Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Älykkäänä kumppanin löytäminen on oikeasti haastavaa
En nyt kritisoi vähemmän älykkäitä, mutta jos äo on 137, se rajaa ulkopuolelle suurimman osan ihmisistä. En tiedä tapailukumppanien älykkyysosamääriä, mutta sen huomaa helposti, jos toinen on täysin eri viivalla. Käytännössä ehkä 3% vastakkaisen sukupuolen edustajista voisin kelpuuttaa älyllisen kapasiteetin suhteen, mutta moniko näistä asuu lähellä, moniko on sinkku, monenko kanssa muuten kemiat kohtaavat?
Mistä voi löytää kumppanin, jos ei halua seurustella taviksen kanssa?
Ja ei, en pidä itseäni parempana kuin muut, mutta fakta on se, että sosiaalinen kanssakäyminen on liian uuvuttavaa suurimman osan kanssa - minulle.
Kommentit (1624)
"Fiksu osaa kuunnella ja keskustella, arvioida asioita eri näkökulmista. Hän on selviytynyt kaikesta eteen tulevasta. "
Osaa moni muukin, vaikka ei erityisen sivistynyt olisikaan. Minä olin koulussa tosi huono, mutta kuitenkin koen tälläiset asiat vahvuudeksi. Ovat enemmän ehkä persoonaan ja sosiaalisiin taitoihin liittyviä? Tykkään kovasti kuunnella ja keskustella sekä pohtia asioita eri näkökulmista tai ainakin etsiä eri näkökulmia. Monien kanssa joudun rajoittamaan itseäni koska asiat ovat heille kyllä tai ei, ja meinaavat sitten hermostua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älykäs joutuu aina pienentämään itsensä tyhmemmän tasolle, koska älykäs voi tajuta tyhmempää, mutta tyhmempi ei älykästä. Pitkästyminen taattu. Ethän itsekään jaksaisi koko ajan olla lasten kanssa. Korkea älykkyys tavisten seurassa on kuin olisit vaikkapa tohtorin tutkinnon suorittanut biologian yliopistotutkija ja muut olisivat ekaluokkalaisia, jotka ovat juuri oppineet, että hauki on kala ja joutuisit puhumaan biologiasta aina vain näiden ekaluokkalaisten kanssa. Siltä se tuntuu. Enkä tarkoita tätä koulutuserona, vaan älyerona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvällä tuurilla onnistuu.
Mä tosin huomasin, että älykkäänä oli osa todennäköisyyksistä omalla puolella koska ymmärsin olla leimaamatta ihmisiä ammatin perusteella. Tällöin todelliset mahdollisuudet kohdata älykäs kumppani oli paljon paremmat kuin sellaisella, joka kuvittelisi että vain tohtorit olisivat älykkäitä.
Lisäksi kannattaa huomioida että ihmisissä voi olla vastakkaisia vahvuuksia kuin sinussa. Niistä voi oppia paljon.
Ammatilla ja koulutuksella ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa. Tätä asiaa on suurimman osan ihmisistä hyvin vaikea ymmärtää. Äly on perinnöllinen ominaisuus ja se ominaisuus saattaa olla kenellä tahansa, ojan pohjalla makaavasta alkoholista huippuyliopiston teoreettisen fysiikan professoriin ja kaikki siltä väliltä. Koulutuksella ei voi lisätä älyä, mutta se voi auttaa soveltamaan sitä.
ÄO 145 on yleisesti määritelty nerouden raja, mutta sekin on vain veteen piirretty viiva, jos neroutta ei osaa soveltaa työssä/elämässä. Nero voi olla pihalla kaikesta, kuin kuka tahansa. Hänen "voimansa" on todennäköisesti kyky loogiseen ajatteluun asioista monipuolisesti ja kyky ratkaista monimutkaisia ongelmia, joita muut eivät välttämättä edes havaitse.
t. 169
Numerosta 169 puheen ollen tässä esimerkki henkilöstä jonka ÄÖ on 169.
Oman käsityksensä mukaan kyseessä oli yleisnero joka vain sattui kiinnostumaan tietystä asiasta, ja havaitsi älykkyytensä ansiosta maailmasta asioita joita tyhmemmät eivät havainneet. Muiden ihmisten käsitys asiasta oli hieman erilainen.
