja vähä-älyisiä 25%.
Tuo miesten 8% suurempi määrä vähä-älyisten määrässä erona naisten tuloksiin on iso ongelma. Nämähän ovat niitä jotka täyttävät aikuisena vankilat tekevät ties mitä tyhmää jo kouluaikana. Kiusaavat kaikkia muita kun eivät tajua mitä tekevät. Sama meno jatkuu myös aikuisena. Siis joka kolmas mies kuuluu tuohon ryhmään ja se on paljon.
Tosin nuo miesten 33% kuuluvat älyköt missä he ovat?? Heitä on kuitenkin enemmän kuin kaltaisiaan naisia 😊 onko niin ettei naisen älyllä ole väliä kunhan on kaunis. Perusklisee 🤨
Ei ole siis ihme että älykkäiden naisten vaikeaa löytää sopivaa kumppania. Älykkäille miehille ei ilmeisesti ole ongelma vaikka nainen olisi häntä vähemmän älykäs kunhan on kaunis, eikös se näin mene. Naisella se ei ole sama asia.
Jaa'a - jos nainen on ihan rehellisesti bimbo eikä yritä esittää mitään muuta, niin ehkä se voisi jotenkin toimia?
Kokemusasiantuntijana voin kuitenkin kertoa, että ehkä vain aavistuksen keskivertoa älykkäämpi "kympin tyttö", jonka lahjat loppuvat jonnekin lukiotasolle, mutta joka pelkällä sitkeydellä ja päntäämisellä on rämpinyt itselleen korkeakoulututkinnon, voi olla aika rasittava puolisona. Jos jostain itselle päivän selvästä asiasta sanoo, että näinhän se on, niin eihän sitä tietysti uskota - kun ymmärrys ei riitä. Sitten jos asiaa alkaa rautalangassa vääntämään, niin joutuu välittömästi paskamyrskyyn. Tasapainoilepa siinä sitten - tietysti toisen voi antaa kaikessa rauhassa olla väärässä ja kärsiä seuraukset - mutta joissakin päätöksissä on omakin takamus pelissä.
Yhtenä esimerkkinä tämä KTM oli päässyt mukaan työpaikkansa optio-ohjelmaan, mutta lunastusajan koittaessa kurssi oli laskenut lähelle lunastushintaa - kauppatieteilijän päätelmä tästä oli tietysti se, että nythän ne kannataa lunastaa, kun ei tarvitse maksaa paljon veroja... Turskaahan siitä sitten lopulta tuli ja aika reippaasti...
Mitä älykäs kumppanilla tekeekään? Jopa minun älyni riittää kehittelemään puuhailua itselleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näiden huutista ja äksdeetä kirjoittelevien kanssa tuli vähän fiilis, että väestö onkin ehkä keskimäärin melko... Vaatimatonta.
Tieteellisesti tutkittu tosiasia on että miehistä älykkäitä (yli normitason) on n. 33%, normaaliälykkäitä n. 33% ja vähä-älyisiä n. 33%.
Naisista normitasoa älykkäämpiä on 25%, normiälykkäitä 50% ja vähä-älyisiä 25%.
Tuo miesten 8% suurempi määrä vähä-älyisten määrässä erona naisten tuloksiin on iso ongelma. Nämähän ovat niitä jotka täyttävät aikuisena vankilat tekevät ties mitä tyhmää jo kouluaikana. Kiusaavat kaikkia muita kun eivät tajua mitä tekevät. Sama meno jatkuu myös aikuisena. Siis joka kolmas mies kuuluu tuohon ryhmään ja se on paljon.
Tosin nuo miesten 33% kuuluvat älyköt missä he ovat?? Heitä on kuitenkin enemmän kuin kaltaisiaan naisia 😊 onko niin ettei naisen älyllä ole väliä kunhan on kaunis. Perusklisee 🤨
Ei ole siis ihme että älykkäiden naisten vaikeaa löytää sopivaa kumppania. Älykkäille miehille ei ilmeisesti ole ongelma vaikka nainen olisi häntä vähemmän älykäs kunhan on kaunis, eikös se näin mene. Naisella se ei ole sama asia.
Jaa'a - jos nainen on ihan rehellisesti bimbo eikä yritä esittää mitään muuta, niin ehkä se voisi jotenkin toimia?
Kokemusasiantuntijana voin kuitenkin kertoa, että ehkä vain aavistuksen keskivertoa älykkäämpi "kympin tyttö", jonka lahjat loppuvat jonnekin lukiotasolle, mutta joka pelkällä sitkeydellä ja päntäämisellä on rämpinyt itselleen korkeakoulututkinnon, voi olla aika rasittava puolisona. Jos jostain itselle päivän selvästä asiasta sanoo, että näinhän se on, niin eihän sitä tietysti uskota - kun ymmärrys ei riitä. Sitten jos asiaa alkaa rautalangassa vääntämään, niin joutuu välittömästi paskamyrskyyn. Tasapainoilepa siinä sitten - tietysti toisen voi antaa kaikessa rauhassa olla väärässä ja kärsiä seuraukset - mutta joissakin päätöksissä on omakin takamus pelissä.
