Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Älykkäänä kumppanin löytäminen on oikeasti haastavaa
En nyt kritisoi vähemmän älykkäitä, mutta jos äo on 137, se rajaa ulkopuolelle suurimman osan ihmisistä. En tiedä tapailukumppanien älykkyysosamääriä, mutta sen huomaa helposti, jos toinen on täysin eri viivalla. Käytännössä ehkä 3% vastakkaisen sukupuolen edustajista voisin kelpuuttaa älyllisen kapasiteetin suhteen, mutta moniko näistä asuu lähellä, moniko on sinkku, monenko kanssa muuten kemiat kohtaavat?
Mistä voi löytää kumppanin, jos ei halua seurustella taviksen kanssa?
Ja ei, en pidä itseäni parempana kuin muut, mutta fakta on se, että sosiaalinen kanssakäyminen on liian uuvuttavaa suurimman osan kanssa - minulle.
Kommentit (1624)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan, että vuorovaikutus käy melkein mahdottomaksi, jos ÄO-ero on kahden keskihajonnan suuruinen eli 30 pistettä. Sen perusteella keskivertoälykäs ei sovi sinulle puolisoksi, mutta kyllä joku ÄO-120 nainen voisi hyvinkin olla sopiva, ja vähintään ÄO:n 120 omaavia on jo noin 10% ihmisistä.
Sitten on asia erikseen, että hyvin korkean älykkyysosamäärän (reilusti yli 130) omaavilla on usein lievää autismia, joka vaikeuttaa kanssakäymistä muiden kanssa. Jos ÄO-137 miehellä ei synkkaa mitenkään edes ÄO-120+ naisen kanssa, niin epäilen, että kyse ei ole vain älykkyyserosta, vaan myös lievästä autismista. Ei puolison kanssa tarvitse käydä mitään matemaattis-loogisia keskusteluita, vaan tärkeämpää on, että kommunikaatio ylipäätään pelaa, ja verbaalinen äly on siinä tärkeämpää kuin looginen päättelykyky.
No ei tietenkään vuorovaikutus käy mahdottomaksi, mutta älykkäämmän on osattava sovittaa oma kommunikaationsa toisen osapuolen tasolle. Parisuhdemielessähän se ei tietenkään olisi sopivaa. Omalla kohdallani tämä esim. ilmenee sellaisena suojelevana käytöksenä vähemmän älykkäiden kohdalla, en tuo esiin omaa älyäni, ja koitan varjella muita siltä, että he ehkä tuntisivat itsensä huonommaksi, saati nolatuksi missään tilanteissa. Olen aina kokenut, että minulla on älyni myötä myös suurempi vastuu kanssaihmisistäni. On minun vastuullani ymmärtää muita paremmin sen sijaan, että heidän pitäisi ymmärtää minua.
Kumppanin / puolison kohdalla tilanne on toinen ja ymmärtämisen pitää olla vastavuoroista ja tasa-arvoista.
En tarkoita, että se on kirjaimellisesti mahdotonta, mutta että ollaan jo niin eri aaltopituudella, ettei synny aitoa vuorovaikutusta. Pelkkä toisen kanssa puhuminen ei ole minusta vuorovaikutusta, vaan kummankin pitää saada jotain henkisellä ja älyllisellä tasolla tai tuntea, että on tullut kuulluksi ja nähdyksi.
Vaikka oma ÄO olisi yli 130, niin toisen ÄO:n ei kuitenkaan tarvitse välttämättä olla yhtä korkea, jotta se toteutuu, vaan pääsääntöisesti ne, joilla ÄO on haarukassa 120-125 ovat riittävän älykkäitä vuorovaikuttamiseen esim. ÄO-137 henkilön kanssa, varsinkin jos älykkyys painottuu heillä verbaaliselle alueelle.
Koska se riittää, että vastapuolen ajatukset ymmärtää, vaikka ei itse pystyisi muodostamaan yhtä älykkäitä ajatuksia. Tuon takia itseään hieman älykkäämmän tai vähemmän älykkään kanssa pystyy kommunikoimaan hedelmällisesti. Mutta sitten kun toiselta menee järjestään täysin yli joku oma ajatus tai idea, niin vuorovaikutusta ei enää synny.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö kumppanin olla kirjaviisas vai sydämeltään viisas?
Ihan mitä itse haluat, älykkyyteen nuo ei liity.