Sytyttääkö?
turhautunut älykkö kirjoitti:
Älykäs joutuu aina pienentämään itsensä tyhmemmän tasolle, koska älykäs voi tajuta tyhmempää, mutta tyhmempi ei älykästä. Pitkästyminen taattu. Ethän itsekään jaksaisi koko ajan olla lasten kanssa. Korkea älykkyys tavisten seurassa on kuin olisit vaikkapa tohtorin tutkinnon suorittanut biologian yliopistotutkija ja muut olisivat ekaluokkalaisia, jotka ovat juuri oppineet, että hauki on kala ja joutuisit puhumaan biologiasta aina vain näiden ekaluokkalaisten kanssa. Siltä se tuntuu. Enkä tarkoita tätä koulutuserona, vaan älyerona.
Mitäpä ajattelisit seuraavasta.
Yksi tuntemani autonkorjaaja ei ole älykkö (minä taas olen, vaikken olekaan lähellä neron rajaa). Itse asiassa miestä pidetään vähän yksinkertaisena.
Taannoisella autoreissulla kävi niin että autoon tuli vika, eikä korjaamoa ollut mailla halmeilla. Soitin kaverille, joka muisti heti tuhansien korjaamiensa autojen joukosta mikä autoni on, mikä vuosimalli, mikä konetyyppi, jne.
Summittaisen kuvauksen perusteella hän kertoi mikä tuhansista osista on ehkä löysällä, neuvoi sokkona lumitöiden ohessa miten testaan asian, ja minkä kokoisella ruuvarilla osa pitää kiristää.
Hain ruuvarin jostain paikallisesta liikkeestä, kiristin ruuvit ja vika korjautui.
Mitäpä veikkaat, kokiko yksinkertaisena pidetty mies kuin olisi puhunut ekaluokkalaisen kanssa? Todennäköisesti.
turhautunut älykkö kirjoitti:
Älykäs joutuu aina pienentämään itsensä tyhmemmän tasolle, koska älykäs voi tajuta tyhmempää, mutta tyhmempi ei älykästä. Pitkästyminen taattu. Ethän itsekään jaksaisi koko ajan olla lasten kanssa. Korkea älykkyys tavisten seurassa on kuin olisit vaikkapa tohtorin tutkinnon suorittanut biologian yliopistotutkija ja muut olisivat ekaluokkalaisia, jotka ovat juuri oppineet, että hauki on kala ja joutuisit puhumaan biologiasta aina vain näiden ekaluokkalaisten kanssa. Siltä se tuntuu. Enkä tarkoita tätä koulutuserona, vaan älyerona.
Minä en ainakaan hae parisuhteelta mitään sen erityisempää kuin arjen jakamista. Minulla oli ihana mies, joka oli minua selkeästi tyhmempi ja itsekin hän sen tiesi, mutta meillä oli elämä mukavaa. Kunnes hänellä alkoi mieli temppuilemaan, minkä takia jouduimme eroamaan.
En todellakaan kaipaa 24/7 älykästä pohdintaa, ihan älykkäiden tuttavienikin kanssa tulee välillä hölötettyä aivan pönttöjä. Mielestäni sinun ongelmasi, kuten hyvin monen muun tässä keskustelussa, on luultavasti ikävystyttävä luonne, johon ei mahdu muuta kuin kuivaa pohdiskelua aiheista, jotka ovat omasta mielestäsi vaivautumisen arvoisia.
Elämä on HAUSKAA. Löysätkää sitä nutturaa välillä niin ei tarttee olla aina niin naama nyrpeenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitat kait voimaa? kirjoitti:
Maapallolla voima on synonyymi älykkyydelle.
Ja juuri se nostikin norsut johtavaksi sivilisaatioksi.
Mutta jos nyt ihan totta puhutaan, niin voima ei ole ihmiskunnan keskuudessa merkinnyt kaikkea enää sen jälkeen, kun keihäs tuli keksittyä.
On se. Keihästä pitää osata käyttää.
Keihästä käytetään koko kropalla.
Jos ei osaa fysiikan perusteita, niin on tyhmä ja ei voita muita keihäälläkään.
Yhtälö on selvä. Se joka voittaa väittelyn on älykkäin.
Eli voimakkain.