Yhtenä esimerkkinä tämä KTM oli päässyt mukaan työpaikkansa optio-ohjelmaan, mutta lunastusajan koittaessa kurssi oli laskenut lähelle lunastushintaa - kauppatieteilijän päätelmä tästä oli tietysti se, että nythän ne kannataa lunastaa, kun ei tarvitse maksaa paljon veroja... Turskaahan siitä sitten lopulta tuli ja aika reippaasti...
sivusta: on fiksua olla uskomatta mitä tahansa, vaikka se sanottaisiinkin vakuuttavasti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näiden huutista ja äksdeetä kirjoittelevien kanssa tuli vähän fiilis, että väestö onkin ehkä keskimäärin melko... Vaatimatonta.
Tieteellisesti tutkittu tosiasia on että miehistä älykkäitä (yli normitason) on n. 33%, normaaliälykkäitä n. 33% ja vähä-älyisiä n. 33%.
Naisista normitasoa älykkäämpiä on 25%, normiälykkäitä 50% ja vähä-älyisiä 25%.
Tuo miesten 8% suurempi määrä vähä-älyisten määrässä erona naisten tuloksiin on iso ongelma. Nämähän ovat niitä jotka täyttävät aikuisena vankilat tekevät ties mitä tyhmää jo kouluaikana. Kiusaavat kaikkia muita kun eivät tajua mitä tekevät. Sama meno jatkuu myös aikuisena. Siis joka kolmas mies kuuluu tuohon ryhmään ja se on paljon.
Tosin nuo miesten 33% kuuluvat älyköt missä he ovat?? Heitä on kuitenkin enemmän kuin kaltaisiaan naisia 😊 onko niin ettei naisen älyllä ole väliä kunhan on kaunis. Perusklisee 🤨
Ei ole siis ihme että älykkäiden naisten vaikeaa löytää sopivaa kumppania. Älykkäille miehille ei ilmeisesti ole ongelma vaikka nainen olisi häntä vähemmän älykäs kunhan on kaunis, eikös se näin mene. Naisella se ei ole sama asia.
Jaa'a - jos nainen on ihan rehellisesti bimbo eikä yritä esittää mitään muuta, niin ehkä se voisi jotenkin toimia?
Kokemusasiantuntijana voin kuitenkin kertoa, että ehkä vain aavistuksen keskivertoa älykkäämpi "kympin tyttö", jonka lahjat loppuvat jonnekin lukiotasolle, mutta joka pelkällä sitkeydellä ja päntäämisellä on rämpinyt itselleen korkeakoulututkinnon, voi olla aika rasittava puolisona. Jos jostain itselle päivän selvästä asiasta sanoo, että näinhän se on, niin eihän sitä tietysti uskota - kun ymmärrys ei riitä. Sitten jos asiaa alkaa rautalangassa vääntämään, niin joutuu välittömästi paskamyrskyyn. Tasapainoilepa siinä sitten - tietysti toisen voi antaa kaikessa rauhassa olla väärässä ja kärsiä seuraukset - mutta joissakin päätöksissä on omakin takamus pelissä.
Yhtenä esimerkkinä tämä KTM oli päässyt mukaan työpaikkansa optio-ohjelmaan, mutta lunastusajan koittaessa kurssi oli laskenut lähelle lunastushintaa - kauppatieteilijän päätelmä tästä oli tietysti se, että nythän ne kannataa lunastaa, kun ei tarvitse maksaa paljon veroja... Turskaahan siitä sitten lopulta tuli ja aika reippaasti...
sivusta: on fiksua olla uskomatta mitä tahansa, vaikka se sanottaisiinkin vakuuttavasti
Toki näin. Kuitenkin fiksujen, toisiaan arvostavien ihmisten kesken toisen esittämän eriävän näkemyksen soisi herättävän kysymyksen, että olikohan minä sittenkään täysin oikeassa ja johtaa ainakin siihen, että tiedustelisi siltä toiselta perusteita väitteelle. Tästä syntyneen keskustelun seurauksena voi sitten tarvittaessa vaikka käydä tarkistamassa faktat ja sitä kautta päivittää jomman kumman - tai molempien tiedot asiasta.
Jos perusasenne on se, että minä tiedän nämä asiat eikä niistä tarvitse keskustella, niin mitäpäs siinä sitten teet.
Sama täällä t nainen. Toivotonta etsintää ollut.