Kommentoin toisena tähän, että älykkäänä olisi toivottavampaa, että kumppanilla olisi hyvä sydän ja osaisi ajatella asioita monelta eri kantilta.
Surullista kirjoitti:
Kyllä sitä älykkyyttä tarvitaan. Ajatellaan vaikkapa tällä hetkellä koronan tilannetta. Meillä on aikuisia ihmisiä, jotka uskovat kaiken maailman salaliittoteorioihin... siis aikuisia ihmisiä.
Itse kävin muutama vuosi sitten treffeillä naisen kanssa, joka vaikutti kaikin tavoin hyvältä naisystävämateriaalilta. Istuimme päivällisellä viihtyisässä ravintolassa, keskustelu soljui mukavasti eteenpäin, kunnes tämä kaunis, aiemmin älykkäältä vaikuttanut nainen alkaa täysin odottamatta puhumaan jessestä ja jumalasta ja kaiken maailman höpönhöpöstä!
Ja nyt siis kyseessä aikuinen nainen, joka oletettavasti pystyy kuitenkin itsenäisesti asumaan ja ilmeisesti työssäkin käymään.
Vieläkin menee kylmät väreet pitkin selkärankaa, kun ajattelen noita järjettömiä lauseita, jotka hiljentävät kyllä tehokkaasti minkä tahansa keskustelun.
Tyyppi menee tapaamaan materiaalia ja tyrmistyy sitten, kun nainen onkin persoona ja yksilö. Läheiseni oli jyrkkä ateisti, kunnes keski-ikäisenä vaihtoi kiihkeästi Jessen leiriin. Ei älykkyysosamäärä vaihtunut siinä, kaverista vain tuli rasittavaa seuraa.
Ei oo, mutta jos on lisäks ärsyttävä niin sit varmaan on.
Älykkyyttä on monenlaista ja Mensan ÄO-testi mittaa vain yhtä, nopeaa loogista päättelykykyä.
Parisuhteen kannalta on hyvä, että kumppanit täydentävät toisiaan.
Itselläni ÄO on 142. En ikinä aloittaisi parisuhdetta aloittajan tyyppisen ihmisen kanssa. Häm ei tajua kuinka rajallista se hänen oma fiksuutensa on. Todennäköisesti aika tumpelo monilla osa-alueilla. No, ei sekään haittaa, mutta tuo ylimielisyys, se on suurinta tyhmyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kuulun älykkäimpään 1%:iin joten olen sen verran älykäs etten enää kirjoita sitä tulosta tänne, koska sillä ei isosti merkitystä. Ne testit mittaavat vain tietynlaista älykkyyttä, eivät sitä miten hyvä ihminen kokonaisuutena on. On tästä älystä toki paljon hyötyä mm. työelämässä ja kyllähän tällä tienaa rahaa hyvin.
Kumppanin suhteen sanon kuitenkin sen että olisi kamalaa jos kumppani olisi samalla tasolla. Se olisi loppupeleissä hemmetin tylsää tai sitten turhaa jatkuvaa kilpailua. Joten en ole edes yrittänyt löytää älyllisesti samanlaista puolisoa, vaan pikemminkin lämpimän ja rakastava ihmisen, joka saa minutkin enemmän "maan päälle" ja toimii siltana minun ja muiden ihmisten välillä ikäänkuin eroja pehmitäen. Lisäksi hän osaa arvostaa älykkyttäni, samalla tasolla oleva tuskin arvostaisi koska sehän olisi vain "itsestäänselvää".
Olen nyt elänyt hänen kanssaaan jo yli 35 vuotta ja olemme tosi onnellisia. En tiedä hänen älykkyyttään eikä sillä ole merkitystä, hän kuitenkin selviää normaalielämässä todella mainiosti, on aikaansaava jne. ja se riittää. Samassa perheessä ei tarvita kuin yksi älykkö, joka saa olla rauhassa oma itsensä ilman että kukaan haastaisi hänen asemaansa.
Kyllähän tyhminkin pitää itseään älykkäänä. Mielenkiintoista että suurin osa ihmisistä ei tajua omaa tyhmyyttään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse etsin myös suht älykästä seuraa. Joskus löydän sellaisen miehen kenen kanssa on ihana keskustella ja nussia aivoja ( esim tinderissä) mutta myös pitäisi kemiat kohdata. Ehkä aloittajalta puuttuu täysin se seksuaalinen vetovoima? Fiksuja ja seksikkäitä on samassa paketissa,mutta eihän toinen fiksu huoli ellei sinulla itselläsi myös molempia tarjota, vai mitä?