Ei ole helppoa kirjoitti:
Minä ahdistun. Miten teitä älykkäitä ihmisiä on noin paljon?! Ja vielä niin älykkäitä, että älystänne huolimatta ette pysty olemaan parisuhteessa meidän tavisten kanssa. Onko siinä turhautumisessa enemmän kyse siitä, ettei kumppani tajua monimutkaista tai hyvin abstraktia asiaa riittävän nopeasti, vai ettei hän tajua sitä lopultakaan? Itse luulen, että näin vaikeisiin kysymyksiin törmää arkielämässä varsin vähän (en ole lukenut koko ketjua, ehkä joku on maininnut esimerkkejä). Kyllä tällainen tavallinenkin ihminen voi pärjätä myös ajattelua vaativissa hommissa, itsekin olen dosentti luonnontieteen alalla. Mutta ehkä olen silti tuskastuttavaa seuraa älykkäiden mielestä, en tiedä.
Tottakai keskivertoihmiset pärjää monessa hommassa, muutenhan vain 2% ihmisistä työskentelisi. Joku sanoikin, että maailma on suunniteltu keskimääräisen älykkyyden mukaan, eihän siitä muuten mitään tulisikaan jos valtaosa ihmisistä ei pysyisi perässä ja homma menisi liian abstraktiksi.
Tuon muka-kauhistelun taustalla on kuitenkin ehkä alemmuudentunne, jonka vuoksi yrität mitätöidä ongelmaa. "Ei näin vaikeisiin tilanteisiin voi jatkuvasti törmätä", sanot vakaasti ilman kokemusta, hyvin subjektiivisen näkemyksen pohjalta. Ethän sinä varmaan törmääkään ilmiöön, joka ei sinua tavoita. Jatka siitä pohtimista monenlaisista eri kokemuspohjista, joista sinulla ei välttämättä ole ensikäden tietoa. Voiko ilmiö olla todellinen, vaikka juuri sinä (erilaisista ominaisuuksista johtuen) et ole sitä kohdannut? Eikö voi uteliaasti lähestyä teemaa: ahaa, ai tällaistakin on, mielenkiintoista?
Ja sitten vastauksena, nuo molemmat ärsyttää. Toki umpikuja on hitautta pahempi, sehän liittyy vain omaan kärsimättömyyteen jossa voi ja on suotuisaa kehittyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on hirveän vähättelevää kun ihmisistä puhutaan tyhminä tässä ketjussa. Kuitenkin kyse on tavallisista normaaliälyisistä ihmisistä, joita on suurin osa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pikemmin se tunne, että älykästä naista eivät keskivertomiehet halua, koska tuntevat itsensä huonoksi tai epävarmaksi. Kukapa sellaista elämää haluaisi.
Minun mies oli epävarma, kun alettiin tapailemaan jne. Olen lukeneempi kuin hän näin ammatin puolesta ja puhun eri sanoilla asioista. Mieheni ei ole tyhmä vaan ei ollut tottunut siihen kieleen ja piti minua yliälykkäänä itselleen. Hän tiesi kuitenkin mitä tarkoitan, mutta ei käyttänyt samoja sanoja. Enkä kerskaile nyt sivistyssanoilla ollenkaan. Minä olen kasvanut perheeessä missä ei putkimiehiä katsota. Minun mies on LVIS asentaja. Enkä ole itse koskaan ajatellut ammatistaan mitään pahaa enkä häpeillyt. Se kaikki kulki perheessäni mikä on sairasta. Olen ollut mieheni kanssa 10v yhdessä ja opin häneltä enemmän kuin hän minulta. Minä pidän miestäni älykkäämpänä kun minä olen. Hänelllä oli aluksi vaikeaa olla kanssani, kun on vain se LVIS asentaja ja minä tohtori. Meidän taloon ei tarvitse ikinä tilasta lämpö,vesi, ilma, sähköasentajaa.
Niin, sivistyssanat ovat vain sanoja. Ne tarkoittavat asioita, ja asiat voivat olla ajattelevalle ihmisille ihan tuttuja tai ymmärrettäviä vaikka ei olisi lukenut hirveästi kirjoja.
Minä olen koulutettu ja ennen kaikkia ollut koko elämäni lukutoukka. Mieheni on samanlainen. Minusta on kiva, että hänen kanssaan saan puhua sivistyssanoilla niin paljon kuin sielu sietää :) Mutta jos puhun vaikka siskolleni, tiputtelen sivistyssanat pois. Tiedän että se vain sotkisi viestiä, jonka hän kyllä muuten ymmärtää.
Äitini on on korkeakoulutettu ja lukenut paljon ja tuntee kyllä sivistyssanansa, mutta ei aina ymmärrä ajatuksenjuoksuani, ja on joskus ihan hämmentynyt siitä mitä kaikkea tulen ajatelleeksi. Isä taas ei ole niin lukenut, mutta ei ikinä hämmenny siitä mitä olen tullut ajatelleeksi, on ehkä joskus pohtinut samoja itsekin. Saattaa olla eri mieltä, mutta ei hämmenny.
Aloittajalle ehdotan mensaa. En kyllä tiedä onko sukupuolijakauma siellä ap:lle otollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
turhautunut älykkö kirjoitti:
Älykäs joutuu aina pienentämään itsensä tyhmemmän tasolle, koska älykäs voi tajuta tyhmempää, mutta tyhmempi ei älykästä. Pitkästyminen taattu. Ethän itsekään jaksaisi koko ajan olla lasten kanssa. Korkea älykkyys tavisten seurassa on kuin olisit vaikkapa tohtorin tutkinnon suorittanut biologian yliopistotutkija ja muut olisivat ekaluokkalaisia, jotka ovat juuri oppineet, että hauki on kala ja joutuisit puhumaan biologiasta aina vain näiden ekaluokkalaisten kanssa. Siltä se tuntuu. Enkä tarkoita tätä koulutuserona, vaan älyerona.
Voin luvata ettei vaparikehässä tulisi pitkästymisen tunnetta.
Vierailija kirjoitti:
turhautunut älykkö kirjoitti:
Älykäs joutuu aina pienentämään itsensä tyhmemmän tasolle, koska älykäs voi tajuta tyhmempää, mutta tyhmempi ei älykästä. Pitkästyminen taattu. Ethän itsekään jaksaisi koko ajan olla lasten kanssa. Korkea älykkyys tavisten seurassa on kuin olisit vaikkapa tohtorin tutkinnon suorittanut biologian yliopistotutkija ja muut olisivat ekaluokkalaisia, jotka ovat juuri oppineet, että hauki on kala ja joutuisit puhumaan biologiasta aina vain näiden ekaluokkalaisten kanssa. Siltä se tuntuu. Enkä tarkoita tätä koulutuserona, vaan älyerona.
Mitäpä ajattelisit seuraavasta.
Yksi tuntemani autonkorjaaja ei ole älykkö (minä taas olen, vaikken olekaan lähellä neron rajaa). Itse asiassa miestä pidetään vähän yksinkertaisena.
Taannoisella autoreissulla kävi niin että autoon tuli vika, eikä korjaamoa ollut mailla halmeilla. Soitin kaverille, joka muisti heti tuhansien korjaamiensa autojen joukosta mikä autoni on, mikä vuosimalli, mikä konetyyppi, jne.
Summittaisen kuvauksen perusteella hän kertoi mikä tuhansista osista on ehkä löysällä, neuvoi sokkona lumitöiden ohessa miten testaan asian, ja minkä kokoisella ruuvarilla osa pitää kiristää.
Hain ruuvarin jostain paikallisesta liikkeestä, kiristin ruuvit ja vika korjautui.
Mitäpä veikkaat, kokiko yksinkertaisena pidetty mies kuin olisi puhunut ekaluokkalaisen kanssa? Todennäköisesti.
Autonkorjaaja oli suvereeni omalla alueellaan, jonka tunsi hyvin. Ei hän samalla tavoin loistaisi muissa asioissa.
Älykäs osaa keskustella lähes mistä vain ja hoksaa monia asioita, mitkä ei edes sivua omaa alaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitat kait voimaa? kirjoitti:
Maapallolla voima on synonyymi älykkyydelle.
Ja juuri se nostikin norsut johtavaksi sivilisaatioksi.
Mutta jos nyt ihan totta puhutaan, niin voima ei ole ihmiskunnan keskuudessa merkinnyt kaikkea enää sen jälkeen, kun keihäs tuli keksittyä.
On se. Keihästä pitää osata käyttää.