Se, että älykkyysosamäärä on enemmän kuin, sanotaan, 160, ei kerro mitään oleellista ihmisen älykkyydestä. William Sidisillä on raportoitu olleen maailman kaikkien aikojen korkein IQ, mutta kaveri ei saanut elämässään mitään järkevää aikaan. Kirjoitti joukon surkeita kirjoja. Ei mitään älyllistä elämää siis.
Marilyn von Savant omaa naisista korkeimman testatun IQ ja on yksinkertainen juorulehden toimittaja.
Kerrottakoon, että Albert Einstein IQ oli n. 12O, mikä ei riitä edes nykymensan kriittiseen rajaan. Ja me tiedämme mitä Einstein sai aikaan - vai tiedämmekö?
En tiedä IQ:tani, eikä minun tarvitsekaan tietää sitä, koska näin meidän kesken, olen luova nero.
Terveisiä vaan typeryksille, jotka kuvittelevat olevansa älykkäitä. Tällaisille ihmisille on psykologinen diagnoosi ja se on nimeltään narsistinen persoonallisuushäiriö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niissä testeissä on sekin huono puoli että niihin voi harjoitella. Nykyään löytyy jopa Youtubesta videot joissa yleisiä kuviopäättelystestejä on selitetty eli nekin jotka eivät itse keksi voivat nähdä mihin ne perustuu ja oppia mikä niissä on juonena. Testeissä on muutama perusperiaate ja ne kun oppii tunnistamaan niin sen jälkeen tehtävät avautuu nopeammin. Kuten tuossa tulisin aiemmin todettua niin sillä lukuarvolla ei ole loppupeleissä mitään väliä. Oman älykkytensä näkee parhaiten siitä miten elämässään pärjää ja mm. millaisia töitä tekee. Jos pärjää hyvin esimerkiksi loogista päättelykykyä edellyttävissä ongelmanratkaisuissa ja työssä missä näitä tarvitaan, voi päätellä olevansa riittävän älykäs.
Se yksi prosentti kirjoitti:
Niissä testeissä on sekin huono puoli että niihin voi harjoitella. Nykyään löytyy jopa Youtubesta videot joissa yleisiä kuviopäättelystestejä on selitetty eli nekin jotka eivät itse keksi voivat nähdä mihin ne perustuu ja oppia mikä niissä on juonena. Testeissä on muutama perusperiaate ja ne kun oppii tunnistamaan niin sen jälkeen tehtävät avautuu nopeammin. Kuten tuossa tulisin aiemmin todettua niin sillä lukuarvolla ei ole loppupeleissä mitään väliä. Oman älykkytensä näkee parhaiten siitä miten elämässään pärjää ja mm. millaisia töitä tekee. Jos pärjää hyvin esimerkiksi loogista päättelykykyä edellyttävissä ongelmanratkaisuissa ja työssä missä näitä tarvitaan, voi päätellä olevansa riittävän älykäs.
Ainakin virallisessa Mensan testissä tehtävien idea ihan kerrotaan aluksi. Ja tehtävät on sellaisia, että suurin osa osaa ne kyllä tehdä, mutta idea onkin siinä, että tehtäviä on paljon ja aikaa per osio vähän. Mitä nopsemmin ratkaiset ne oikein, sitä parempi tulos. Harva pystyy parantamaan tulostaan, vaikka uusisi testin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvällä tuurilla onnistuu.
Mä tosin huomasin, että älykkäänä oli osa todennäköisyyksistä omalla puolella koska ymmärsin olla leimaamatta ihmisiä ammatin perusteella. Tällöin todelliset mahdollisuudet kohdata älykäs kumppani oli paljon paremmat kuin sellaisella, joka kuvittelisi että vain tohtorit olisivat älykkäitä.
Lisäksi kannattaa huomioida että ihmisissä voi olla vastakkaisia vahvuuksia kuin sinussa. Niistä voi oppia paljon.
Kyllä varmasti, mutta nauru tuli…! Mitä vaadittaisiin, että luulee ettei älykkäitä voi olla missä vain duunissa? Ei se nyt ihan neron tasoa vaadi :D
Vierailija kirjoitti:
Äly ei ole itselleni tärkeimpiä hakukriteereitä, viisaus ja hyvä sydän on niin paljon tärkeämpiä, joten olen seurustellut usein vähemmän älykkäiden kanssa. Yksi ongelmista on että saan helposti palautetta moukkamaisuudesta.