Keihästä käytetään koko kropalla.
Jos ei osaa fysiikan perusteita, niin on tyhmä ja ei voita muita keihäälläkään.
Yhtälö on selvä. Se joka voittaa väittelyn on älykkäin.
Eli voimakkain.
Yhtälö on tosi.
Älykkyys on ongelmanratkaisun tehokkuutta.
Jos kaksi ihmistä laitetaan häkkiin kamppailemaan, niin älykkäämpi poistuu pois häkistä elossa.
Tyhmä vähennetään pois.
Tätä tuskin kukaan voi kiistää, jos on oikeasti älykäs.
Älykkyyttä määreenä ei ole todistettu. Älykkyystesti on hieno esimerkki harhasta.
Se että osaa hyödyntää voimaa ja tehdä muutoksia fyysiseen maailmaan vähäisellä energian kulutuksella.
Se on todellista älykkyyttä. On hyvin todennäköistä että maailman älykkäin ihminen on ollut Muhammed Ali aikoinaan. Kun katsoo videolta hänen asennetta ja todisteita kyvyistä, niin hän on ilmiselvästi älykäs ja voitokas.
Harva kykenee samalla tasolla todistamaan oman älykkyytensä.
Ap tuskin olisi pärjännyt Muhammed Alille tai yksikään muukaan tähän ketjuun kirjoittaneista älyköistä.
Tästä yleisestä teoriasta ei pidetä, koska se yleisesti rajaa lapset ja naiset pois älykkyyden piiristä.
Tämä on vanha ja konservatiivisin näkemys älykkyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
turhautunut älykkö kirjoitti:
Älykäs joutuu aina pienentämään itsensä tyhmemmän tasolle, koska älykäs voi tajuta tyhmempää, mutta tyhmempi ei älykästä. Pitkästyminen taattu. Ethän itsekään jaksaisi koko ajan olla lasten kanssa. Korkea älykkyys tavisten seurassa on kuin olisit vaikkapa tohtorin tutkinnon suorittanut biologian yliopistotutkija ja muut olisivat ekaluokkalaisia, jotka ovat juuri oppineet, että hauki on kala ja joutuisit puhumaan biologiasta aina vain näiden ekaluokkalaisten kanssa. Siltä se tuntuu. Enkä tarkoita tätä koulutuserona, vaan älyerona.
Mitäpä ajattelisit seuraavasta.
Yksi tuntemani autonkorjaaja ei ole älykkö (minä taas olen, vaikken olekaan lähellä neron rajaa). Itse asiassa miestä pidetään vähän yksinkertaisena.
Taannoisella autoreissulla kävi niin että autoon tuli vika, eikä korjaamoa ollut mailla halmeilla. Soitin kaverille, joka muisti heti tuhansien korjaamiensa autojen joukosta mikä autoni on, mikä vuosimalli, mikä konetyyppi, jne.
Summittaisen kuvauksen perusteella hän kertoi mikä tuhansista osista on ehkä löysällä, neuvoi sokkona lumitöiden ohessa miten testaan asian, ja minkä kokoisella ruuvarilla osa pitää kiristää.
Hain ruuvarin jostain paikallisesta liikkeestä, kiristin ruuvit ja vika korjautui.
Mitäpä veikkaat, kokiko yksinkertaisena pidetty mies kuin olisi puhunut ekaluokkalaisen kanssa? Todennäköisesti.
Autonkorjaaja oli suvereeni omalla alueellaan, jonka tunsi hyvin. Ei hän samalla tavoin loistaisi muissa asioissa.
Älykäs osaa keskustella lähes mistä vain ja hoksaa monia asioita, mitkä ei edes sivua omaa alaa.
Ihan kauniisti kirjoitettu, mutta ei tuota voi mitenkään todistaa oikeaksi.
Pitäisi siis järjestää älykkyyden kymmenotteluita?
Älykkyys on siis kilpailua ja pätemistä?
Se näkemys on akateemisessa maailmassa ollut aikojen alusta yllä. Järjestetään väittelyitä.
Argue-MEN taatioita. Hyvin maskuliinisia kohtaamisia.
Vähän kuin nyrkkeilyotteluita tai kaksintaisteluita miekoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vailla nimimerkkiä kirjoitti:
Olen itsekin mitannut älykkyyteni ja tiedän sen olevan kilpailukykyinen, mutta en ole kertonut asiasta omassa elämässäni kenellekään, en edes vaimolleni. Miksi pitäisi, koska asian mainitseminen lokeroi minut välittömästi kuulijoiden keskuudessa eikä välttämättä todellakaan aina positiivisella tavalla?
Mitä taas kumppanin löytämiseen tulee, niin minua ei kiinnostanut pätkääkään paljonko vaimoni älykkyysosamäärä on vaan se, että hänen kanssa on hyvä olla ja hänen kanssa voi jutella mistä tahansa asiasta ja hän on kiinnostunut esim. yhteiskunnallisista asioista ja lukee ja liikkuu. Tiedän hänen olevan älykäs ilman, että asiaan tarvitsee sotkea mitään Mensan testejä-, ÄÖ mittauksia ym. toisarvoista. En ymmärrä miksi älykkään ihmisen pitäisi tehdä asioistaan yhtään sen vaikeampia kuin muidenkaan, jos ei sitten varta vasten halua puzzlettaa arkisia asioita itselleen mukaviksi aivopähkinöiksi?
Tuo on mielenkiintoinen seikka, miksi ajattelet että älykkyys lokeroi sinut huonossa valossa ja miksi se edes on niin yhteiskunnassamme? Muihin asioihin se ei noin suoraviivaisesti päde. Ihan kuin ei voisi sanoa, että on hyvä yleisurheilussa. Toki ansioituneet urheilijatkin saatetaan lokeroida vähemmän lukemisesta ja ajattelusta kiinnostuneiksi ennakkoluulojen perusteella. Tai ulkonäöstä kiinnostuneet vähemmän älykkäiksi. Kyllähän luokittelua tapahtuu. Mutta miksi tietyn tasoinen älykkyys on niin punainen vaate, että on suotavaa piilottaa tämä osa itsestään? Eihän sen tarvitsisi olla negatiivista. Eikä se itsessään olekaan.
Toki moni älykäs ei näe mitään itsetarkoitusta muista erottumisella, joten hyvin voi pitää omana tietonaankin. Mutta ennakkoluuloja on mielestäni hyvä pohtia, eikä vaan toimia niiden ehdoilla ajasta aikaan.
Vierailija kirjoitti:
turhautunut älykkö kirjoitti:
Älykäs joutuu aina pienentämään itsensä tyhmemmän tasolle, koska älykäs voi tajuta tyhmempää, mutta tyhmempi ei älykästä. Pitkästyminen taattu. Ethän itsekään jaksaisi koko ajan olla lasten kanssa. Korkea älykkyys tavisten seurassa on kuin olisit vaikkapa tohtorin tutkinnon suorittanut biologian yliopistotutkija ja muut olisivat ekaluokkalaisia, jotka ovat juuri oppineet, että hauki on kala ja joutuisit puhumaan biologiasta aina vain näiden ekaluokkalaisten kanssa. Siltä se tuntuu. Enkä tarkoita tätä koulutuserona, vaan älyerona.
Voin luvata ettei vaparikehässä tulisi pitkästymisen tunnetta.
Vaparikehässä vain älykkäin voittaa.
Kyseessä on fysiikan perusteet. Se miten vipuvartta ja suoraa kulmaa osataan hyödyntää älykkäiten kovan paineen alla nopeasti.
Eittämättä Aleksanteri Suuri harjoitteli juuri tätä mestarinsa alaisuudessa.
Hei,
Mietin pitkään miten sinulle vastaisin, joten päätin toimittaa kaksi vastausta yhden sijaan. Näistä ensimmäinen kuuluu "Itselläni on älykkyysosamäärä MENSAn testaamana 75, eikä minulla ole mitään ongelmia tulla muiden kanssa toimeen. En ymmärrä miten ystävyys ja toisten kanssa toimeen tuleminen voi olla sinulle niin vaikea asia?" ja sitte tämä jälkimmäinen "Sain MENSAn testistä 160, enkä voi sietää seurassani henkilöitä, joiden hahmotuskyky ei ole vähintään samaa luokkaa. Käytännössä tämä rajaa ystävä- ja seurustelupiirini hyvin pieneksi. Kumppani olisi etsittävä neroista, jolloin olisimme edes jossain määrin samalla aaltopituudella. Valitettavasti kaikki muut ovat homoja tai lesboja, koska eivät halua perhettä ja lapsia uransa tielle. En ymmärrä, miten tämä voisi olla ongelma jollekin 130 testistä saaneelle - hehän ovat normaaleja?".