Tiedän ettei ole kohteliasta täydentää toisen lausetta tai keskeyttää, mutta hirveän raskasta on sekin kun tajuaa tarinan pointin parin sanan jälkeen, ja joutuu kuunnella koko sepustuksen juuri siitä mikä onkaan pointti. Tilanteessa tekee mieli keskeyttä, sillä toinen tekee töitä, jotta ymmärtäisin, mut olen jo ymmärtänyt niin kauan sitten ja ajatukset olleet johtopäätelmien yksityiskohdissa jo hetken aikaa.
Tämä. Kerrankin joku sanoo tämän jossain ääneen. Nolona pakko sanoa, että olen ihan samanlainen. Kaikessa kestää ja kestää ja kestää…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi älykkään ihmisen pitäisi saada älykäs panorasia? Kun mies työntää rakkautensa rasiaan, ei sillä loppupeleissä ole merkitystä on rasia älykäs tai vaikkapa yksinkertaisempi jakorasia. Nämä rakkaus- eli yhdyntäasiat eivät vaadi älyä sinänsä lainkaan, koska kyse on seksuaalisesta vetovoimasta.
Totta. Esim. huumorintajuisuus ja huumorintuottamiskyky ovat kiinteästi yhdeydessä ihmisen älykkyyteen ja tiedämme, että se, että saa toisen ihmisen nauramaan ja hyvälle tuulelle nostaa ihmisen seksuaalista vetovoimaa merkittävästi.
Vanhan vitsin kertominen ei ole huumoria. Huumoria on osa luovuutta, joka tarkoittaa, että huumorin ymmärtävä ihminen osaa tuottaa uutta ex tempore huumoria, jota ei ole ollut maailmassa ennen kyseistä tilannetta. Tilannekomikka vaatii äärimmäisen nopeaa aivojentoimintaa ja nopeus on sidoksissa usein, ei välttämättä aina, juuri IQ;hun. Korkean IQ;n henkilö osaa tuottaa kaikenlaista huumoria spontaanista ja tällaiset ihmiset ovat tiettyjen ihmisen mielestä äärimmäisen karistamaattisia eli hurmaavia.
Tyhmät ihmiset ovat tylsiä. Totta. Mutta ne voivat silti olla seksikkäitä.
Älykyys on kaikenkaikkiaan yliarvostettua asia rakkaus- eli parisuhde- eli yhdyntäasioissa. Huumori toki on ihan jees, myönnetään, kuten asian jo sanoin edellä.
Testien mukaan olen keskivertoa hieman älykkäämpi vaikka minulla on lukihäiriö ja dyskalkulia ( ei ole virallisesti todettuja mutta on ollut peruslaskutaito-ongelmia läpi elämän jotka heijastuvat vaikeuteen tuottaa tekstiä. Pidän opiskelemisesta, kielistä ja luovista harrastuksista mutta rahkeet ja kapasiteetti eivät vaan riitä korkeakouluun. Useamman toisen asteen koulun olen käynyt.
Mukavia ja tosi fiksuja kumppaneita kuitenkin olen löytänyt ja osalla on ollut normaalia parempi äö.
Vierailija kirjoitti:
Testien mukaan olen keskivertoa hieman älykkäämpi vaikka minulla on lukihäiriö ja dyskalkulia ( ei ole virallisesti todettuja mutta on ollut peruslaskutaito-ongelmia läpi elämän jotka heijastuvat vaikeuteen tuottaa tekstiä. Pidän opiskelemisesta, kielistä ja luovista harrastuksista mutta rahkeet ja kapasiteetti eivät vaan riitä korkeakouluun. Useamman toisen asteen koulun olen käynyt.
Mukavia ja tosi fiksuja kumppaneita kuitenkin olen löytänyt ja osalla on ollut normaalia parempi äö.
Siis äo tietysti.
Niin on. Kaikenmoista onnenonkijatyperystä vaan liikkeellä.
Koska älykkäillä ihmisillä ei ole välttämättä älyn kanssa samassa suhteessa empatiaa, jota tarvitaan hyvässä kumppanuudessa.
Ilmeisesti äärimmäisen korkean älykkyysosamäärän omaavilla on jostain syystä useammin autismia kuin muilla, sellaista olen kuullut ja lukenut. Jos tuosta on vastakkaista tietoa, niin voin kyllä muuttaa käsitykseni.