Tekstin kirjoitti Timppa. Yksi akateeminen tyhjäpää, joka nai amitsulaisen hoitamaan kodin, ruanlaiton, lapset ja naimisen vastineeksi siipeilystä ja yhteiselosta. Älykkyysosamäärääni en ole mittauttanut, muttei se kovin korkea voi olla introvertiksi, joka keksi 30-vuotta sitten asioita, mitä muut vasta tekevät. Pärjäät varmasti sinäkin kun ymmärrät tutustua ihmiseen ihmisenä ja teet eron puolisosi ja itsesi välillä. Hienoa tietysti olisi puhua luomakuntafysiikan laajennuksista kumppaninsa kanssa illat pitkät, mutta,riittää kun työssä saa päteä. Puolisolla tulee kuitenkin olla sen verran älykkyyttä, ettei tee sellaista oharia toiselle, mitä ensimmäinen akateeminen kandidaattini teki eli kun meni yli oman ymmärryksen niin luuli seonneeni vaikka kyse oli vallan jostain muusta. Samalla tämä tyhmempi osapuoli onnistui tekemään 15 vuoden hallan tulevaisuudelleni omilla valinnoillaa kuunnellessaan muiden tyhjäpääakateemikkojen ohjeita. Joten ota nyt ainakin riittävän älykäs puoliso itsellesi, mutta ennen kaikkea sellainen minkä seurassa viihdyt. Ps. Ja unohda hetkeksi tuo älykkyytesi korostaminen.
Vierailija kirjoitti:
Jos joku on matemaattisesti hyvin lahjakas niin hienoa, mutta mitä sillä on tekemistä parisuhteen kanssa? Ratkotaan yhdessä matemaattisia ongelmanratkaisutehtäviä? Toivon mieluummin että kumppani on kaikilla älykkyyden osa-alueilla ns. normaali.
On muuten tosi kiva kiva ratkoa erilaisia pulmia kumppanin kanssa, kaksi päätä on tehokkaampi kuin yksi ja saa yhteisiä onnistumisen tunteita. Jotkut harrastaa jotain muuta, onneksi kiinnostukset kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
turhautunut älykkö kirjoitti:
Älykäs joutuu aina pienentämään itsensä tyhmemmän tasolle, koska älykäs voi tajuta tyhmempää, mutta tyhmempi ei älykästä. Pitkästyminen taattu. Ethän itsekään jaksaisi koko ajan olla lasten kanssa. Korkea älykkyys tavisten seurassa on kuin olisit vaikkapa tohtorin tutkinnon suorittanut biologian yliopistotutkija ja muut olisivat ekaluokkalaisia, jotka ovat juuri oppineet, että hauki on kala ja joutuisit puhumaan biologiasta aina vain näiden ekaluokkalaisten kanssa. Siltä se tuntuu. Enkä tarkoita tätä koulutuserona, vaan älyerona.
Mitäpä ajattelisit seuraavasta.
Yksi tuntemani autonkorjaaja ei ole älykkö (minä taas olen, vaikken olekaan lähellä neron rajaa). Itse asiassa miestä pidetään vähän yksinkertaisena.
Taannoisella autoreissulla kävi niin että autoon tuli vika, eikä korjaamoa ollut mailla halmeilla. Soitin kaverille, joka muisti heti tuhansien korjaamiensa autojen joukosta mikä autoni on, mikä vuosimalli, mikä konetyyppi, jne.
Summittaisen kuvauksen perusteella hän kertoi mikä tuhansista osista on ehkä löysällä, neuvoi sokkona lumitöiden ohessa miten testaan asian, ja minkä kokoisella ruuvarilla osa pitää kiristää.
Hain ruuvarin jostain paikallisesta liikkeestä, kiristin ruuvit ja vika korjautui.
Mitäpä veikkaat, kokiko yksinkertaisena pidetty mies kuin olisi puhunut ekaluokkalaisen kanssa? Todennäköisesti.
Autonkorjaaja oli suvereeni omalla alueellaan, jonka tunsi hyvin. Ei hän samalla tavoin loistaisi muissa asioissa.
Älykäs osaa keskustella lähes mistä vain ja hoksaa monia asioita, mitkä ei edes sivua omaa alaa.
Unohdat nyt että sinä tuomaroit hänen puolestaan ja määrittelet sen mikä on yleinen oma alue?
Kyllähän super älykkään pitäisi selvittää autonkorjaajaa nopeammin yksinkertainen asia, koska hän hallitsee yleisesti kaikki osa-alueet loistavalla tasolla.
Tuollainen selittely on vain keino ylentää itseään suhteessa älykkäämpään autonkorjaajaan.
Ei auto ole yhtään kinder-yllätyksiä erikoisempi kokoelma osia.
Se pitäisi kenen tahansa älykkään osata hallita. Kuten ihan minkä tahansa kodinkoneen tai elektroniikan korjaus.
Älykäs ihminen näkee nopeasti rikkinäisestä koneesta vian ja korjaa sen vaivatta.
Sitä samaa harjoitellaan äo-testeissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
turhautunut älykkö kirjoitti:
Älykäs joutuu aina pienentämään itsensä tyhmemmän tasolle, koska älykäs voi tajuta tyhmempää, mutta tyhmempi ei älykästä. Pitkästyminen taattu. Ethän itsekään jaksaisi koko ajan olla lasten kanssa. Korkea älykkyys tavisten seurassa on kuin olisit vaikkapa tohtorin tutkinnon suorittanut biologian yliopistotutkija ja muut olisivat ekaluokkalaisia, jotka ovat juuri oppineet, että hauki on kala ja joutuisit puhumaan biologiasta aina vain näiden ekaluokkalaisten kanssa. Siltä se tuntuu. Enkä tarkoita tätä koulutuserona, vaan älyerona.
Mitäpä ajattelisit seuraavasta.
Yksi tuntemani autonkorjaaja ei ole älykkö (minä taas olen, vaikken olekaan lähellä neron rajaa). Itse asiassa miestä pidetään vähän yksinkertaisena.
Taannoisella autoreissulla kävi niin että autoon tuli vika, eikä korjaamoa ollut mailla halmeilla. Soitin kaverille, joka muisti heti tuhansien korjaamiensa autojen joukosta mikä autoni on, mikä vuosimalli, mikä konetyyppi, jne.
Summittaisen kuvauksen perusteella hän kertoi mikä tuhansista osista on ehkä löysällä, neuvoi sokkona lumitöiden ohessa miten testaan asian, ja minkä kokoisella ruuvarilla osa pitää kiristää.
Hain ruuvarin jostain paikallisesta liikkeestä, kiristin ruuvit ja vika korjautui.
Mitäpä veikkaat, kokiko yksinkertaisena pidetty mies kuin olisi puhunut ekaluokkalaisen kanssa? Todennäköisesti.
Autonkorjaaja oli suvereeni omalla alueellaan, jonka tunsi hyvin. Ei hän samalla tavoin loistaisi muissa asioissa.
Älykäs osaa keskustella lähes mistä vain ja hoksaa monia asioita, mitkä ei edes sivua omaa alaa.
Ja höpön löpön.
Ainoa tuntemani mensalainen osaa keskustella ohjelmoinnista ja numeroista, eikä juuri mistään muusta.
Minä en osaa keskustella mistään tekniikasta, koneista ja laitteista, ym.
Tuossa haiskahtaa ylimielisyys. Oikeasti se "mistä vain" tarkoittaa itseä kiinnostavia asioita, ne muut asiat ovat tyhmien juttuja eli mitäpä väliä jos niistä ei osaakaan keskustella.
Eläimelle on älykkäämpää kävellä kahdella raajalla kuin neljällä.
Se on todellista voimaa ja resursseja vapautuu kahdelle toiselle raajalle.
Ei keihästä heitellä neljällä raajalla.
Tämä on ihan yksinkertaista matematiikkaa.
Lihaksikkain on aina älykkäin. Jos joku muuta väittää niin sopii tulla sanomaan lihaksikkaalle päin näköä, niin katsotaan. Olen kokenut tämän ihan käytännössä ja nykyään tiedän että lihaksikas on aina älykkäämpi.